Mervi on 1900-luvun alun uutta suomalaista nimistöä. Nimeä pidetään Hattulassa sijaitsevan keskiaikaisen Merven kartanon nimestä johdettuna. Ensimmäiset Mervit nimettiin 1900-luvun alussa (tiettävästi ensimmäisenä nimen sai Mervi Ahla vuonna 1917), mutta nimi alkoi yleistyä vasta 40-luvulla. Suosituimmillaan se oli 1950-70-luvuilla, jolloin se kuului 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon. Vuosina 2000-09 Mervi-nimen on saanut vain 45 tyttöä. Kaikkiaan Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Mervi on annettu 10640 henkilölle, joista naisia on 10638 ja miehiä 2.
Almanakassa Mervi on ollut vuodesta 1950 (1950-51 6.1. ja vuodesta 1952 lähtien nykyisellä paikallaan 21.9.). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Mervin nimeen...
Urheilulääketieteen asiantuntijoiden mukaan jalkapalloilija juoksee yhden 90 min kestävän ottelun aikana keskimäärin 5-6 mailia eli 8-10 km.
1 maili on n. 1,6 km.
Voit lukea lisää kyseisestä aiheesta alla olevista linkeistä http://www.active.com/story.cfm?story_id=6082
http://www.redbrick.dcu.ie/~gaamen/coach6.html
Vanhat sanomalehdet ovat periaatteessa luettavissa paperiversioina Kansalliskirjastossa (https://www.kansalliskirjasto.fi), mutta yleensä lehdistä saa käytettäväksi vain mikrofilmit. Jos paperilehden tarpeeseen on perusteltu syy, niin lupaa paperilehtien lukemiseen voinee pyytää.
Kansalliskirjaston lehtiä voi etsiä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ on puolestaan kätevä, jos haluaa selvittää, onko jotakin lehteä jossakin Suomen kirjastossa.
Kirjastojen luetteloinnissa ilmoitetaan useimmiten pelkkä korkeus, mutta jos julkaisun mitat tai muoto ovat epätavalliset (esim. kun leveys on suurempi kuin korkeus), voidaan ilmaista molemmat siten, että korkeuden jälkeen merkitään muut mitat (esim.
21 x 30 cm). Lähde: Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.
Kirjastoissa voi skannata ja lähettää skannattuja dokumentteja sähköpostilla.
Lista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, joissa on skanneri(t) https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
(Huom! Kannelmäen kirjasto on suljettu 29.3. - kesäkuun puoliväli 2010.)
Lars Sonckin tie 8
Omakotitalo
Arkkitehti Otto Firle 1939
Kivikirkkoa muistuttava, jyrkkäkattoinen rapattu talo. Laajennus 1975 (ark. E. Muoniovaara). Aiempia omistajia mm. liikemies Otto Erich. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton kaupallinen edustusto 1970-luvun alkuun asti. (CD-ROM Kulosaari - huvilakaupunki, CompOpus 2005).
Teoksessa "Kulosaari - Brändö : huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - Villafastigheterna och dears ägare", toim. Matti Räsänen (Stiftelsen brändö Hembygdsfond, 2004) annetaan rakennukselle seuraava omistajaluettelo:
1907 Aktiebolaget Brändö Villastad
1907 Ingenjör Rupert von Nadelstadh (Ingenjör von Nadelstadh & hustru Adele Pauline von Nadelstadh)
1938 Liikemies Otto Erich (Ulkomaalaisen omaisuuden...
16-vuotias saa muuttaa toiselle paikkakunnalle asumaan aikuisen opiskelijan kämppäkaveriksi. Alaikäisyyden vuoksi mm. nämä seikat on huomioitava:
- Alaikäiset eivät ole Suomessa oikeustoimikelpoisia. Täten hänen allekirjoittamansa vuokrasopimus ei ole sitova ilman hänen edunvalvojansa (yleensä huoltaja eli vanhemmat) lupaa ja hyväksyntää.
- Lapsen muutto pois kotoa ei lopeta vanhempien elatusvelvollisuutta, vaan se jatkuu siihen asti kun lapsi täyttää 18-vuotta.
Kysymykseen liittyvä lainsäädäntö
- Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442
- Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1975/19750704
- Vuokra-asumisen lainsäädäntö http://www.ymparisto.fi/default.asp?...
Suomen jääkiekkoliiton viralliset kilpailusäännöt löytyvät täältä:
http://www.finhockey.fi/kilpailutoiminta/kilpailusaannot/saannot/?SHOW_…
Taulukkomuotoinen tiedosto valtakunnallisista sarjoista (sisältää mm. tiedot peliajan ja erätaukojen pituudesta, jatkoajasta ja siitä, käydäänkö voittomaalikilpailu vai ei):
http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/495724/file/Valtakunna…
Mestiksen runkosarjapeleissä pelataan viiden minuutin jatkoaika, jota seuraa tarvittaessa voittomaalikilpailu. Playoff-peleissä pelataan ottelu ratkaisuun saakka siten, että peliä jatketaan 20 minuutin pituisin jatkoerin ratkaisuun saakka - voittomaalikilpailua ei tule. Säännöt eivät aseta jatkoerien määrälle mitään ehdotonta ylärajaa.
Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan henkilön kykyä huolehtia itse omista asioistaan ja tehdä oikeustoimia. Vajaavaltaisilta henkilöiltä puuttuu oikeustoimikelpoisuus.
Laki holhoustoimesta määrittelee vajaavaltaiseksi alle 18-vuotiaan henkilön (alaikäinen) ja sellaisen 18 vuotta täyttäneen henkilön (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Vajaavaltainenkin voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Ks. tarkemmin Laki holhoustoimesta, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442
Oikeustoimikelpoisuuden merkityksestä sopimuksen pätevyydelle, ks. myös:
http://www.laki24.fi/sopi-sopimuksenpatemattomyys-oikeustoimikelpoisuus…
On olemassa todella hyviä nimikirjoja kuten esim. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, johon vastaukseni pohjautuu.
Iiro on länsisuomalainen muunnos Iisakista, joka on heprealainen nimi ja tarkoittaa "naurun lapsi"
Otto on lyhentymä muinaissaksalaisesta od, joka tarkoittaa varakasta miestä ja Ot-alkuisista nimistä.
Veikko on käännetty puhekielen merkityksestä 'veli'-sanasta.
Elias Lönnrotin sanakirjassa 'taina ' esiintyy merkityksissä taimi ja värttinä, mutta sitä pidetään myös Taimin rikkaismuotona. Taimi on luonnonaiheinen nimi.
Veera on slaavilainen käännös kreikkalaisesta nimestä joka on tarkoittanut uskoa.
Pellervo on johdetta sanasta pelto ja on suomalainen nimi.
Konsta tulee latinen constans-sanasta ja tarkoittaa pysyvä tai vakaa....
Näyttää kovasti metsätorakalta, joka on toinen Suomen luonnonvaraisista torakkalajeista. (pituus 7-12 mm) Tulevat monesti sisään koirien ja kissojen turkeissa tai jostain pikku rakosesta kivijalassa.
"Metsätorakka ja lapintorakka ovat Suomessa luonnonvaraisina eläviä, hieman saksantorakkaa pienempiä torakkalajeja. Metsätorakan etuselän kilpi on keskeltä musta ja reunoilta vaalea. Lapintorakka muistuttaa ulkoasultaan läheisesti metsätorakkaa, mutta kilven raja ei ole yhtä jyrkkäreunainen. Koirailla ja lapintorakka naarailla siivet peittävät takaruumiin kokonaan. Metsätorakka-naarailla siivet ovat huomattavasti ruumista lyhyemmät, eivätkä ne kykene lentämään koiraiden tavoin." kerrotaan Täystuho tuholaistorjunnan sivuilla. https://...
Tässä lyhyt kuvaus itse kirjasta (jonka lukemista tai vähintäänkin katsomista elokuvana suosittelen lämpimästi). Kuvauksessa on myös muutama kirjallisuuslinkki, joista löytää lisää tietoa aiheesta. Kuvaus on peräisin
Tuhat vuotta - sata kirjaa -sarjasta, jota ei enää löydy verkosta:
Linna, Väinö: Tuntematon sotilas
Tuntematon sotilas kertoo pienen miesryhmän vaiheita sodan syttymisestä 1941 syyskesän 1944 katkeriin torjuntataisteluihin asti.
"Linnan romaani erottui muista realisminsa, kriittisen asenteensa ja hallitun rakenteensa puolesta...Hänen tuntematon sotilaansa ei ole
ihannekuva eikä kansallisen idealismin ruumiillistuma…Vuoden 1954 näkökulmasta se oli ensimmäinen kaunistelematon sotaromaani ja
ylitti suorapuheisuudellaan vajaan...
Erkki Kaleb Laurokarista löytyy hyvin vähän tietoa. Hän on säveltänyt ja sanoittanut Kohtalon kukka -kappaleen, joka tuli laajemmin tunnetuksi Taisto Ahlgrenin levyttämänä (1970). Kappaleen oikeuksia puitiin oikeudessa ja Laurokari pystyi todistamaan kappaleen omakseen. (Suuri Toivelaulukirja 6, s. 182.)
Tiettävästi Erkki Kaleb Laulokarin laulama Kohtalon kukka äänitettiin Hakaniemensillan alla Maria Schulginin radio-ohjelmaa varten marraskuussa 1967. (HS verkkolehti 10.6.2008 http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=121872&messageID=21056…; 28.1.2009)
Turun linna -pelikortit ovat Turun kivipainon 1930-luvulla suunnittelemat. Korttien henkilöt valokuvattiin
linnassa olevista muotokuvista ja sovitettiin kortteihin. Vuonna 1978 korttien valmistusoikeudet myytiin wieniläiselle Piatnik & Söhnelle, joka myi pelikortteja maailmalla nimellä Don Carlos.
Turun linna -pelikorttien kuvakortteina on Vaasa-suvun kuninkaallisia.
Ruudut: kuningas Kaarle IX ja/tai Kustaa II Aadolf ja Kaarlen puoliso Maria av Pfalz.
Hertat: kuningas Eerik XIV ja kuningatar Kaarina Maununtytär.
Padat: kuningas Sigismund ja kuningatar Kristina av Holstein-Gottorp
Ristit: kuningas Juhana III ja kuningatar Kaarina Jagellonica
Lähde: Kotiseutuposti 1/2013 (s.3) https://kotiseutuliitto.fi/kotiseutuposti/vuoden-2013-...
Jääkiekkotuomareiden käyttämät käsimerkit löytyvät mm. seuraavilta sivulta:
http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12638/file/Ksimerkit_2… ja
http://www.tampereenjaakiekkotuomarit.fi/kasimerkit.php
Teoksen ”Geologica: elävä ja muuttuva maapallo” (Ullman, 2009) mukaan maapallon iäksi on arvioitu noin 4,6–5 miljardia vuotta. Kun puhutaan noin kaukaisista ajoista, kovin tarkkaa aikaa ei ole mahdollista määrittää. Kyseisestä kirjasta löytyy paljon tietoa aiheesta, jos se kiinnostaa laajemmin.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että karjalaisperäiset sukunimet ”Kuosma” ja ”Kuosmanen” ovat peräisin pyhimysnimestä ”Kosmas” ja sen venäläisestä muodosta ”Kuźma”. Englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Saints_Cosmas_and_Damian löytyy lisää tietoa pyhimyksestä, joka lienee vaikuttanut nimen yleistymiseen. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/cosmas paljastaa, että taustalla on kreikkalainen ’järjestystä, säädyllisyyttä’ (’order, decency’) merkitsevä sana ”kosmos” (”κοσμος”).
Varhaisimmat kirjalliset maininnat sukunimestä ”Kuosma” löytyvät 1500-luvulta, ja sitä lienee käytetty harvinaisena etunimenäkin.
Itsenäiseen opiskeluun soveltuvat erilaiset kertauskirjat, joita on lukion lyhyestä matematiikasta esim. seuraavia : Lyhyt matikka 9 : Kertaus, 2012 ; Sigma : lukion lyhyt matematiikka : Kertauskirja, 2007 ; Hautajärvi, Tarmo : Variaabeli : Kertauskirja, 2006. Kirjoissa on tehtäviin vastaukset.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan, että Katariina/Katriina-nimen alkuperä on kreikan kielen nimessä Aikatherinee, jonka merkitys on ’alati puhdas’. Katariinan päivää on muistettu kristityssä maailmassa Aleksandriassa vuonna 307 marttyyrinä kuolleen Katharinan muistoksi. Suomalaisissa lähteissä Katariinan nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1281. Nimen asu vaihtelee vanhoissa suomalaisissa kalentereissa ja almanakoissa: eri muotoja ovat esim. Catherina, Catharina, Carina ja Caarina. Nimi Katarina on almanakassa ensimmäisen kerran vuonna 1859 ja Katariina vasta vuonna 1950. Lisää tietoa molemmista nimistä löytyy esimerkiksi Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan nimikirjoista, jotka löytyvät kirjastosta.
Kysy kirjastonhoitajalta...