Voit uusia lainasi paitsi Helmet-verkkokirjaston Omat tietoni -toiminnon kautta myös soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon tai käymällä kirjastossa. Varattua aineistoa ei voi uusia, eikä lainoja voi uusia, jos maksamattomia maksuja on 5 euroa tai enemmän.
Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmetin etusivulta: http://www.helmet.fi/
Porin kaupunginkirjastossa on kaksi Marie Antoinetten elämäkertaa; kirjoittajina Joan Haslip ja Stefan Zweig. Ranskan vallankumouksen tapahtumia käsitellään teoksissa Bainville, Jacques: Ranskan historia sekä Aubry, Octave: Ranskan suuri vallankumous.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli Versailles'n historiasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Palace_of_Versailles)
Pentti Haanpään novelli Äiti ja poika löytyy teoksesta Maantietä pitkin, joka on ensimmäisen kerran julkaistu vuonna 1925. Kustantaja oli tuolloin WSOY. Tätä alkuperäistä vuoden 1925 teosta saa vielä lainattua joistakin Helsingin kirjastoista. Teoksesta on otettu uusia painoksia sen jälkeen.
Hei!
Voisiko kyseessä olla Oscar Wilden Onnellinen prinssi ja muita tarinoita, joka ilmestyi vuonna 2007 Jaana Kaparin suomennoksena?
Sen on suomentanut aiemmin Kirsi Kunnas vuonna 1969 ja Anja Ylönen vuonna 1980.
Kuntien kirjastot toimivat varsin itsenäisesti, eikä valitettavasti ole yhteistä (tai muutamaakaan) osoitetta, josta jakelu eri kirjastoihin toimisi.
Kunnat jakavat yleensä materiaalia alueensa kirjastoihin sisäisenä jakeluna. Tässä Helsingin kaupunginkirjaston ulkopuolisen materiaalin jakelu- ja kuljetusmaksut:
30,00 €/1-100 kpl
40,00 €/100-1000 kpl
50,00 €/1000-2000 kpl
80,00 €/2000-5000 kpl
100,00 €/ lava (kappalemäärästä riippumatta)
Kuntien kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Vilhem Mobergin Maastamuuttajien Suuren suomalaisen kirjakerhon julkaiseman laitoksen neljättä osaa kannattaa etsiä antikvariaateista. Etsiminen käy varsin kätevästi netissä. Monilla antikvariaateilla on hyvät sivut hakutoimintoineen ja kirjat on mahdollista saada kotiin postitse.
Antikvariaattien yhteystietoja ja sivustoja voi etsiä googlettamalla. Niitä on koottu myös allaolevaan listaan.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f901a101-1ca7-4871-9bfb…
Mobergin Maahanmuuttajien seitsenosaisen sarjan neljättä osaa näyttäisi olevan saatavilla.
Näyttäisi ettei tällaista ole julkaistu Suomessa. Haimme Suomen kirjastojen tietokannoista ja Googlesta mm. aiheilla radiotekniikka, radiolaitteet, radioamatöörit, mutta dvd-julkaisuja ei näistä aiheista löytynyt.
Lapsille tosiaan kertyy maksua myöhässä olevista kirjastosta, jotka kuuluvat aikuistenosaston kokoelmiin. Alle 15-vuotiailta lapsilta ei kuitenkaan maksuja peritä, vaan maksut poistetaan, kun asioit kirjastossa palvelutiskillä. Jos tiskillä oleva virkailija ei huomaa poistaa maksuja, voit pyytää häntä tekemään sen.
Poistin sinulle tulleet myöhästymismaksut saman tien.
Uuden pin-koodin voi saada sähköpostitse vain, jos asiakastiedoissa on voimassa oleva sähköpostiosoite. Jos sähköpostiosoitteesi on vaihtunut, sinun on käytävä kirjastossa päivittämässä tietosi. Ota mukaasi kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos asiakastiedoissasi oleva sähköpostiosoite on voimassa, saat kirjastokorttiisi uuden pin-koodin HelMet-aineistohaun kirjautumissivulta:
https://www.helmet.fi/iii/cas/login?service=https%3A%2F%2Fwww.helmet.fi…
Tilauksen jälkeen näytölle tulee teksti: "Viesti on lähetetty asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Vaihda tunnuslukusi viestissä olevien ohjeiden mukaan. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon."
Voisi olla jonkinlainen purkki tai pakkaus.
Kotimaisten kielten keskuksesta voi kysyä myös. Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista perjantaihin klo 9–12), kesätauolla 30.6.–31.7.
Valitettavasti kirjastonhoitajalla ei ollut kysyjää parempia työkaluja laulun sanojen löytämiseksi. Netistä niitä ei tosiaan löytynyt.
Näinä sähköisen tiedonhaunkin aikoina on joskus hyvä turvautua vanhanaikaiseen metodiin eli kirjoittaa sanoitukset talteen käsin, soittamalla kappaletta pause-nappia käyttäen. Sillanpään neitosten artikulaatiokin tuntuu olevan varsin puhdas, mikä vähentää virheiden mahdollisuutta.
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
Entressen kirjaston digitointikeskuksessa on skanneri, jossa on OCR-ominaisuus. Voit varata laitteen soittamalla numeroon 09-81653776. Ohjelman ohjeet löytyvät digitointikeskuksen sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/Jut…
Uuden kirjastojärjestelmämme varausjärjestelmän toimii siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin kyseinen varaus on käsitelty. Varaus tulee käsiteltäväksi sellaiseen kirjastoon, jonka hyllystä vapaa kappale löytyy. Varaukset käsitellään mahdollisimman nopeasti. Heti, kun varaus on käsitelty, lainan voi taas uusia. Kannattaa siis kokeilla uusimista hetken kuluttua uudelleen.
Asiasanoilla siirtolaisuus, maahanmuutto, maastamuutto ja paluumuutto löytyy paljon kirjallisuutta pääkaupunkiseuden Helmet-tietokannasta. Pääpaino aihepiirin kirjallisuudessa on kuitenkin ehkä uudemmassa kirjallisuudessa.
Aihepiirin klassikoksi voisi kutsua Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-sarjaa (Maastamuuttajat, Uuteen maahan, Raivaajat, Viimeinen kirje Ruotsiin). Sarjan pohjalta on tehty myös huippusuosittu musikaali Kristina från Duvemåla. Yhdysvaltoihin lähdetään siirtolaisiksi myös Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjassa (Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti, Uusi Jerusalem, Maan avaruus ja Lakeuden kutsu). Siirtolaisuutta Amerikassa kuvataan myös Tuure Vierroksen Kankaanpää-sarjassa (Taivaassa torpan maa, Kultasantainen raitti, Valhetta...
Et maininnut haluatko nuotteja vai äänitteitä. Kohdistit kysymyksen Helsingille, joten suosittelen, että teet haun Plussa-aineistohaussa http://www.libplussa.fi . Kohtaan "tekijä tai esittäjä" kirjoita somerjoki rauli, kohdasta "näytä" voit valita aineistomuodon. Saat listan teoksia, joiden täysissä tiedoissa luetellaan kaikki kokoelmaan sisältyvät kappaleet. Tiettyä kappaletta voit myös hakea kirjoittamalla kohtaan "nimeke" kyseisen kappaleen nimen. "Saatavuustiedot" kertoo, missä kirjastoissa teos on ja onko se saatavana vai lainassa.
Suomen vanhin synnyttäjä oli 58-vuotias, ja hän sai vauvan ennen kuin hedelmöityshoitoja oli keksitty – nykyisin viisikymppiset synnyttäjät ostavat toimivia munasoluja Itä- ja Etelä-Euroopasta
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005473243.html
Helsingin sanomat 1.12.2017, kuukausiliite
Miksi sisarusten ikäero pienenee?
https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tietovuodot/tammi-2018-tietovuoto/
Väestöliitto Tammikuu 2018 Tietovuoto
Useat sadat alaikäiset avioliittoon Suomessa - Nuorimmat vasta 14-vuotiaita
https://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/95469-useat-sadat-alaikaiset-avioliittoon-suomessa-nuorimmat-vasta-14-vuotiaita
Seinäjoen sanomat 6.11.2012
Voisiko etsimäsi kappale olla Lill Lindforsin ”En man i byrån”.
Ragni Malmstén on laulanut sen suomeksi 1970, ”Mies laatikossa”.
https://www.youtube.com/watch?v=GTUPSyUQmHY
Alkuperäisen kappaleen sanat:
https://genius.com/Lill-lindfors-en-man-i-byran-lyrics
Timo Honkelan Rauhankoneessa kyseisellä sivulla ei isän ilmausta tarkemmin taustoiteta, arvellaan vain, että se ei liene ymmärrettävä useimmille nykynuorille. Olisikohan isä viitannut siihen, että Toijala on ollut rautateiden risteyspaikka, jossa junat varmasti usein ovat pysähtyneet.
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo, että Toijala kasvoi tavallista kirkonkylää suuremmaksi sen jälkeen, kun sinne perustettiin rautatieasema 1876. Toijala-nimen taustalla saattaa olla samanniminen talo, ja nimen vanha muoto ehkä on ollut Toiviala.
