Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Mistä nimi Henrika on tullut? Tarkoittaako se mitään? Mitä muuta voit kertoa siitä? 4717 Henrika, Henriika ja Henriikka ovat Henrik-nimen naispuolisia vastineita. Nimen kanta on siis sama kuin Henrikillä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksalaisesta nimestä Haimrich, jonka merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'. Lähteet: Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994) Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
Miten pääsee kirjastonhoitajaksi ? 4717 Kirjastonhoitajan koulutuksesta on kysytty meiltä aikaisemminkin. Löydät vanhat kysymykset ja vastaukset arkistostamme,:http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx, käyttämällä esimerkiksi hakusanoja "kirjastoala" ja "kirjastonhoitajat". Kirjastonhoitajalta edellytetään pääsääntöisesti korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Kirjastonhoitajaksi voi opiskella Oulun yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Turun ammattikorkeakoulussa, Åbo Akademissa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Tampereen avoin yliopisto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ovat myös toisinaan järjestäneet alan...
Mistä maasta silja nimi on tullut mikä silja on kiinaksi ja italiaksi.ranskaksi.espanjaksi 4717 Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -teos kirjoittaa Silja-nimen alkuperästä seuraavasti: "Silja on alkuaan kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Sen pohjana on Cecilian vanha ääntämistapa Sesilja. Kantanimi on lähtöisin muinaisroomalaisesta suvunnimestä Ceacilius, joka on saatu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caesus. Nimi Silja tunnetaan myös friisin kielessä ja virossa." Silja-nimen muotoja eri kielissä voi lukea internetistä englanniksi http://www.behindthename.com/name/cecilia Silja-nimen kirjoitus kiinan kielellä: http://www.guihuazhu.com/nimet/naiset/silja.html Lähteitä: Anne Saarikallio ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007. Lähteitä internetissä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Silja_(nimi) http://fi....
Kuivatut herneet ja pavut pitäisi liottaa ja keittää ennen syöntiä, jotta niissä olevat myrkylliset yhdisteet hajoaisivat. Onko niitä yhdisteitä myös tuoreissa… 4717 Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että monet pavut sisältävät proteiineihin kuuluvaa myrkyllistä lektiiniä (fytohemagglutiniinia). Useat pavut sisältävät lisäksi yhdisteitä, jotka estävät proteiinien hajoamista ruoansulatuskanavassa.  Lektiinit ovat valkuaisaineita, jotka tuhoutuvat vain kunnon lämpökäsittelyssä. Huolellinen huuhtelu ja liotus sekä riittävän pitkä keittäminen ovatkin papujen sisältämien myrkkyjen vuoksi erityisen tärkeitä nimenomaan kuivatuissa pavuissa. Tuoreetkin pavut tulee aina kypsentää ennen käyttöä. https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/papujen-lektiini/  
Lars Sonckin Tie 8 (Kulosaaressa, kuva: http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=15724&language= = Mikähän talon nykyinen… 4716 Lars Sonckin tie 8 Omakotitalo Arkkitehti Otto Firle 1939 Kivikirkkoa muistuttava, jyrkkäkattoinen rapattu talo. Laajennus 1975 (ark. E. Muoniovaara). Aiempia omistajia mm. liikemies Otto Erich. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton kaupallinen edustusto 1970-luvun alkuun asti. (CD-ROM Kulosaari - huvilakaupunki, CompOpus 2005). Teoksessa "Kulosaari - Brändö : huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - Villafastigheterna och dears ägare", toim. Matti Räsänen (Stiftelsen brändö Hembygdsfond, 2004) annetaan rakennukselle seuraava omistajaluettelo: 1907 Aktiebolaget Brändö Villastad 1907 Ingenjör Rupert von Nadelstadh (Ingenjör von Nadelstadh & hustru Adele Pauline von Nadelstadh) 1938 Liikemies Otto Erich (Ulkomaalaisen omaisuuden...
Mitä nimi Linda tarkoittaa ja mistä se on saanut alkuperänsä? Haluaisin tietää mahdollisimman paljon nimestäni. :) 4713 Linda-nimi on tullut Suomeen eri teitä. Viron kansalliseepoksessa Kalevipoeg (1861) Linda on päähenkilön äiti. Tallinnassa on Lindan patsas Toompean mäen läntisellä rinteellä. Virolaisen nimenä Linda otettiin Kansanvalistusseuran kalenteriin 1883 ja siitä suomalaiseen almanakkaan vuosiksi 1908-1928. Nimi on otettu uudelleen Suomen almanakkaan vuonna 1984. Suomessa on kuitenkin ollut jo 1850-luvulla syntyneitä Lindoja. Silloin nimeä teki tunnetuksi Helsingissä vuonna 1857 esitetty ooppera nimeltä Linda di Chamonix, jonka jälkeen kutsuilla laulettiin Linda-aarioita. Linda on muinaissaksalaisen naisennimen loppuosa, joka merkitsee kilpataistelijatarta. Lähtöniminä voivat olla Alinda, Theolinda jne. Englannissa Linda-nimeä on käytetty 1800-...
Kuinka monta kappaletta Irwin Goodman/Antti Hammarberg on ITSE säveltänyt? 4712 Kannattaa vilkaista Suomen äänitearkiston sivuja osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/ Siellä voi tehdä hakuja eri kategorioista suomalaisen musiikin hakemistosta. Kattava luettelointi on tällä hetkellä (tammikuu 2001) edennyt vuoteen 1979, mutta esim.Irwinin kohdalla näyttää löytyvän kaikki jo Rentun ruusuun saakka. Äänitearkiston mukaan Vexi (Veikko Olavi) Salmi on merkitty säveltäjäksi vain kuuteen Irwinin kappaleeseen. Irwinin eli Antti Hammarbergin kappaleita arkistosta löytyy 293 kappaletta ja säveltäjähaulla Irwin on merkitty 159:n kappaleen säveltäjäksi itse. (Voi olla, että Vexi Salmi on osittain osallistunut useammankin Irwinin kappaleen säveltämiseen, mutta ei ilmeisesti niin merkittävässä määrin, että olisi tahtonut...
Voiko kirjastoissa skannata dokumentteja ja sitten lähettää ne s-postilla eteenpäin? 4711 Kirjastoissa voi skannata ja lähettää skannattuja dokumentteja sähköpostilla. Lista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, joissa on skanneri(t) https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres (Huom! Kannelmäen kirjasto on suljettu 29.3. - kesäkuun puoliväli 2010.)
Eikö elokuvateattereihin saa viedä omia eväitä? Jos haluaa syödä ja juoda elokuvaa katsoessaan, onko naposteltavat ostettava aina elokuvateatterista? Joskus… 4711 Finnkinon teattereissa ei saa enää syödä omia eväitä. Sääntö otettiin käyttöön keväällä 2021 elokuvateattereiden avauduttua uudelleen koronapandemian rajoitusten purkautumisen jälkeen. Eväskiellon syyksi Finnkino ilmoitti lisätulojen tarpeen pandemian aiheuttamien tulonmenetysten vuoksi. Elokuvissa myytävät herkut ovat osa Finnkinon liiketoimintaa siinä missä elokuvalippujen ja mainosten myynti. Itse asiassa elokuvateatterit ansaitsevat merkittävästi paremmin myymällä popcornia kuin näyttämällä elokuvia. Elokuvat sinänsä ovat vain eräänlainen sisäänheittotuote teatterien tarjoamalle elämyskokonaisuudelle. Syömisestä on tullut kiinteä osa elokuvakokemusta juuri siksi, että teatterit markkinoivat aktiivisesti herkkuja osana "...
Olisin kiinnostunut tietämään, mistä Aleksis Kiven teoksesta on lähtöisin lausuma: "Talo ilman aitan polulla astelevata emäntää on niinkuin....." . Täydellisen… 4710 Sitaatti on Kiven Seitsemän veljeksen luvusta yksi. Aapo lausuu ”Talo ilman aitan polulla astelevata emäntää on niin kuin pilvinen päivä, ja sen perheenpöydän päässä istuu ikävyys kuin riutuva syksyilta. Mutta hyvä emäntä on talon kirkas aurinko, joka valaisee ja lämmittää.” Aapon puheenvuoro jatkuu vielä tästä ja kokonaisuudessaan se siis löytyy Seitsemän veljeksen ensimmäisestä luvusta. Gustav Schmidtin käännöksenä Aapon sanat kuuluvat: ”Ein Hof, in dem keine Hausfrau auf dem Pfad nach dem Speicher schreitet, ist wie ein trüber Tag, und an seinem Familientisch sitzt obenan die Langeweile wie ein hinschwindender Herbstabend. Eine gute Hausfrau aber ist für den Hof eine lachende Sonne, die erleuchtet und wärmt”. (lähteet: Kivi: Valitut...
Kuka ja millainen ihminen on oikeustoimikelpoinen? Ilmeisesti alle 18-vuotias ei ole oikeustoimikelpoinen onko näin? 4709 Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan henkilön kykyä huolehtia itse omista asioistaan ja tehdä oikeustoimia. Vajaavaltaisilta henkilöiltä puuttuu oikeustoimikelpoisuus. Laki holhoustoimesta määrittelee vajaavaltaiseksi alle 18-vuotiaan henkilön (alaikäinen) ja sellaisen 18 vuotta täyttäneen henkilön (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Vajaavaltainenkin voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Ks. tarkemmin Laki holhoustoimesta, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442 Oikeustoimikelpoisuuden merkityksestä sopimuksen pätevyydelle, ks. myös: http://www.laki24.fi/sopi-sopimuksenpatemattomyys-oikeustoimikelpoisuus…
Kun olin 90-luvulla ala-asteikäinen tyttö, tuolloin vielä leikittiin paljon suosittuja "läpsytysleikkejä", joissa siis taputettiin kaverin kanssa käsiä yhteen… 4708 Tarkkaa vastausta kysymykseen ei nyt löytynyt, mutta jotakin yleistä siitä voi sanoa. Tällaiset läpsytys- tai taputusleikit rantautuivat Suomeen 1980-luvulla ilmeisesti Ruotsin kautta. Pohjoismaissa niitä oli leikitty jo jonkin aikaa ja Britten saarilla sekä Keski-Euroopassa leikit ovat vielä vanhempaa perua. Kirjassa Betoni kukkii (1989; ISBN 951-717-565-5) kerrotaan, että vuonna 1985 taputusleikit olivat levinneet pääkaupunkiseudulta ainakin Kemiin asti. Tällaisia jäljittelemällä leviäviä kulttuuri-ilmiöitä nimitetään nykyään joskus meemeiksi. Taputusleikeissä laulettiin tuttuun tai helposti opittavaan melodiaan istutettuja "väänneltyjä" sanoituksia. Osa teksteistä oli äänteillä leikittelevää "sianenglantia", osa oli lähtöisin...
Mitä etunimi Pepita tarkoittaa? Käsittääkseni se on espanjaa ja nimellä on siinä maassa joku tarkoitus, mutta en tiedä tarkalleen mikä. Olisi tosi mukavaa… 4707 Sanakirja antaa pepita-sanalla myös toisenkin merkityksen. Pepita tarkoittaa myös kultakimpaletta kultahippua ja tämä vaikuttakin aika todennäköiseltä merkitykseltä. Pepita on lempinimi nimestä Joseph! Ohessa linkki http://www.behindthename.com/nmc/spa3.php Joseph tai suomalaisittain Joosef tulee hebrean kielestä ja merkitsee "jumala antaa lisää (lapsia)". Vanhassa testamentissa Joosef oli patriarkka Jaakobin Egyptiin myyty 11. poika, josta tuli faaraon neuvonantaja ja unien selittäjä. Espanjassa Joseph-nimestä on muodostunut mm. José, Pepe, Pepito ja sen feminiininen muota Pepita. Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Mistä nimi Seela on lähtöisin? 4706 Seela tai Sela esiintyy Vanhassa testamentissa sekä miehennimenä että paikannimenä. Paikannimenä Sela tulee heprean kalliota merkitsevästä sanasta, miehennimenä se ehkä on Selimin kutsumanimi. Selimin tausta on epäselvä, mutta se muistuttaa heprean sanaa shalom, rauha. Seela-nimeä on myöhemmin alettu käyttää naisennimenä mm. Suomessa. Kannattaa tutustua Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoon osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Arkistossa on melkoinen määrä nimien selityksiä. Hakemasi nimen löydät kirjoittamalla hakuruutuun sanat etunimet ja haluttu nimi, esimerkiksi etunimet Seela.
Osaisitteko avata määritelmän "kevytkenkäinen" taustaa? Potkii helposti kengät jne pois tieltä? Ruotsista? 4704 Tutkimani fraasi- ja etymologiset sanakirjat eivät ottaneet kevytkenkäiseen kantaa, mutta arvelisin kysyjän olevan oikeassa epäillessään sanaa ruotsin kielestä lainatuksi. Ruotsissa vastaava sana on lättfotad ("kevytjalkainen"). Se, että suomen ilmauksessa on päädytty jalan asemesta kenkään, voisi selittyä allitteraatiolla: kevytkenkäinen. "Alkusointu on selkäytimessämme", niin kuin Pasi Heikura siteeraa tietokirjailija ja äidinkielenopettaja Kirsti Mäkistä kirjassaan Aristoteleen kantapää : fraasirikos ei kannata. Kevytjalkaisessa ja -kenkäisessä voisi ehkä nähdä yhteyden ilonpitoa ja "vapaalle vaihtamista" merkitsevään sanontaan slå klackarna i taket ("kannat kattoon"), jonka alkuperä Bo Bergmanin Ordens ursprung -kirjan...
Sarjakuvaspesialisteille: Muistelen, että Tex Willer huudahti hevoselleen "Matkaan, Hopea!". Pystyisittekö tarkistamaan, onko tämä oikein sekä mahdollisesti… 4703 Tex Willerin hevonen oli uskollinen Dynamiitti heti ensimmäisessä sarjakuvassa 1953. Tieto löytyy Tex Willerin suomalaisilta kotisivuilta osoitteesta http://www.bellingham.fi/tex/ Silver on Lone Rangerin (Yksinäinen ratsastaja) ratsu ja englanniksi kutsu kuuluu "Hi-Yo, Silver! Away!" http://www.endeavorcomics.com/largent/lr1.html
Mistä saisi tietoa siitä, missä osoitteissa joku (helsinkiläinen) henkilö on asunut vuosien 1920-1950 välisenä aikana? 4703 Helsingin kaupunginarkistossa https://kaupunginarkisto.hel.fi/ on Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, josta löytyvät kaikkien Helsingissä asuneiden osoitetiedot vuosina 1907-1973. Helsingin ulkopuolisten osoitteiden selvitys onkin sitten työläämpää. Helsingin seurakuntien keskusrekisteristä https://www.helsinginseurakunnat.fi/ saa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä, joista selviää mistä seurakunnasta ko. henkilö on muuttanut Helsinkiin. Tästä voi jatkaa ottamalla yhteyden kyseiseen seurakuntaan ja tilaamalla sukuselvityksen, mistä selviää edellinen asuinpaikka jne. Kansallisarkistossa https://www.arkisto.fi/ säilytetään lahes kaikki ennen vuotta 1904 syntyneet väestörekisteriasiakirjat mikrofilmeinä, joten tietoa...
Mistä löytäisin Hurriganesin kappaleeseen I will stay nuotit? 4702 Kysymäsi kappale löytyy ainakin seuraavista teoksista: Musikantti 5-6 (1997) ja Selvät sävelet 8-9 (1998).
Helppolukuisia lapsille suunnattuja englanninkielisiä kirjoja? 4702 Kenties sopivia voisivat olla jotkut näistä kirjoista:   - Bauer, Marion Dane. Rain (2016), Snow (2016), Wind (2016). - Cole, Stephen. Monstar-kirjat - Gibbons, Alan. Weird spooky day (2016) ja Weird snowy day (2016). - Gough, Julian. Rabbit & Bear -kirjat.   Helppolukuisia englanninkielisiä lastenkirjoja on ilmestynyt muun muassa Early reader-, Ready to read- ja Golden books -nimisissä kirjasarjoissa.   Oulun seudun OUTI-kirjastojen verkkosivuilla teoksia voi hakea esimerkiksi asiasanalla lastenkirjallisuus. Voit tehdä suoraan tarkennetun haun tai rajata hakutulosten vasemmalta puolelta listasta haluamiasi ominaisuuksia. Helppolukuisia englanninkielisiä lastenkirjoja löydät valitsemalla alasvetovalikosta...
Onko Kettunen suvusta tehty sukututkimusta? Missä päin se on? Voiko sitä lainata? 4701 Kettusten sukua käsitteleviä teoksia: Kettunen, Martti, ; Kettunen, Laura. Kettusten & Pikkaraisten sukukronikka / Martti Kettunen, Laura Kettunen. [Nurmes] : [Martti Kettunen], 2004. Kettunen, Liisa. ; Kettunen, Unto. Kettusten jäljillä : katkelmia Kettus-suvun elämän vaiheista / toimittaneet Liisa ja Unto Kettunen. [Järvenpää, Kielokatu 17 A] : [Unto Kettunen], 2006 ISBN 952-92-0595-3 (sid.) Kettunen, Ensio Kuolismaan Kettuset : 1. Ilomantsi, 2003 Suorsa, Olavi. Kalevalan runonlaulajien kainuulaispohjalaiset sukujuuret / Olavi Suorsa. Oulu : Oulun yliopisto, 1987. ISBN 951-42-2480-9 (nid.) Astala, Keijo Tuomiorovasti Maunu Alopaeuksen muistiinpanot Viipurissa vv:lta 1706-1716 / Keijo Astala. [forssa] : Forssan kirjapaino, 1952....