Voisiko etsimäsi kappale olla Lill Lindforsin ”En man i byrån”.
Ragni Malmstén on laulanut sen suomeksi 1970, ”Mies laatikossa”.
https://www.youtube.com/watch?v=GTUPSyUQmHY
Alkuperäisen kappaleen sanat:
https://genius.com/Lill-lindfors-en-man-i-byran-lyrics
Timo Honkelan Rauhankoneessa kyseisellä sivulla ei isän ilmausta tarkemmin taustoiteta, arvellaan vain, että se ei liene ymmärrettävä useimmille nykynuorille. Olisikohan isä viitannut siihen, että Toijala on ollut rautateiden risteyspaikka, jossa junat varmasti usein ovat pysähtyneet.
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo, että Toijala kasvoi tavallista kirkonkylää suuremmaksi sen jälkeen, kun sinne perustettiin rautatieasema 1876. Toijala-nimen taustalla saattaa olla samanniminen talo, ja nimen vanha muoto ehkä on ollut Toiviala.
Kuva Wyatt Earpin piirtämästä kaaviosta löytyy teoksesta "Villi länsi--Lewisistä
ja Clarkesta Wounded Kneehin--kuohuva tarina Amerikan rajaseutujen asuttamisesta"
sivulta 149.
Kansatieteestä löytyy paljonkin materiaalia, joka liittyy entisaikojen kulttuuriin, tapoihin ja esineisiin.
Työkaluista löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista:
Kolehmainen, Alfred: Puusta tehdyt
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria
Valtiopäiväasiat ja niiden käsittelyvaiheet löytyvät eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi vuoden 1919 valtiopäivistä lähtien. Klikkaat kohtaa asiat ja asiakirjat ja sen jälkeen valitset asioiden käsittelyvaiheet, jonka jälkeen avautuu Haku kaikista valtiopäiväasioista. Hakulomakkeen kohdassa valtiopäivävuosi on alasvetovalikko, josta voit valita ajankohdan. Valtiopäivävuoden alasvetovalikon vieressä on linkki hakuun vuosien 1919-1969 valtiopäiväasioista. Valtiopäiväasiakirjat ovat vuodesta 1991 lähtien, täysistuntojen pöytäkirjat vuodesta 1994 lähtien ja päätöspöytäkirjat ja äänestystulokset maaliskuusta 1996 lähtien.
Asiasanoilla aidat tai portit löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 useita teoksia. Koska monet niistä ovat lainassa, emme pysty tarkistamaan, sisältävätkö ne juuri kysymänne kaltaisia aitoja tai portteja. Paikalla olevista koristeellisia aitojen ja porttien kuvia on ainakin kirjassa Mandel: Wrought iron.
Kirjastossa on käytettävissä myös Aleksi -niminen artikkelien viitetietokanta, josta voi etsiä aikakauslehtiartikkeleita samoilla asiasanoilla.
Useitakin kirjoja löytyy toivomastasi aiheesta, esim.
FORSS, Maija Värimenetelmät - värjäys, maalaus, kankaanpainanta (2000)
FORSS, Maija Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia (1993)
BONCAMPER, Irma Vaatetusalan materiaalit (2000)
SISEFSKY, Jan - SANDBERG, Gösta Värjärin kirja (1984).
Jos haluat omaan kirjastoosi sellaista aineistoa jota ei siellä ole voit tehdä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi (puh. 6612 262, pernajan.kirjasto@pernaja.fi). Kaukolainan varausmaksu vaihtelee kuntakohtaisesti. Yleisten kirjastojen yhteisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ei välitetä aineistoa.
Tarkastin tiedustelemiesi lehtien saatavuutta. Pronail -lehteä (nettiosoite http://www.nailpro.com/ ) julkaistaan USA:ssa ja tiedonlähteitteni mukaan sitä ei tilata yleisiin eikä tieteellisiin kirjastoihin Suomessa. Sama juttu on lehden Nails (nettiosoite http://www.nailsmag.com ) kanssa. Voi olla että lehteä tilataan johonkin kauneudenhoitoalan oppilaitokseen, mutta kaikkien oppilaitosten tiedot eivät ole julkisuudessa joten en voi...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Turun Sanomia mikrofilmattuna 1.1.1905 alkaen. Vuoden 1919 lehtiä voi tulla tutkimaan pääkirjaston käsikirjastoon, jossa on mikrofilmien lukulaite ja maksullinen kopiointimahdollisuus.
Mikäli teitä kiinnostaa, Turun maakuntamuseon kirjastossa on teos Suominen, Tauno: Tietoja turkulaisten Aunuksen retkeltä 1919 ja Aunuksessa kaatuneiden turkulaisnuorukaisten muistomerkin vaiheilta (1995?). Maakuntamuseon kirjastoon täytyy soittaa etukäteen ja sopia käynnistä. Yhteystiedot
http://www.turku.fi/museo/index.shtml
Valitettavasti se ei ole mahdollista.
Varauksia ei pysty rajaamaan niin että aineisto saapuisi vasta tietyn päivämäärän jälkeen. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen Millennium-kirjastojärjestelmä ei mahdollista tällaista vaihtoehtoa, eikä kirjaston ole mahdollista taata sitä että asiakkailla mahdollisesti lainassa oleva aineisto palautuisi ajoissa.
Kirjasto toki lähettää myöhässä olevasta aineistosta muistutuksia ja mikäli aineisto ei palaudu 60 päivän kuluessa eräpäivästä siirretään saatavat perintätoimiston perittäviksi, mutta siitä huolimatta on mahdotonta taata että aineisto palautuisi juuri tiettyyn päivään mennessä.
Nuotissa Satusaari, osassa Musiikkimatka (Weilin + Göös, 2005, päätoimittaja Päivi Heikkilä-Halttunen) ensimmäinen laulu on nimeltään Kartta. Se alkaa sanoilla: Olen piirtänyt kartan. Ilmeisesti tarkoitat juuri tätä nuottia.
Shania Twainilta on ilmestynyt seuraavat levyt:
Shania Twain (1993)
The Woman in Me (1995)
Come on Over (1997)
Come on Over - international version (1999)
Up! (2002)
Greatest Hits (2004)
Askola-kulttuurista ilmestyi vuonna 1957 Ville Luhon kirjoittama teos "Askola-kulttuuri : Suomen varhaismesoliittinen kivikausi" ja julkaisiajana oli Askola-seura.
Uusi teos Tietosanakirja Facta, ilmestynyt 2006 antaa seuraavat tiedot Askolan asutuksesta: "Vanhimmat asuinpaikkalöydöt ajoituvat n 9500 vuoden taakse. Monista asuinpaikoista merkittävin Kopinkallio. Kiinteä asutus viimeistään 1300-luvulla."
Kirjan Työllä ei oo kukkaan rikastunna sivulla 84 mainitaan postimestarin palkaksi 1860 -luvulla 2200 mk vuodessa ja että v. 1899 oli postimestarin keskivuosipalkka 4000 mk. Porilainen pyykkäri on ansainnut 1800-luvun lopussa s. 122 mukaan noin markan päivässä.
Alla on linkki tilastokeskuksen rahanarvonkertoimeen, joka osoittaa muuntuneen rahan arvon aikavälillä 1860-2006:
http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.ht…
Vuoden 1880 kerroin on taulukossa 3,8399 ja 20.000 markan laina vuoden 2006 rahan arvossa oli näin ollen 76798,-
Jos haluat tarkistaa englanninkielisen sanan kiinankielisen vastineen, se käy kätevästi netissä, esimerkiksi osoitteessa http://www.okdaily.com/go/svc/ecdict.html tai http://www.tigernt.com/dict.shtml . Molemmat sivut näyttävät käännöksen myös kuvana.
Sanaa ’outlaw’ (lainsuojaton) vastaava kiinankielinen merkki on oheisen linkin takana:
http://www.okdaily.com/cgi-bin/ecdict.cgi?english=outlaw
Kirja on jo pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Kaikki ovat lainassa ja varauksia on paljon, mutta kirjoja on hankittu eri kirjastoihin todella paljon (406 kpl), joten varaamalla sen saa kohtuullisessa ajassa:
www.helmet.fi
Seppo Eskurin ja Martti Mikkosen kirjassa Liikennevakuutus (2006) käsitellään yksityiskohtaisesti liikennevakuutuslain soveltaminen, korvausperusteet sekä henkilö- ja omaisuusvahinkojen korvaaminen. Lisäksi kirjassa selostetaan liikennevahinkojen selvittely ja vakuuttamisvelvollisuus. Kirja sisältää myös esimerkkejä ja tapauksia oikeus- ja korvauskäytännöstä.
Lisää tietoa löytyy seuraavista lähteistä:
Tieliikennelaki (ajantasainen versio):
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267
Liikennevakuutuslaki (ajantasainen versio):
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1959/19590279
Liikennevakuutuskeskus
http://www.liikennevakuutuskeskus.fi
Poliisi
http://www.poliisi.fi/
Vihdin pääkirjastossa Nummelassa on lainattavissa hengellistä musiikkia musiikkiosastolla esimerkiksi luokassa 78.37 (liturginen musiikki). Monet äidit lapsineen on tiellä -kappaletta ei kuitenkaan ole lainattavissa Vihdissä eikä Lukki-kirjastokimpassamme. Yleisradion Fono.fi-äänitetietokannan mukaan tuo kappale löytyy äänitteeltä Mustalaislapset laulavat (eri esittäjiä): Keelengo Kenti Zambena (1979) ja kappaleen Monet äidit... esittää Orvokki Baltzar.
Myllykosken kirjastosta vastattiin kyselyyni näin:
"Erotiikka-hylly on Anjalankosken kaupunginkirjaston perua, on haluttu näin nostaa esille tietty kaunokirjallisuuden ryhmä, jolla on oma lukijakuntansa."
Kouvolan pääkirjastossa vastaavaa hyllyä ei ole.
