Jos sinulla on maksuja alle 10 euroa, voit maksaa maksut milloin haluat. Maksuista lähetetään maksumuistutus kerran vuodessa, mutta se ei ole lasku vaan ainoastaan muistutus. Jos maksusi ovat vähintään 10 euroa, menetät lainausoikeutesi. Eli siinäkin tapauksessa voit maksaa myöhemmin, mutta et voi käyttää kirjastokorttiasi.
Jos maksuihin liittyy palauttamatonta aineistoa tai muuta perintäasiaa, ne siirtyvät perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Lisää tietoa löydät Helmet-kirjastojen käyttösäännöistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
HelMet-kirjastoista eli pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
Luettelo HelMet-kirjastoista löytyy HelMet-palvelusivustolta etusivun oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta, jonka otsikko on "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kiitos kysymyksestä!
Hallituksen esitys 1/1998 oli perustuslain vireillepanoasiakirja.
HE 1/1998, otteita 54 §:n yksityiskohtaisista perusteluista:
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin presidentin vaalin välittömästä luonteesta, presidenttiehdokkaille asettavasta syntyperäisen Suomen kansalaisuuden vaatimuksesta ja presidentin toimikauden pituudesta sekä rajattaisiin presidentin peräkkäisten toimikausien enimmäismäärä kahteen toimikauteen. Säännökset vastaisivat asiallisesti nykyistä hallitusmuodon 23 §:ää. ....
Presidentin peräkkäisten toimikausien rajoittamista perusteltiin siitä säädettäessä sillä, että näin estetään samaa henkilöä toimimasta presidenttinä liian pitkää yhtenäistä kautta. Rajoituksen katsottiin olevan omiaan ehkäisemään...
Voisikohan kyseessä olla tämä, F. E. Sillanpään kertomuksesta Elon virta vilahtelee peräisin oleva katkelma?
"Ja juuri sillä hetkellä, jolloin höyryävistä saunoista kuuluu vihdan rapsutus, silloin alkaa joulu. Se ilmestyy kenenkään huomaamatta tanhuville, koko vihertävän tähtisen taivaan alle. Muutaman hetken siinä vielä on jotain juhlallista odotusta, silloin kun pihoissa liikkuu saunasta ääneti palaavia ihmisiä. Mutta kun ovet heidän jälkeensä ovat painuneet kiinni, silloin on rauha vihertävän taivaan alla."
Kertomus on julkaistu alun perin kokoelmassa Ihmislapsia elämän saatossa (1917) ja sittemmin mm. teoksessa Kootut teokset. 1, Elämä ja aurinko ja nuoruuden kertomukset (Otava, 1988).
Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi löytyy paljon vanhoja, tekijänoikeuksista vapaita e-kirjoja. Osa tosin on julkaistu Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain mukaan, joten aivan kaikki eivät ole Suomen tekijänoikeuslain mukaan vapaita. Osin samoja, osin eri e-kirjoja sisältää myös osoitteesta http://www.lonnrot.net/etext.html löytyvä Projekti Lönnrot. Samoja kirjoja uusilla kansikuvilla löytyy Elisan e-kirjakaupasta osoitteesta https://kirja.elisa.fi/ekirja/kategoria/ilmaiset-klassikot.
Edellä mainittuja kirjoja saa luonnollisesti pitää laitteellaan niin kauan kuin haluaa.
Härnäävällä Viitasella oli kuin olikin oikea muistikuva "Laakasaloon Lopelle" -kappaleen esittäjästä. Fredin levyllä "Maan valitus" pitäisi tuo kappale olla. Kyseessä on vinyylilevy ja se kuuluu Tikkurilan kirjaston kokoelmiin. Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/) voit tarkistaa, onko levy paikalla - vastaushetkellä se näytti olevan. Voit puhelimitse pyytää sen johonkin Helsinginkin kirjastoon.
Kyseessä on runo Nainen ja maisema Marja-Liisa Vartion esikoiskokoelmasta Häät (1952). Runo on luettavissa myös Vartion runojen kokoelmasta Runot ja proosarunot (1966 ja 1979, Otava) sekä runoantologiasta Uuden runon kauneimmat 1 (toim. Osmo Hormia ja Hannu Mäkelä, 4. delfiinipainos, 1982, Otava).
Muistamasi kohta kuuluu runossa hiukan toisin ja se on runon ensimmäisen kappaleen lopusta, ei siis koko runon lopusta. Runot ja proosarunot -teoksessa runo on kokonaisuudessaan noin viiden sivun pituinen.
Edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastonhoitaja ei välitä yksityisten ihmisten osoitteita tai puhelinnumeroita.
Näissä asioissa sinua palvelee esimerkiksi maksullinen palvelunumero 118.
Kirjailijoiden kohdalla kannattaa kääntyä kustantajien puoleen. Jalon
kustantaja on Tammi ja Mannisen WSOY. Kustantajien yhteystiedot
löytyvät sivulta http://booknet.cultnet.fi/
Verho-työasemien käyttäjät ovat periaatteessa jäljitettävissä, mutta asiakkaiden yksityisyyden suojan takia se tehdään vain poikkeustapauksissa (rikosepäily tms.). Alkuperäinen viesti "header"-tietoineen pitää tällöin lähettää kirjaston tietotekniikkayksikköön.
Käyttäjistä voidaan saada selville ainoastaan se, mitä ohjelmia (esimerkiksi Word tai Netscape) he ovat käyttäneet, työtiedostot eivät säily työasemilla. Kirjasto voi käyttää tietoja laatiakseen yhteenvetoja työasemien käytöstä.
Saat pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen CD-levyt esiin Plussa-tietokannasta
( http://www.libplussa.fi/ ) valitsemalla valikosta "Näytä kaikenlaisia teoksia" kohdan "Näytä vain CD-levyjä". Koska luettelo käsittää kuitenkin yli 63700 nimekettä, kannattaa varmaankin rajoittaa hakua jollakin tavoin, esim. musiikin lajin, tekijöiden tms. avulla.
Mm. seuraavissa teoksissa käsitellään järjestötoimintaa ja siihen osallistumista.
Kurikka, Päivi: Hällä väliä? (Suomen Kuntaliitto 2000)
Leppänen, Kalevi: Yhdistys 95 (Toivonpoika 1991)
Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOY 2000)
Siisiäinen, Martti: Suomalainen protesti ja yhdistystoiminta (Tutkijaliitto 1990)
Yhdistys toimii (Opintotoiminnan keskusliitto 1996).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aineistorekisteristä voi myös hakea lisää aihetta käsitteleviä teoksia yhdistämällä asiasana 'järjestötoiminta' ja luokka 30.7.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi myös runsaasti viittauksia aiheeseen, tietokanta on käytettävissä...
Lapsen vammaisudesta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Täyteen selvyyteen kirjojen sisällöstä pääsee, kun tutustuu itse kirjoihin. Tässä vinkkejä aihettasi koskevasta kirjallisuudesta.
Kirjoja
1) Ilmonen, Tuisku: Siivekäs sillanrakentaja, 1995
2) Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 1 : Yhteenveto/toim. Antti Tammela. Valtion painatuskeskus 1990.
2) Monivammaisen lapsen apuvälinee4t . Osa 2. Apuvälineiden hankinta / toim. Leena Autio, Tuula Haukka-Wacklin, Antti Tammela. Valtion teknillinen tutkimuskeskus 1990.
3) TEOS Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 3 : Apuvälineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky / toim. Raija Korpela, Pirkko Nieminen, Antti Tammela. Valtion painatuskeskus 1991.
4) Sairas ja vammainen lapsi...
Carl Grimbergin Kansojen historia-kirjasarjan osa 11 käsittelee uskonpuhdistusta ja mm. myös ane- ja kiirastulioppeja sivulta 349 alkaen. Jonkin verran tietoa näistä käsitteistä löytyy myös tietosanakirjoista (esim. Spectrum/Roomalaiskatolinen usko. Mitä ilmeisimmin kyseiset aiheet löytyvät myös kirkkohistoriaa ja kristinuskon historiaa käsittelevistä kirjoista. Näistä esimerkkeinä mainittakoon seuraavat teokset:
-Arffman, Kaarlo: Kristinuskon historia, Edita 2004
-Eeden. 8 : Kirkkohistoria ja kirkkotieto (toim. Simo Heininen, Edita 2003, ss. 69-70
-Kristinuskon historia 2000, osa 2:Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, Weilin + Göös 1999.
Aiheesta voisi löytyä tietoa mm. näistä kirjoista:
- Kantola, Niina, Lääkäreiden ja hoitajien alkoholipotilaiden hoitoa koskevat asenteet Helsingin kaupungin terveysasemilla. (1994)
- Kantola, Niina, Asennekysely päihdehuollollisen kehittämistyön arvioinnissa. (1995)
- Pyhä huumesota : huumepolitiikan pelkoja ja utopioita. Tapio Onnela (toim.) (2001)
Seuraavanlaisia artikkeleita kannattaa myös lukea:
- Salaspuro, Mikko, Millennium : lääketieteet haasteet : päihdetietoa asenteiden sijaan. (1999)
- Seppä, Kaija, Terveydenhuollossa omaksutaan hitaasti alkoholin suurkuluttajan mini-interventio. (1999)
- Jansson, Marianne, Huumeongelmaisten hoitoon tarvitaan sekä rahaa että uutta asennetta. (1998)
- Puhakka, Antero, Hoitoonohjaus rangaistuksena...
Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen
Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963.
Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.
Kiitos kysymyksestäsi! Kyseisistä suvuista ei varsinaista kirjallisuutta löydy, eikä sitä löydy ainakaan Lapponica-tíetopalvelun piiristä, valitettavasti.
Ohjaisin sinut paikallisen sukututkijayhdistyksen puheille, yhteystiedot löytyvät varmaankin lähimmästä kirjastostasi.
Sukututkijoilla toimivat netissä oma sivut osoitteessa:
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät myös aloittelijalle hyödyllisiä osoitteita.
Uudenkaupungin kirjaston neuvonta: (02) 8451 5382
Tässä tulee valikoima kirjoja joissa käsitellään kyseistä aikaa Suomen historiassa:
-Jussila, Osmo: Suomen poliittiinen historia (2006)
-Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia (2005)
-Laurla, Bror: Talvisodasta jatkosotaan ( 1986)
-Leiponen, kauko: Kansa talkoissa (1987)
-Häikiö, Martti: Historia ja väärät profeetat (2003)
-Paasivirta, Juhani: Suomi ja Eurooppa 1939-1956 (1992)
-Talvisodan pikkujättiläinen (1999)
Haluan korostaa että tämä on vain valikoima kirjoista jotka tällä hetkellä ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa. Ylläolevat, sekä joitakin muita ehkä vähemmän kiinnostavia, ovat varattuna teille kirjaston lainaustoimistossa.
Jos itse haluatte tarkistaa mitä löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun laajemmasta...
Nimitys kamarioikeus (Kungl. Maj:ts och rikets kammarrätt) tuli käyttöön vasta v. 1799. Kamarioikeuden historialliset juuret ovat 1600-luvun alussa muodostetussa Kamarikollegiossa, josta itsenäinen Kamarirevisio erotettiin v. 1695. Elimen alkuperäinen tehtävä oli valvoa valtion tilejä ja omaisuutta. Tällaisena se toimi myös tuomioistuimen lailla. Ruotsin 1600-luvun keskushallinnon virastot toimivat yleensä Tukholman kuninkaallisessa linnassa, jota laajennettiin tuohon aikaan keskiaikaisesta linnoituksesta Nicodemus Tessin nuoremman suunnitelmien mukaan suurvalta-ajan henkeen paremmin sopivaksi. Linnahan sittemmin tuhoutui osittain tulipalossa v. 1697, mutta uudistustyötä jatkettiin keskeytyksin ja suunnitelmia muuttaen aina 1700-luvun...
Idolsista löytyi Johanna Leppiniemen tekemä pro gradu -tutkielma Matkalla poptähteyteen: tutkimus Idolsista ja sen kilpailijoista.
Tutkielma löytyy Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta, mutta sitä ei valitettavasti saa kotilainaan.
Tosi-tv:stä sen sijaan löytyy enemmän kirjallisuutta:
1) Kivistö, Katja
Selviytyjät, idolit ja heikot lenkit : tosi-tv -ohjelmien vastaanotto nuorten keskuudessa
Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2004
Mikkelin ammattikorkeakoulu. B, Artikkeleita, opinnäytetöitä, tiedotteita
951-588-130-7
2) Understanding reality television
London : Routledge, 2005
0-415-31795-9
3) Johnson, Steven
Kaikki huono on hyväksi : miten populaarikulttuuri tekee meistä älykkäämpiä
Helsinki : Terra Cognita, 2006
952-...
