Henkilöhakemistot ovat usein aakkosellisia tietosanakirjojen tyyppisiä. Joensuun seutukirjastossa on vain aakkosellinen luonnontieteiden henkilöhakemisto lukusalissa, Random House Webster's dictionary of scientists. Ja muutenkin käsikirjojen saaminen muualta kaukolainaksi on vaikeaa.
Netissä on sivusto, jossa on kattavat matematiikan, fysiikan, kemian ja tähtitieteen tietosanakirjat. Mukana on alakohtaiset henkilöhakemistot joissa on kuvaus kunkin henkilön tärkeimmistä saavutuksista.
Ks. http://scienceworld.wolfram.com/biography/ . Sivustolta löytyy osio "Biography", ja sieltä "Branch of Science", jossa on eri alojen tiedemiehien tietoja.
Jos sinulla on maksuja alle 10 euroa, voit maksaa maksut milloin haluat. Maksuista lähetetään maksumuistutus kerran vuodessa, mutta se ei ole lasku vaan ainoastaan muistutus. Jos maksusi ovat vähintään 10 euroa, menetät lainausoikeutesi. Eli siinäkin tapauksessa voit maksaa myöhemmin, mutta et voi käyttää kirjastokorttiasi.
Jos maksuihin liittyy palauttamatonta aineistoa tai muuta perintäasiaa, ne siirtyvät perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Lisää tietoa löydät Helmet-kirjastojen käyttösäännöistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Kysymykseen voi vastata yksinkertaisesti että saa kuvata ja käyttää sitaattioikeuden puitteissa. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että kuvaa tarvitaan jonkin tekstissä esitetyn asian havainnollistamiseen. Lain 22§:n teksti on seuraava: "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Tuo ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" tarkoittaa, että myös koko suojatun teoksen voi siteerata, jos tarkoitus sitä edellyttää. Laissa ei ole mitään laajuuteen liittyviä rajoituksia. Heikki Poroila, ei juristi, mutta tekijänoikeuteen perehtynyt kirjastonhoitaja
Teoksessa Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat (1967) kerrotaan, että kauppias Vihtori Luhtanen palkkasi vuonna 1910 kaksi ompelijaa. Kyse oli kotiompelimosta. "Olemme Luhtasen kauppatalon pienemmässä huoneessa, joka on sisustettu myymäläksi. Suuremmassa työskentelevät ompelijat." (s.14 ja 16)
Talo sijaitsi Vilhonkadulla. "...hän saattoi ostaa yrittämisensä palkkana Anttilanmäen Vilhonkadulta oman talon. Siitä oli tuleva toiminnan kiintopiste lähes kolmen vuosikymmenen ajaksi." (s.9)
Teoksessa on kaksi mielenkiintoista kuvaa. Sivulla 21 kuva kaupan kyltistä ja sivuilla 26-27 kuva V. Luhtasen kiinteistöstä Anttilanmäellä, jossa näkyy pihapiiri ja myös vuonna 1928 valmistunut teollinen ompelimo. Piharakennuskin kuvassa on. Tekstistä ei tosin...
Gaetano Donizettiin ooppera "L'elisir d'amore" on italiankielinen, eikä siitä juuri käännösversioita esiinny. HelMet-kirjastoissa ooppera on CD-versiona hyllyssä monena kappaleena.
Seuraavat saa nopeimmin, koska ne ovat Vantaan kirjastoissa (tee varaus linkin kautta, tämä palvelu ei hoida varauksia):
http://luettelo.helmet.fi/record=b1221112~S9*fin (Myyrmäessä hyllyssä, levytys on vuodelta 1959)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1221012~S9*fin (Tikkurilan musiikkivarastossa hyllyssä, levytys on vuodelta 1967)
Seuraavat ovat hyllyssä HelMet-kirjastossa muualla kuin Vantaalla:
http://luettelo.helmet.fi/record=b1221014~S9*fin (levytys vuodelta 1984)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1221113~S9*fin (levytys vuodelta 1996)
http://luettelo....
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. Kotimaisia nykykertojia -teoksesta s. 39,
sekä WSOY:n kotisivulta ositteesta http://www.wsoy.fi.
Myös lehtiartikkelitietokanta ALEKSISTA löytyy artikkeleita Kari Hotakaisesta.
Kuubalaisesta (populaari-)musiikista on pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tarjolla useampiakin suomenkielisiä teoksia. Sanna Kuusiston "Baila, baila: kuubalaisen tanssin käsikirja" sisältää Risto Vuorimiehen mainion osuuden kuubalaisesta tanssimusiikista. Pertti Luhtalan "Rumbakuninkaista salsatähtiin" käsittelee lisäksi kuubalaisen musiikin invaasiota Yhdysvaltoihin. Juhani Similän "Rommi, ruletti ja rumba" tarkastelee kohdettaan etnomusikologian näkökulmasta.
Lisäksi kannattaa mainita nuotti "Kuuban rytmi : joruba-musiikista uuteen trubaduurilauluun" ja "Kuuban rytmi" -kasetti ja esittelyvihkopakkaus. Englanninkielisista kirjoista mainittakoon Calvo: "Salsa!--Havana heat: Bronx beat" sekä Roberts: "Latin tinge".
Kuubalaista...
Enid Blytonista on kirjoitettu kaksikin elämäkertaa: Barbara Stoneyn ja George Greenfieldin kirjoittamat. Kummankin nimi on Enid Blyton ja ne ovat englanninkielisiä. Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy ainakin Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenklassikoita ja Kaisu Rättyän Mysteeri ratkaistavana -teoksesta. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy myös toinen vastaus kysymykseen Enid Blytonista.
Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä Viola-tietokanta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja musiikkiaineistojen yhteistietokanta, sisältää suomalaisten äänitteiden tiedot. Violasta löytyy vain kaksi viitettä nimellä "Talvihäät". Ensimmäinen sisältyy Terho A. Könösen nuottijulkaisuun "Taakse jäänyttä elämää" vuodelta 1990. Toinen "Talvihäät" liittyy videotallenteeseen TV-ohjelmasta "Valssi kahdelle - Häävalssien sävellys- ja sanoituskilpailu" vuodelta 2000. Kappaleen säveltäjä ja sovittaja on Hannu Oskala, sanoittaja Pertti Oskala ja esittäjä Anssi Känsälä. Ohjelmaa ei liene myynnissä eikä kirjastoissakaan.
Näyttää siltä, että Oskalan "Talvihäät"-kappaletta ei ole vielä kukaan levyttänyt. Asiaa kannattaa ehkä tiedustella televisio-...
Tässä muutama kirja, joista pari ensimmäistä on kaunokirjallisuutta, muut omaelämänkerrallisia:
Kälkäjä: Kallis lapsi (käsittelee keskoslapsen odotusta ja syntymää)
Tikka: Aurinkoratsastus
Ahoinpelto: Pikku Heini
Kerola: Lauri, poikani Lauri
Scotson: Poikani Doran
Sopanen: Enkeliprinsessa
Tikkanen: Sofian oma kirja
Wilks: Bernard - kehitysvammainen
Tarkoitat varmaan Tyyliharjoituksia -nimistä kirjaa, jonka on kirjoittanut ranskalainen Raymond Queneau. Alkuteos on ilmestynyt jo 1947, suomeksi saimme tämän riemastuttavan opuksen v. 1991 Pentti Salmenrannan suomentamana ja Otavan kustantamana. Sama tarina on kerrottu 99 eri tavalla, esim. komediana, oodina, virallisena kirjeenä, hoonolla soomella. Teoksen saatavuuden näet käyttämäsi kirjaston nettisivuilta.
Lapsen vammaisudesta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Täyteen selvyyteen kirjojen sisällöstä pääsee, kun tutustuu itse kirjoihin. Tässä vinkkejä aihettasi koskevasta kirjallisuudesta.
Kirjoja
1) Ilmonen, Tuisku: Siivekäs sillanrakentaja, 1995
2) Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 1 : Yhteenveto/toim. Antti Tammela. Valtion painatuskeskus 1990.
2) Monivammaisen lapsen apuvälinee4t . Osa 2. Apuvälineiden hankinta / toim. Leena Autio, Tuula Haukka-Wacklin, Antti Tammela. Valtion teknillinen tutkimuskeskus 1990.
3) TEOS Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 3 : Apuvälineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky / toim. Raija Korpela, Pirkko Nieminen, Antti Tammela. Valtion painatuskeskus 1991.
4) Sairas ja vammainen lapsi...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyvät seuraavat suomenkieliset fibromyalgiaa käsittelevät kirjat:
- Reuma-aapinen, Suomen reumaliitto, 2002
- Fibromyalgia ja kuntoutumisprosessi: enigma 2000, Kansaneläkelaitos, tutkimus- ja kehitysyksikkö, 1999
- Kipu-uupumusoireiden pysyvyys ja kurssimuotoinen fibromyalgiakuntoutus, Kansaneläkelaitos, tutkimus- ja kehitysyksikkö, 1998
- Rahinantti, Pirkko: Psyykkiset tekijät fibromyalgiassa, Kuopion yliopisto, 1998
- Minun fibromyalgiani, Suomen reumaliitto, 1997
- Hannonen, Pekka: Fibromyalgia, Dumex, 1992
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-tietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi .
Fibromyalgiaa käsitteleviä artikkeleita on niin ikään julkaistu useita...
Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen
Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963.
Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.
Merja ja Marvi Jalon Koiratytöt-sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt kuusi kirjaa. Jesse vahtikoiran jälkeen on ilmestynyt vielä Jesse laivakoira (2007). Sarjan muut osat ovat Jesse löytökoira, Jesse ongelmakoira, Jesse ja kohtalokas kurssi ja Jesse sankarikoira.
Kirjaston käytettävissä olevasta lähteestä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Sukunimet" (Otava, 2000) ei löytynyt mainintaa "Taipanen” –nimen alkuperästä.
Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka ylläpitämässä nimiarkistossa on yli 2,2 miljoonaa nimitietoa Suomen eri paikkakunnilta.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan
maksutta paikannimien, suku- ja etunimien käyttöä koskeviin kysymyksiin, maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 9.30–11.30. www.kotus.fi
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa tiistaisin ja...
Kysymääsi kirjaa on tilattu Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta suomennos on vielä niin tuore, ettei se ole ehtinyt kirjastoihin asti. Kotimaiset kirjat ovat yleensä varattavissa muutamaa viikkoa ilmestymisensä jälkeen. Kannattaa seurata tilannetta HelMet-verkkokirjaston kautta.
Alkuperäisäänitettä kääreineen ei HelMet-kirjastoista löydy.
Yleisradion Fono-tietokannassa (http://www.fono.fi/ ; vapaasti verkossa käytössä) on tarkat tiedot Yleisradion äänilevystön äänitteistä. Tästä tietokannasta löytyy lainaamasi albumi (Mörri-Möykyn toivekonsertti : 27 toivottua lastenlaulua, Finnlevy 1988), jolla on Tapiolan Yhteiskoulun oppilasryhmän esittämänä ja Erkki Pohjolan johtamana kappale Mörri-Möykky, jonka on säveltänyt Marjatta Pokela ja sovittanut Nacke Johansson. Enempää tietoja ei sielläkään ole. Vuodelta 1976 olevaa Mörri-Möykkyä ei Fonosta löydy.
Warner Music Finlandista, johon Finnlevy liitettiin 1990-luvun alussa, kehotettiin kysymään tekijänoikeusjärjestö Gramexista. Sieltä taas kerrottiin, että heillä kyllä on...
