Keittämistä tai muuta kuumentamista suositteleva Jaakko Halmetoja on ravitsemusasiantuntija ja tehnyt väitöskirjansa pakurikäävästä (Helsingin yliopisto, 2012). Uskoisin hänen siis tutkineen aihettaan perusteellisesti ja luotettavasti. Hänen mukaansa "kuumentamattoman jauheen syömisestä näyttäisi olevan hyötyjä lähinnä suolistolle, kun taas keittäminen vedessä tuo laajemman skaalan yhdisteitä bioaktiiviseen muotoon":
http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/
Kyseessä on Einon Leinon runo Aleksis Kivi. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Leinon runokokoelmassa Pyhä kevät. Runo lausuttiin Kaunokirjailijaliiton Kivi-iltamassa 23. päivä maaliskuuta 1901.
Runo alkaa säkeellä
Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vihasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.
Alla olevasta linkistä voit lukea koko runon:
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/leino/leino_1901_pyha_rdf.x…
Runo löytyy esimerkiksi teoksista:
Leino, Eino: Runot II (Otava)
Leino: Jumalien keinu : valikoima runoja (toim Hannu Mäkelä, Otava, 2006)
Suomen runotar. 1 (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä 1990)
Leino: Sata kauneinta laulua : valikoima...
Rob Kiddin kirjoittamasta 13-osaisesta Jack Sparrow -kirjasarjasta on tosiaan suomennettu vain seitsemän osaa. Suomennokset ovat vuosilta 2007-2009, joten voi olla, ettei kustantajalla ole suunnitelmissa jatkaa suomennosten julkaisemista.
Kustantajalta, eli Sanoma Magazines Finlandilta, on kysytty asiasta. Jos sitä kautta saadaan vastaus, välitän sen sinulle.
Porstua-verkkopalvelu otettiin pois käytöstä viime vuoden toukokuussa tietoturvasyistä. Järjestelmä oli jo niin vanhentunut ettei sitä ollut järkevää pitää yllä. Tänä keväänä on tulossa uudet Porstua- sivut, jotka on tehty Omeka-järjestelmällä. Porstuasta löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston Laari-artikkeliviitetietokannan viitteet. Sivusto on siirretty Seinäjoen kaupunginkirjaston palvelimelle ja mahdollisesti jo tämän kuun aikana saamme julkaistua sivut. Julkaisupäivää ei ole kuitenkaan vielä lyöty lukkoon.
Kyseessä on tosiaankin Larin Kyöstin runo "Myllypojan seikkailut jouluyönä" vuodelta 1922 ja se löytyy esimerkiksi runoantologiasta "Lapsuuden joulu : Kauneimmat joulun runot ja laulut" (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Kirjayhtymä, 1979).
Suomen kolikot ja setelit 1400-2012 –taskuopas antaa rahoillesi seuraavat arviohinnat:
1 penni (kuparia) 1963 painos 171,33 miljoonaa, arvo 0,50e
5 penniä (kuparia) 1966, painos 8miljoonaa, arvo 2 euroa
5 penniä (kuparia) 1974, painos 21,5 miljoonaan, arvo 0,50e
10 markkaa (alumiinipronssia) 1937, painos 181 000, arvo huippukuntoisena 110e, kuluneena 2e
20 markkaa (alumiinipronssia) 1936 , painos 114 000, arvo huippukuntoisena 180e, kuluneena 2e
Venäläinen vuoden 1898 seteli lienee yhden ruplan seteli. Sen arvoa voi katsoa esim Standard Catalog of World Paper Money- teoksesta. Oman setelisi arvoa ei voi suoraan sanoa, sillä setelistä on 4 erilaista painosta, joissa on erilainen allekirjoitus setelin kääntöpuolella. Mikäli setelisi on aivan...
Kallion kirjaston Satukortiston mukaan satu "Kun nuket karkasivat" sisältyy Sylvi Kauhasen kirjaan "Tinasotamiehen anoppi ja muita satuja" (WSOY, 1944). Kirja sisältää myös seitsemän muuta satua ("Koira parantolassa", "Lumiukkojen kokous", "Mansikkakuninkaan tytär", "Nalle laivapoikana", "Oudin kultakannel" ja "Satu Mustasta Pekasta").
Kirja kuuluu joidenkin Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Sinun kannattaa kysyä omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata kirja kaukolainaan.
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tiikerihaina tunnettu sävelmä on alun perin kansansävelmä, jonka Peter Hodginson on mukaellut akustiselle kitaralle. Ensimmäinen levytetty versio on vuodelta 1935. Suomessa Tiikerihai tuli tunnetuksi 1955 Juha Eirton laulamana. Mahdollisesti se on olympiakesänä soinut meillä englanniksi laulettuna tai orkesteriversiona.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
http://www.google.com/search?q=tiger+shark+first+recorded+hodginson&rls…
Juha Eirron esittämä Tiikerihai oli Suomessa 1950-luvun hiteistä kolmannella sijalla .
http://mielenravintoa.com/shop/product_info.php?products_id=362&osCsid=…
"Olympiakesän ihmeet ja pummilla matkustaminen avoratikassa vuonna 1952" -sivustolta löytyy maininta...
Internet-lähteiden mukaan suurimmassa tunnetussa kissapoikueessa oli 19 poikasta, joista tosin neljä syntyi kuolleena. Ennätys on vuodelta 1970.
Kaikkien aikojen nuorimmasta kissaemosta en löytänyt mainintaa. - Naaraskissan voidaan katsoa olevan sukukypsä sen tultua ensimmäistä kertaa kiimaan. Ajankohdassa voi olla paljonkin yksilöllistä ja rotukohtaista vaihtelua - vaihteluväli on 4-18 kuukautta. Kissan tiineysaika vaihtelee 59-71 vuorokauteen. Näiden tietojen perusteella kissan olisi teoriassa mahdollista saada ensimmäinen poikueensa noin puolen vuoden ikäisenä.
Lähteet:
Sari Haikka, Kissan uusi kotilääkäri
http://www.cat-world.com.au/cat-world-records
http://rulingcatsanddogs.com/cat-world-records.htm
Laulun sanat löytyvät Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta (WSOY 17. p. 1961)
Aukee uusi latu,
alkaa vieras tie
- mihin kauas satu outo meidät vie?
Emme vielä tiedä
mikä odottaa.
Latu saattaa viedä
kauas vuorten taa.
Ehkä tiemme
johtaa synkkiin korpihin.
Ehkä latu hohtaa
kirkkain tähtösin.
Emme eksy, pelkää,
kerran kotihin
aavintakin selkää
vie Isä armahin.
Kyseessä voisi olla Orvokki Annalan kuvakirja Angervoinen, Ingervoinen. Kirja on ilmestynyt v. 1983 Lasten Omassa Kirjakerhossa Sanoma Osakeyhtiön kustantamana. Kuvituksen on tehnyt Matti Lassila.
Angervoinen-niminen poika on yksinäinen, ja hänellä on Ingervoinen-niminen mielikuvitusystävä, samantapainen poika kuin hän itsekin on. Pojat lähtevät Ingervoisen Länsituuli-hevosella etsimään kultaa sateenkaaren päästä. He päätyvät vuorelle ja sen sisään, missä pojat kohtaavat hiiden ja vuorenpeikon. Satu päättyy siten, että kulta ei koskaan lopu Angervoisen taskuista.
Tämä on hieno kysymys, mutta niin laaja, että tästä voisi oikeastaan tehdä gradun tai väitöskirjan. Uskontojakin on kovin monta ja niihin kaikkiin perehtyminen veisi paljon aikaa. Yksiselitteisiä vastauksia ei ole. Laitan oheen joitakin käsityksiä suurimmista uskonnoista, mutta voit myös kääntyä kotiseurakuntasi puoleen. Monissa seurakunnissa on tarjolla Kysy papilta -palvelu tai nettipappi, jolle voi esittää kysymyksiä.
Juutalaisuus: Vanhan testamentin Mooseksen laissa määrätään kuolemantuomio useista rikkomuksista. Nyky-Israelissa ei kuitenkaan jaeta kuolemantuomioita Mooseksen lain mukaan.
Kristinusko antaa rangaistuksen esivallan käsiin.
Kristinuskon käsitykset löytyvät Uudesta testamentista, esim. Room 13:3-4:
3 Ei sen, joka...
Sään suhteen Heikin päivä on Paavalin pari. "Kun on helppo Henrikki, niin on paukku Paavali" (Ylöjärvi) - tai päinvastoin: "Kun on suoja henrikkinä, niin on pakkanen paavalina." (Kankaanpää)
Heikin päivään liittyy myös ajatus sään muuttumisesta: "Heikinpäivänä muuttuvat säät; jos sitä ennen on ollut huono ilma, tulee hyvä ja päinvastoin." (Sotkamo)
Heikin päivä on tärkeä taitekohta matkalla talvesta kohti kesää: "Heikki on talven napa" (Pieksämäki), "Henterikki on talven selkä, puolivälissä talvi" (Suomussalmi) ja "Heikki talven selän katkaisee" (Teisko). "Jos heikinpäivänä on pakkanen, on tuleva kesä poutainen." (Saarijärvi)
Lähde:
Jouko Hautala (toim.), Vanhat merkkipäivät
Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto
Heikin päivä on 19.1.,...
Joihinkin HelMet-kirjastoihin on sallittua mennä koiran kanssa, toisiin taas ei. Jos katsot sivua http://www.helmet.fi/fi-FI, näet yläoikealla kohdan "Löydä kirjastosi". Valitse siitä se kirjasto, johon haluat mennä. Kirjaston nimen ja osoitteen alapuolella on pieniä kuvakkeita; jos yksi niistä on pieni koiran kuva, kirjastoon saa ottaa koiran mukaan.
Rakennusten paloturvallisuus -määräysten ja ohjeiden mukaan parveketta voidaan joissakin tapauksissa käyttää rakennuksesta poistumisen varatienä. Niissä ei ole mainintaa parvekelaseista. Eli parvekelasien rakentamisen kieltäminen liittyy rakennussuunnitteluun.
Rakennusten paloturvallisuus - määräykset ja ohjeet 2011 löytyvät Valtion ympäristöhallinnon sivuilta:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126522&lan=fi
Hei! Annan yksinkertaisen vinkin, jolla pääsee käytännöllisesti katsoen kaikkien kuntien sivustoille.
Kirjoita osoitekenttään: www + + fi. Esmerkiksi www.hameenlinna.fi
Toivottavasti tästä oli apua!
Kunnat listana
Kunnat.netissä http://www.kunnat.net/fi/Yhteystiedot/kunta-alan-yhteystiedot/kunnat/Si… www.kunnat.net > Yhteystiedot > Kunta-alan yhteystiedot > Kuntien yhteystiedot
Suomi.fi:ssä http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallish…
Nämä löytyvät kunnat-hakusanalla myös uudesta Makupaloista.
Japanissa vaikuttaa monsuuni-ilmasto: tuulen suunta vaihtelee eri vuodenaikoina. Talvella puhaltavat Aasian sisällisosista tulevat koillistuulet,jotka aiheuttavat länsirannikolla runsaat lumisateet.
Mantereen lämmetessä vastaavasti kesällä tuulet kääntyvät etelään ja itään, joka aiheuttaa viikkoja kestävän sadekauden. Loppukesän ja syksyn aikana tuulet jälleen kääntyvät ja tuovat voimakkaita myrskyjä, taifuuneja, ja jatkuvan sateen.
Japanissa on useita ilmastovyöhykkeitä pohjoísen leudosta ilmastosta etelän subtrooppiseen. Ilmastoon vaikutavat myös eri merivirrat.
Enemmän tietoa aiheesta löydät esim. kirjoista Maailma tänään osa 22, 1996, Maailmantieto osa 4, 1981 ja Maailmalla, osa Aasia, 2008
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Kai Nieminen on kääntänyt siitä yhden sivun näytteen teokseen Sana ja ruokokynä: Ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia. Weilin + Göös, 1988. ISBN 951-35-4515-6. toim. Tapani Harviainen. Näyte löytyy sivulta 273. Kai Nieminen on käännöksessään laittanut kirjan nimeksi Päänaluskirja.
Tabloidi on sivukoko, joka on noin puolet broadsheet-koosta eli n. A3 (Koskinen Pertti, Hyvä painotuote, 2001.
Wikipedia-verkkotietosanakirjan artikkelissa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tabloidi
sanotaan näin: "Tabloidi on sanomalehti, joka on kooltaan puolet ns. suurikokoisesta broadsheet-formaatista. Suomessa tabloid-sivuformaatin koko on yleisesti leveys 280 millimetriä ja korkeus 400 millimetriä."
Koska tabloidin koko on likimääräisessä suhteessa A3-kokoon ja koska A3 ja A0 kuuluvat molemmat samaan arkkokokojen A-sarjaan https://wiki.uef.fi/display/opkmateriaalit/Arkkikoot
on perusteltua sanoa että tabloid on likimääräisessä suhteessa A0 -arkkikokoon.
Tabloidi-sanan etymologia ei selvinnyt käytettävissä olevilla lähteillä. Tätä asiaa...
