Valitettavasti suomenkielistä kirjallisuutta Norjan kuningatar Sonjasta ei ole saatavilla.Seuraavasta englanninkielisestä teoksesta saattaisi olla apua:
Van der Kiste, John:
Northern crowns : the kings of modern Scandinavia
Kirjan saatavuustiedot löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Englanninkielisiä verkkosivuja aiheesta löytyy ja olen listannut tähän mielestäni parhaat.
Norjan kuningashuoneen viralliset verkkosivut löytyvät tästä osoitteesta:
http://www.kongehuset.no/
Kuningatar Sonjasta kerrotaan myös seuraavilla sivuilla:
http://www.reisenett.no/facts/government/queen_sonja.html
http://odin.dep.no/odin/engelsk/norway/system/
Lisätietoja kuninkaallisten ihmeellisestä...
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun augustinolaismunkki Miroon, joka kuoli 1161 ja jonka muistopäivää vietetään 12.syyskuuta.
Pentti Lempiäisen uudempi teos Suuri etunimikirja (1997) antaa nimestä Miro seuraavat tiedot: "Katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli (k....
Internetistä löytyy muutamia hyviä suomenkielisiä sivustoja, jotka käsittelevät melko laajasti mm. Italian historiaa, kulttuuria ja ruokakulttuuria. Kaikki seuraavassa mainitut sivut löytyvät hakukoneilla, kuten Googlella, hakemalla sanalla Italia ja rajaamalla haun Googlen asetuksista koskemaan vain suomenkielisiä sivuja. Wikipedian laaja Italiaa käsittelevä sivusto löytyy osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Italia. Helsingin yliopiston kielikeskuksen sivuilla on myös käsitelty Italiaa: http://www.helsinki.fi/kksc/italia/italia/. Italialaisesta ruoasta löytyy tietoa esimerkiksi Raimo Miettisen opinnäytetyöstä, joka on hänen kotisivuillaan: http://www.uusikaupunki.fi/~ramiett/italialainen_ruokakulttuuri.html . Näillä sivustoilla ei...
Lasten satuhahmoja voi esim. hakea kirjastojen satuhakemistoista. Kallion kirjaston Satukortistosta, osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut , on hyvä aloittaa. Satukortistosta löytyy satujen sankareita ja linkkejä toisiin satuhakemistoihin.
Kirjastoista löytyy tietysti myös painettuja satuhakemistoja ja tekijähakemistoja. Esimerkiksi Satuhakemisto /
Korhonen, Maija ; Rinta-Tassi, Raili. Kirjastopalvelu 1995 löytyy monen kirjaston käsikirjastosta.
Monesti palkitun ja hyvin tuotteliaan brittikirjailija Helen Dunmoren kirjoista on suomennettu kaksi osaa fantasiatrilogiasta Ingo, meren kansa (2006) ja Ingo, vuorovetten prinssi (2006) sekä jännitysromaani Keskustelua kuolleiden kanssa (2004). Lisäksi runoantologiassa Kuuna päivänä: englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta ( toimittanut Piritta Maavuori, 2003) on hänen runojaan.
Tietoja kirjailijasta ja luettelon hänen tuotannostaan löydät täältä:
http://www.contemporarywriters.com/authors/?p=auth103
Kouvolan kaupunginkirjastossa on seuraavat suomenkieliset teokset, jotka käsittelevät Kreikan taidetta:
Maailmantaiteen kirjasto: Kreikan ja Rooman taide, 1996
Strong, Donald E: Kreikan ja Rooman taide, 1967
Kjellberg, Ernst: Kreikan ja Rooman taide, 1961. Muutamia englanninkielisiä teoksia tästä aiheesta on myös hyllyssä.
Eri tietosanakirjasarjojen artikkeleista löytyy yksityiskohtaistakin tietoa suolan valmistuksesta. Näistä kannattaa hakea artikkeleita kohdista: 'natriumkloridi', 'ruokasuola', 'keittosuola' ja 'suola'.
Useista maustekirjoista löytyy myös artikkeleita suolasta ja myös sen valmistuksesta. Näitä ovat mm. Jan-Öjvind Swahnin "Mausteiden maailma" (Otava, 1992), Mysi Lahtisen "Makujen synty" (Otava, 2001), Loukie Werlen "Ruoka-aineet" (Könemann, 2005) ja Sallie Morrisin "Gummeruksen suuri maustekirja" (Gummerus, 1999).
Pelkästään suolan valmistukseen keskittyviä kirjoja en löytänyt, mutta toivottavasti mainituista teoksista on apua.
Internetistä tietoa tietenkin löytyy vaikka kuinka paljon. Kannattaa aloittaa esimerkiksi wikipedian artikkelista...
Kouluviihtyvyydestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa. Löydät vastauksen palvelun arkistosta ( http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ) kirjoittamalla hakukenttään sanan kouluviihtyvyys. Vastauksessa mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastosi aineistohausta ( http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form1 ).
Tuntematta tarkemmin tutkimuksesi näkökulmaa on aineiston suositteleminen hieman hankalaa. Siksi onkin parempi, että selaat itse tietokantaa ja valitset sieltä sopivat viitteet. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokantaa Lindaa on mahdollista käyttää kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjaston tietokantaa Helkaa ( http://www.helsinki.fi/helka/ ), kuten muidenkin...
Tässä on muutamia aihetta käsitteleviä kirjoja:
Luoma, Taina: Hiukset : leikkaaminen, kampaaminen ja kosmeettinen hoitaminen, 2005
SKOLNIKOV, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut, 1984
SONNTAG, Linda: Kampauksia, hiusten- ja kauneudenhoitoa, 1992
SYROMJATNIKOVA, Irina: Kampausten historia, 1989
TAHDON / [Porin seudun hiusyrittäjät ry:n muotitoimikunta], 2005 (juhlakampauksia morsiammille)
Alan lehdestä Pinnistä löytyy myös varmasti tarvitsemaasi tietoa.
Valkopukuinen nainen on erillinen teos. Sen sijaan Salaperäinen nainen ja Naisen haamu ovat yksi ja sama teos. Naisen haamu ilmestyi suomeksi 1880 ja suomentaja oli A.O.F., Salaperäinen nainen ilmestyi suomeksi 1919 ja suomentajana oli Niilo Lehto. Valitettavasti en saanut selvitettyä alkuperäisteoksen nimeä, kirjoissa alkuper. englanninkielistä nimeä ei mainita.
Wilkie Collinsin englanninkieliset teokset löytyvät sivuilta:
http://www.wilkiecollins.com/
Valtiopäiväasiakirjoja ei ole Hämeenlinnan kirjastossa eikä maakunta-arkistossa, mutta kirjasto voi tilata tarvitsemanne hallituksen esityksen kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voi jättää osoitteessa http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm tai puhelimella numeroon 621 2284.
Porin kaupunginkirjastossa on kaksi Marie Antoinetten elämäkertaa; kirjoittajina Joan Haslip ja Stefan Zweig. Ranskan vallankumouksen tapahtumia käsitellään teoksissa Bainville, Jacques: Ranskan historia sekä Aubry, Octave: Ranskan suuri vallankumous.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli Versailles'n historiasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Palace_of_Versailles)
Kortin voimassaoloajan loppuminen liittyy varmastikin siihen, että olet täyttänyt jonkin tietyn ikävuoden. Olisiko kyse siitä, että olet täyttänyt viime vuonna 18? Silloin asiakastietoihisi pitäisi vain päivittää, että olet aikuinen. Se vaikuttaa lähinnä vain siihen, ettet saa enää varauksia ilmaiseksi. Toinen mahdollisuus on, että olet täyttänyt vuoden viimeisenä päivänä 15 vuotta, jolloin sinun pitäisi saada uusi kirjastokortti, koska olet 15 vuotta täytettyäsi itse vastuussa kortilla lainatusta aineistosta.
Joka tapauksessa riittää, kun käyt jossakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä ja otat mukaasi kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Korttisi päivitetään saman tien, etkä...
Mänttä-Vilppulan kirjastossa on muutamia BirdLife Suomi ry:n eli Suomen lintuyhdistysten keskusjärjestön (http://www.birdlife.fi/) julkaisuja.
- Lintutornit / Södersved, Jan
- Suomen tärkeät lintualueet / Leivo, Mauri
- Lintuviesti / Tampereen lintutieteellinen yhdistys
Piki-kirjastojen eri kirjastoissa niitä on melko paljonkin. BirdLifeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä (http://www.birdlife.fi/yhdistys/jasenyhdistykset.shtml). Voit etsiä kirjaston tietokannasta myös niiden julkaisuja kirjoittamalla vapaasanahakuun järjestön nimi.
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
HelMet-verkkokirjastossa oli käyttökatko 14.2.2012 kello 23 alkaen, joten kyse oli varmaankin siitä. Katkot usein johtuvat HelMetiin tehtävistä päivityksistä. Nyt HelMet kuitenkin toimii taas normaalisti.
Englanninkielisiä äänikirjoja voi etsiä HelMetin, http://www.helmet.fi, tarkennetussa haussa valitsemalla kokoelmaksi äänikirjat ja kieleksi englanti alasvetovalikoista. Aiheeksi kirjoitetaan kristinusko ja lisätään toiseksi hakuoperaatoriksi Ei ja kirjoitetaan hakulaatikkoon "kaunokirjallisuus", jollei haluta muuta kuin tietokirjat.
Jos etsitään äänikirjoja afrikkalaisuudesta kirjoitetaan kristinuskon tilalle afrikka* ja jos historiasta, kirjoitetaan hakulaatikkoon histo*. Esim. näin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…. Katkaisemalla sanan loppu tähdellä saadaan enemmän tuloksia, kun sanan eri taivutukset tulevat mukaan. Hakutuloksia saadaan enemmän myös, jos kaikkia hakuja...
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että jo 1600-luvulla käytössä ollut Tervonen-nimi on voinut alun perin kiteytyä vaikkapa tervanpolttajalle annetusta Terva-alkuisesta liikanimestä. Myös Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sijoittaa Tervosen niiden nimien joukkoon, jotka on johdettu ammattinimitysten ryhmään kuuluvista sanoista, eli terva ja tervanpoltto ovat Tervosen taustalla myös Nissilän mielestä.
Runo on Satu Salminiityn. Se alkaa näin: "Olet lapsellinen kuin tuuli". Keskellä runoa on säe "Pian päivän korut kilahtavat lippaaseen", ja runon keskellä ja lopussa säe "juodaan voittajien juomaa".
Runo on alkusäkeittensä mukaan nimeltään Olet lapsellinen kuin tuuli. Se löytyy Salminiityn runokokoelmasta Raottuvien ovien valo (1989).
Entressen kirjaston digitointikeskuksessa on skanneri, jossa on OCR-ominaisuus. Voit varata laitteen soittamalla numeroon 09-81653776. Ohjelman ohjeet löytyvät digitointikeskuksen sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/Jut…
