Ei valitettavasti ole. Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löytyvät kuulokuvan tiedot:
Vanhan talon arvoitus : seikkailukuulokuva / tuottaja, käsikirjoitus, kansikuva ja toteutus: Pekka Karttunen.
Julkaistu:Kauhava : Kasettituotanto S. Aaramaa, 1986.
Ulkoasu:1 C-kas. (42 min)
Ainoa kirjastossa, jossa se on ja, jossa sitä voi lukusalilainana käyttää on Kansalliskirjasto:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Kyselimme asiaa tutulta kalastajalta, joka kertoi, että lasipallot liittyvät kaikkeen kalastukseen missä on ollut passiivisia pyydyksiä. Yksittäisiä lasipalloja on voitu käyttää pyydyksen pitämiseksi välivedessä. Useamman lasipallon rypäs salon ympärillä on ollut kuulemma pyydysmerkki. Narupunos ympärillä estää pallojen rikkoutumisen useamman pallon systeemissä, ja siitä on pallo ollut myös helppo laittaa kiinni pyydykseen. Salossa oli kuulemma alhaalla paino lasikuulanipun keskellä ja salon yläosassa lippu jossa oli laivan numero. Konsultoimamme kalastajan mukaan ainakin Norjassa lasipalloja käytettiin vielä 1960-luvulla, mutta sittemmin muovi syrjäytti lasin.
Kauhukertomuksia naisiin kohdistuvasta väkivallasta en löytänyt. Jännityskirjallisuudesta esimerkkinä voisivat olla Liza Marklundin kirjat Uhatut ja Turvapaikka. Klassikko on elokuvanakin tunnettu Alberto Moravian Kaksi naista, joka kertoo äidin ja tyttären kokemasta väkivallasta Italiassa toisen maailmansodan aikaan. Uusimpia kotimaisia ovat Sofi Oksasen Puhdistus ja Katja Ketun Kätilö. Myös Susanna Alakosken Sikalat, Roddy Doylen Nainen, joka törmäili oviin ja Joyce Carol Oates: Kosto käsittelevät samaa teemaa.
Seuraavalla haulla saa esiin HelMet kirjastojen kaunokirjallisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Emme etsinnöistä huolimatta löytäneet jännäriä, joka tuntuisi olevan kysymäsi teos.Yksi mahdollisuus on Graham Greenen Inhimillinen tekijä, jossa kerrotaan Englannin Salaisesta palvelusta ja Afrikkaan liittyvästä tuhoisasta atomisuunnitelmasta. Voisit myös katsoa Kirjasammosta John Le Carren kirjoja; kollegan mukaan hän on "salkkumies". Lisäksi Jack Higgins, Tom Clancy ja Robert Ludlum ovat kuvaamasi tapaisia kirjailijoita. Toivottavasti löydät etsimäsi.
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta: Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän : Plättä-voittajat 1975-1995, joka on ilmestynyt vuonna 1997 ja kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2, jonka uudistettu painos on ilmestynyt vuonna 2003. Lisäksi Tuija Lehtinen kertoo itsestään Suomen nuorisokirjailijat -nettimatrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.f/main.php?s=k&k=24 Samassa nettimatrikkelissa on mainittu myös joitakin vanhempia kirjoja, joissa käsitellään Tuija Lehtistä ja hänen tuotantoaan. Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/leh… kerrotaan myös kirjailijasta. Tuija Lehtisen haastatteluja aikakauslehdissä löytyi Aleksi -tietokannasta kaksi:...
Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirja Eemu, Ukri, Amelie. 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (2005) kertoo Engla-nimestä, että Engla on enkeliin viittaava nimi, joka on ollut 121 naisella tasaisesti koko 1900-luvun ajan. Muita samankaltaisia nimiä ovat esim. Angelus, Engel (naisen nimenä) ja Angelos (miehen nimenä. Miehen nimenä Engelbert on hyvin käytetty, naisen nimenä Engelberta. Englanninkielinen Angel on taas miehen nimenä suositumpi kuin naisen.
50-vuotista taivaltaan juhliva puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki dokumentoi jo 1960-luvulla myös sotaharjoituksia.
Syksyn 1963 numeroiden mukaan Lounais-Suomessa Rauman seudulla järjestettiin syys-lokakuun vaihteessa suuri syyssotaharjoitus silloisen 2.Divisioonan komentajan, kenraaliluutnantti Adolf Ehrnroothin johdolla. Kyseisestä harjoituksesta on kerrottu erityisesti Ruotuväen vuoden 1963 numeroissa 16-17.
Lisäksi syyskuussa 1963 järjestettiin harjoituksia/leirejä muun muassa 16.-21.9. Raasissa, Syndalenissa ja Porkkalassa, 21.-25.9. Pahkajärvellä sekä 16.-29.9. Lohtajalla. (Ruotuväen nro 15)
Koska sota- ja kertausharjoituksia järjestettiin tuolloinkin kymmeniä vuosittain, ei niitä ole dokumentoitu juurikaan kirjallisuuteen -...
Tarinassa keskeiset nurmijärveläiset rakennukset on myöhemmin purettu. Niistä ainoastaan kirkko, Kansakoulu (nyk. Kivenpuiston koulu) ja Vallinkosken kauppa on olemassa, viimeksi mainittu tosin laajennettuna.
Lähde: Suomen kansallisfimografian työryhmä, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Tenho-tietokanta.
Kiitos kauniista ajatuksesta, mutta valitettavasti emme voi ottaa elokuvalahjoitustanne vastaan. Tekijänoikeuslaki määrittelee, että elokuvateosta ei saa saattaa yleisön lainattavaksi ilman lupaa. Kirjastoissa lainattavilla elokuvilla tulee olla lainausoikeus, joita myyvät elokuvien välittäjät. Näin ollen kirjasto ei voi antaa lainaksi yksityisen henkilön lahjoittamia elokuvatallenteita. Lainausoikeus on kappalekohtainen, eli esimerkiksi rikkoutuneen levyn tilalle ei voi hankkia korvaavaa kappaletta mistä tahansa.
Alla olevassa linkissä on käsitelty tarkemmin elokuvien kirjastolainaamiseen liittyviä näkökulmia:
http://mediakasvatus.kirjastot.fi/tekijanoikeus/kysy/elokuvien-lainauso…
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan Suhonen-nimestä seuraavaa:
Viipurin linnassa oli 1500-luvulla asemies nimeltään Maram Suha. Ja Parikkalassa on löytynyt maakirjoista nimi Ifwan Suchojoff, Pielisjärvellä taas Jöns Suhoin. Kyseseessä on siis savokarjalainen nimi, joka on levinnyt 1500-luvun lopulla Pohjanmaalle ja Kainuuseen.
Maailman pisin kirja virallisesti on Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä. Näköjään pitää Guinnessin ennätystäkin hallussa asian tiimoilta.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_longest_novels
Tuon linkin takaa löytyy kriteerit valinnalle, miten kirjan pituus mitataan virallisesti ja syy miksi esim. Harry Pottereita ei kelpuuteta mukaan.
Haavemaa on alunperin italialainen iskelmä nimeltä Libertà, säveltäjäksi on merkitty Springbock (salanimi) ja Horn, ja sen on suomeksi sanoittanut Turkka Mali.
Etsin kappaletta muun muassa Suomen kansallisdiskografia Violasta, mutta siitä löytyi vain äänitteitä. Myöskään nimellä Libertà en löytänyt nuottijulkaisua.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kielikahvilassa on 22.10.2012 klo 18-19.30 yhtenä keskustelukielenä ruotsi. Tilaisuus on Hämeenlinnan pääkirjaston kahvila Novellissa (Lukiokatu 2). Sen järjestävät Hämeenlinnan pääkirjasto, Vanajaveden Opisto ja Hämeenlinnan maahanmuuttajapalvelut. Kielikahvilassa keskustellaan eri kieliryhmissä alkuperäispuhujien johdolla. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa
Taiteilija Erkki Pietikäistä ei mainita kirjaston kuvataiteilijoiden matrikkeleleissa, eikä hänen taiteestaan ikävä kyllä löytynyt tietoa muistakaan lähteistä.
Taideliike Art Pispalalla on hänen töitään kokoelmissaan: ehkäpä sieltä saisitte tietoa:
http://www.artpispala.fi/galleria.html
Kirjastossa ei tällaista laitetta ole. Ota yhteyttä Näkövammaisten keskusliittoon: myös lukihäiriöisen on mahdollista saada tätä kautta palveluja:
http://www.nkl.fi/fi/etusivu/iiris/yhteys
Tuomas Kangasniemen artikkeli Rikosmyytti elää yhä: todellisuudessa rahan tuhoaminen on täysin laillista (Tekniikka & talous 30.9.2009, päiv.12.10.2010) http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/rikosmyytti+elaa+yha+todellisuude… käsittelee tätä aihetta. Suomen Pankin lakimies Pekka Somerkosken mukaan ”laillisesti omistettujen ja omassa hallinnassa olevien seteleiden polttamisesta ei ole rangaistuskäytäntöä, joka olisi tiedossani”.
Tämän mukaan rangaistuksia setelien tuhoamisesta ei ole koskaan aiemminkaan säädetty eikä asiaan liittyviä kannanottoja, jotka sitoisivat poliisi- ja syyttäjäviranomaisia tai tuomioistuimia, ole Somerkosken mukaan mistään saatavissa.
Sen sijaan Somerkoski muistuttaa, että Suomen Pankki pitää rahan tahallista...
Robert Ludlumilla oli useita teoksia, jotka jäivät kesken hänen kuoltuaan. Useita niistä on viimeistelty ja julkaistu hänen kuolemansa jälkeen. Ludlumin kirjoissa esiintyy yleensä yksi mies tai pieni joukko, jotka taistelevat salaisia järjestöjä tai salaliittoja vastaan. Medusa-alkuisia nimiä on käytetty suomennoksissa vuodesta 1980. Medusa lienee kääntäjän antama nimi. Sen jälkeen sarjallisuus on näköjään haluttu säilyttää. Medusa (kr. Μέδουσα) oli kreikkalaisessa tarustossa hirviömäinen naispuolinen olento gorgo, joka katseellaan pystyi muuttamaan ihmisen kiveksi.
Ludlumin kirjoista on tehty monia televisiosarjoja ja elokuvia. Tunnetuimmat elokuvat ovat Verinen viikonloppu sekä Medusan verkko (The Bourne Identity), Medusan isku (The...
Voit tehdä kaukolainatilauksen artikkelista omassa kirjastossasi tai mennä itse Turun yliopiston kirjastoon, jossa Vaasaa on mikrofilmattuna. Mikrofilmatut lehdet ovat muuton aikanakin käytettävissä http://kirjasto.utu.fi/ajankohtaista/muuttotiedote9.html
Kaukolainaus on maksullista http://www.raisio.fi/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/fi_FI/maksut/
Tikkakosken tehtaan toimintaa on ollut vuosina 1893-1986. Sen perusti Luonetjoen padotun yläkosken, sahan ja jauhomyllyn maa-alueelle insinööri Gabriel Wilhelm Martin Stenij. Aluksi oli sahatoimintaa, myöhemmin tuotantoon on kuulunut sahojen ja myllyjen koneosia, aseita (mm. Suomi-konepistooli, josta on käytetty nimeä "Maailman paras ase"), auton liukuestenastoja ja Tikka-ompelukone.
Vuonna 1939 aloitti toimintansa kallioon louhitussa tunnelissa ammustehdas, jossa valmistettiin armeijalle 12,7 mm lentokoneenkonekiväärien ja 20 mm panssaritorjuntakiväärien ammuksia. Näiden lataustyö tapahtui tunnelitehtaan lähistöllä useissa erillisissä rakennuksissa räjähdysvaaran minimoimiseksi. Tämä tieto löytyy teoksesta
Mäkinen, Martti: Oy Tikkakoski...
