Etymologiaa emme sanalle löytäneet, mutta sanan tuntee mm. kielitoimiston sanakirja. Se kertoo verbin lesoilla olevan arkikielinen ja tarkoittavan leveilemistä, leuhkimista, lesoamista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : stadin slangin suursanakirja (2001) annetaan sanalle leso merkitykset leuhka, ylpeä. Kirja tuntee myös sanat lesoilla, lesoominen, lesota ja lesottaja, jotka liittyvät samoin ylpeilyyn ja mahtailuun.
Myös monet kollegani eri murrealueilta tuntevat sanan, vaikka itselleni se olikin tuntematon.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Marja” on muunnos nimestä ”Maria”. ”Maria” puolestaan pohjautuu kreikkalaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on esitetty tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Nimellä ”Marja” on myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Edellä mainitun lähteen mukaan etunimen ”Tuire” alkuperä on epäselvä. Se saattaisi liittyä ”Kalevalassa” käytettyyn ilmaisuun ”tuiretuinen”, jonka merkitys on ’älytön, ymmärtämätön’, mutta eipä sillä perusteella annettu nimi kuulosta kovin houkuttelevalta. Varmempaa tietoa nimen alkuperästä ei siis kuitenkaan ole.
Tekemällä haun Helmet-tietokantaan (sanahaku, hakusanat näytelmät and lastenkirjallisuus) saan seuraavat tulokset:
Näytelmäkirja : näytelmiä luokille 1-6 / Leena Tulivirta ; [ KIRJA 2001
2 Tuplaten : kaksi lastennäytelmää KIRJA 2000
3 Yhdessä kouluteatteriin : esityksiä koulun näyttämölle / [to KIRJA 1999
4 Näytelmän aika / [kuvat: Paul Austin] ; [suomennos: Teija Pe KIRJA 1999
5 Lasten- ja nuortennäytelmien luettelo : nukkenäytelmät / [ju KIRJA 1996
6 Papupata / Kaarina Helakisa (toim.) ; [kuvitus: Leena Lumme] KIRJA 1996
7 Lukemisia lapsille. V nide / suomentajat: V. Tarkiainen, Val KIRJA 1995
8 Lukemisia lapsille. IV nide / suomentajat: V. Tarkiainen, Va KIRJA 1993
9 Lukemisia lapsille....
Ilona on unkarilainen muunnos nimestä Helena. Muoto on lainautunut myös saksankieliseen nimistöön. Suomessa nimi on tullut tutuksi vilkkaiden unkarilaissuhteiden vaikutuksesta.
Helena-nimi puolestaan on muunnos nimestä 'Helen', joka tulee mahdollisesti kreikan sanasta 'helene' (soihtu) tai 'selene' (kuu).
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2003)
http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/
Ilkka Remeksestä on kysytty tässä palvelussa monesti. Vastauksiin pääset palvelun arkiston kautta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) käyttämällä kirjailijan nimeä hakusanana.
Valitettavasti en löytänyt varmaa tietoa kirjailijan nykyisestä asuinpaikasta. Monet kirjailijat eivät halua antaa yhteystietojaan julkiseen levitykseen, mutta mikäli pidät tietoa oleellisen tärkeänä esitelmääsi varten, voit tiedustella esim. kirjalijan kustantajalta, WSOY:ltä (http://www.wsoy.fi/).
Tässä vielä suora linkki uusimpaan tässä palvelussa aiemmin esitettyyn kysymykseen Remeksestä:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ed8f121d-c3f…
Alisa on yksi Aliisa-nimen suomalaisista muodoista. Aliisa taas on suomalainen muuntuma alkuaan ranskalaisesta Alicesta, joka puolestaan tulee useasta eri nimestä (esim. muinaissaksan Adelheid, Aleksandra, Elisabet). - Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Aliisan kohdalla nimeen Kallis (kun nimestä Kallis otetaan pois K, jää jäljelle allis, joka muistuttaa äänneasultaan Aliisaa).
Almanakassa nimi on ollut 14.7. vuosina 1882-88 Alisa, 1890-1920 ja uudelleen vuodesta 1950 on Aliisa; Alisa palautettiin sen rinnalle 2005.
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Täydellistä listaa runouden pienkustantamoista on vaikea laatia. Myös rajanveto siihen, minkäkokoinen kustantamo on pieni, on häilyvä. Listaa on koottu mm. alla olevien sivustojen mukaan poimimalla niistä runoutta kustantaneet.
http://www.kolumbus.fi/webweaver/kustantamo.html
http://satunluetut.blogspot.fi/2011/11/minihaaste-611-pienkustantamot.h…
http://www.suomenkirjankustantajat.fi/4
Tässä siis luettelo(a) pienistä suomalaisista runouden kustantamoista. Jos lukijat huomaavat siinä puutteita, listaa saa mielellään täydentää.
- Basam books
- Savukeidas
- Minerva
- Ilias
- Robustos
- Palladium kirjat
- Sammakko
- Siltala
- SanaSato
- Mäntykustannus
- Avain
- Myllylahti
- Teos
- Nordbooks
- ntamo
- Idiootti
- Atena
- Atrain
Toistaiseksi suomennetut Karen Kingsburyn romaanit kuuluvat kaikki samaan Baxterin perhesagaan. Kirjojen suositeltu lukujärjestys on seuraavanlainen: ensin ns. Redemption-sarjan viisi osaa, sitten viisiosainen Firstborn-sarja. Tämän pitemmälle ei Baxterin perheen vaiheita ole suomeksi saatavilla.
Uskollinen sydän (Redemption), Petollisella jäällä (Remember), Valheiden verkossa (Return), Ei pakotietä (Rejoice), Perhesalaisuus (Reunion); Kuuluisuuden hinta (Fame), Epätoivon vangit (Forgiven), Valheen jäljet (Found), Julkisuuden valokeila (Family), Luja tahto (Forever).
https://www.karenkingsbury.com/baxters
Matti Särkkä (12.1.1908-14.3.1995) on jyväskyläläinen taidemaalari, joka eli lähes koko elämänsä Jyväskylässä. Hän oli Jyväskylän Taiteilijaseuran perustajajäseniä. Särkällä oli lukuisia yksityisiä
taidenäyttelyjä sekä kotimaisia yhteisnäyttelyjä Suomen Kuvataidejärjestön Liiton järjestämissä taidenäyttelyissä..
Matti Särkän kokoelmia on Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomem museoissa.
Lähteitä: Jyväskylän kaupunginkirjasto-Keski-Suomen maakuntakokoelman leikekokoelma
Jyväskylän maalareiden kertomaa/ toim.Irmeli Suviola ; kuv. Matti Särkkä.- Jyväskylä;
Jyväskylän yliopisto, 1983
Museotaite 1987/1 s.13-17
Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 1987/3 s.11-13...
Seuraavat teokset kertovat 2. divisioonan taisteluista:
Törmä, Topi; Siiranmäki-Vuosalmi - 2. D:n taistelukertomus. 9.6.-18.7.1944. Laatinut Topi Törmä, esipuheen kirjoittanut A. E. Martola. WSOY, Porvoo, 1954.
Jermo, Aake; Teräsmyrskyssä loppuun asti - Äyräpään-Vuosalmen suurtaistelu kesällä 1944. Otava, Helsingissä, 1980. (muistelmateos)
Koskimaa, Matti; Murtajan tykistö : 2. divisioonan tykistön taistelut. 1941-1944. Porvoo : WSOY, 1994.
(historiikki)
2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44. Toimituskunta: Tapio Peitsara...[et al.]. JR 49:n historiatoimituskunta, Hki, 1981.
Myös seuraavista voi olla apua:
Jatkosodan historia 5 - Vetäytyminen Itä-Karjalasta, torjuntataistelut, sota Lapissa. WSOY, Porvoo, 1992.
Rautala...
Microsoft Word ei ole varsinainen taitto-ohjelma, vaikka voi sitä sellaiseenkin tarkoitukseen käyttää. Wordin eri versioihin on kirjoitettu runsaasti opaskirjoja. Et kerro, mikä Wordin versio sinulla on, joten laitan tähän uusimpia versioita käsitteleviä kirjoja:
Huttunen, Raili, Sari Saarinen ja Tuulia Halonen: ”Microsoft Office XP” (Satku, 2002)
Kiianmies, Matti: ”Microsoft Office 2007 tehokäytössä” (Readme.fi, 2008)
Lammi, Outi: ”Kortit, kirjat & lehdet: tee julkaisuja Wordilla” (Docendo, 2008)
Paananen, Juha: ”Docendo, 2007” (Docendo, 2007)
Rousku, Kimmo: ”Office 2007: tehoa työskentelyyn” (Docendo, 2008)
Noita kirjoista erityisesti Lammin teos saattaisi sisältää kaipaamaasi asiaa. Englanniksi valikoimat ovat laajemmat, mutta...
Rahan arvo vaihtelee mm. sen harvinaisuuden ja kunnon mukaan. Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas -kirja antaa tälle rahalle arviohinnaksi sen kunnon mukaan 10-750 euroa. Tavallisin siitä saatu hinta on 20 euroa.
Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta voi lukea kuntoluokituksesta ja muutenkin vanhoista rahoista:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Loru on tuttu ainakin nykyisille keski-ikäisille. Sitä muistetaan rallatetun ainakin jo 1950-luvulla. Lähdettä tai tekijää ei kuitenkaan saatu selville. Siitä on myös useampia, vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tässä yksi muistista kaivettu:
Älä tallaa nurmikoita
älä puita vahingoita
älä parjaa, älä pauhaa
älä riko luonnon rauhaa
älä tärvää mikk’ on somaa
vaali, suojaa toisen omaa.
Pari muuta löytyy näiltä sivuilta:
http://blogit.yle.fi/loru_ihmelehtion_katkoista
http://suoppi.karelia.ru/tekst/Luonnonsuojelu.doc
Hei!
Suomen almanakassa Kiia, josta tavataan myös muoto Kia, otettiin v. 2000 rinnakkaismuodoksi Kristiinan päivälle 24.7.
Ruotsinkieliseen almanakkaamme nimi tuli samanaikaisesti muodossa Kia, juhlii myös 24.7. (ks. sivu http://www.genealogia.fi/nimet/nimi33as.htm ) Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Kiian kohdalla nimeen Kyriake, jolloin nimipäivä on 7.7.
Lähde:Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WS 1999
Outi Pakkanen on saanut vuonna 2006 Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon Yöttömön yön kirjamessuilla yhdessä Heli Laaksosen ja Pirkko-Liisa Perttulan kanssa. Tämä tieto löytyy Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetistä, jossa on myös paljon muuta tietoa kirjailija Outi Pakkasesta:
http://www.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti
Myös mm. alla mainituista kirjoista löytyy tietoa hänestä:
- Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
- Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia / Tiina Torppa
- Miten rikoskirjani ovat syntyneet / Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen (toim.)
Kyseessä on jokin ludelaji, todennäköisesti marja- tai kuparilude. Suomessa esiintyy noin 500 ludelajia. Suurin osa niistä käyttää ravintonaan kasveja, mutta osa on muita hyönteisiä syöviä petoja. Ihmisestä verta imevä, asuntoihin pesiytyvä laji on seinälude eli lutikka.
Lähteet:
Ötökkätieto: https://www.ötökkätieto.fi/cat?id=4
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lutikka
Tornion dekkarinetin poistuminen tietoturvasyistä on todellakin harmillista.
Pientä lohtua saattaa tuoda Kirjasammon jännityskirjallisuussivusto. Kirjasampo
Aivan samanlaista hienoa koostetta ei vielä ole, mutta ehkä sellainen saadaan vielä tietoturvallisesti kehitettyä.
Hei!
Tulkoon joulu- laulun sanat ovat Pekka Simojoen laatimat:
Niityllä lunta, hiljaiset kadut,
taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus.
Muistojen virta, lapsuuden sadut.
Sanoma joulun on uusi mahdollisuus.
kertosäe:
Joulu on taas, riemuitkaa nyt
Lapsi on meille tänä yönä syntynyt
Tulkoon toivo kansoille maan, pääsköön vangit vankiloistaan
Uskon siemen nouskoon pintaan, olkoon rauha loppumaton
Joulu on taas, kulkuset soi. Jossakin äiti lasta seimeen kapaloi
Tulkoon juhla todellinen, tulkoon Jeesus Herraksi sen
Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on
Tahtoisin päästä paimenten mukaan,
unohtaa kiireen ja melun rasittavan.
Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,
tuo yksi joulu sai muuttaa historian.
kertosäe
Ikuisen joulun, jos...
Jos kyseessä on Suomen lippu eli lippu joka täyttää Suomen lipun mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset tulee noudattaa lakia Suomen lipusta ja asetusta liputuksesta Suomen lipulla. Laissa on määräykset mm. liputusajoista.
Yksityisillä kansalaisilla on vapaus liputtaa muulloinkin kuin virallisina tai vakiintuneina liputuspäivinä. Liputtamalla voidaan osoittaa niin juhlamieltä, kunnioitusta kuin suruakin. Liputtamiseen Suomen lipulla tulee siis löytyä jokin syy. Esimerkiksi perhejuhlien yhteyteen liputtaminen sopii.
Isännänviiri on omakoti- tai kesämökki-ihmisen mukava ja arkinen tapa liputtaa. Se on vaivaton valinta, sillä viiriä eivät liputusajat tai muut pykälät koske. Isännänviiri voi kieppua salossa päivät ja yöt, esimerkiksi...
