Kaivattu satukirjasarja lienee vuosina 1963-65 ilmestynyt kahdeksanosainen Satumaailma. Kysymyksessä mainitut Helen Bannermanin kirjoittama Musta pikku Sambo ja Ivar Aroseniuksen Kissamatka löytyvät sarjan ensimmäisestä osasta Peukaloputti. Tässä kirjassa on vihreät kannet ja karhun kuva Louis Moen kuvakertomuksesta Sippe Sum takakannessa.
Satumaailman muut osat ovat Kotikartanolla, Kaukana metsässä, Taivaankannen alla, Avarassa maailmassa, Taikapuun oksilla, Yli vuorten ja laaksojen sekä Sateenkaaren portti.
Vuonna 1977 Satumaailman kolme ensimmäistä osaa julkaistiin uudistetussa asussa nimellä Sadun ja seikkailun maailma. Osien nimet ovat samat kuin Satumaailma-antologiassa.
Myöskään tämän laulun laajempia sanoja ei tunnu laajemmallakaan etsinnällä löytyvän, vaikka itse ilmaisu tuntuu olevan tuttu joillekin keskustelupalstojen asiakkaille. Jälleen täytyy toivoa, että joku tämän vastauksen lukija tunnistaa laulun ja antaa lisätietoja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomalaisesta sarjakuvasta on Sarjakuva Suomessa (2011) -kirjan lisäksi seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia sarjakuvantekijöitä, 2004
Hänninen, Ville : Päin näköä : 16 suomalaista sarjakuvataiteilijaa, 2011
Kaukoranta, Heikki : Sarjakuvat, 1972
Pekka Puupää sarjakuvasta on kirjassa Rillumarei ja valistus, 1996 s. 167-175
Raikka Oy:n tehtailla Raumalla on sattunut kaksi räjähdysonnettomuutta. Tämän yhtiön perustaja Ilmari Liikkanen oli perustanut myös Rilke Ky:n, joten kyse lienee kysymästäsi yhtiöstä.
Räjähdys ja tulipalo tuhosivat Raikka Oy:n nallitehtaan Kaarolla 12.1.1965. Onnettomuudessa loukkaantui 5 ihmistä ja noin 50 asuinrakennusta vaurioitui.
Raikka Oy:n Kinnon tehtaalla tapahtui 22.11.1977 räjähdysonnettomuus, jossa kuoli 2 työntekijää. Tietoja tästä onnettomuudesta löytyy Raikan onnettomuuden tutkijalautakunnan tutkimusselostuksesta (Komiteanmietintö 1978:51).
Sanomalehti Länsi-Suomi uutisoi onnettomuuksista räjähdysten jälkeisinä päivinä.
Tietoja Raikka Oy:n historiasta löytyy yhtiön nettisivuilta: http://www.raikka.fi/historia.html
Tapiolan kirjaston kollega Mikko Airaksinen selvitti asiaa Puolustusvoimista. Puolustusvoimista vastattiin näin:
- ei missään tapauksessa kiellettyä
- ei kuitenkaan suositeltavaa, varsinkaan arvomerkkien kanssa (paitsi esimerkiksi osallistuessa sotilaallisiin hautajaisiin)
- pelkkä maastopuvun käyttö ilman arvomerkkejä saattaa herättää huomiota.
Suomen suurlähetystöstä Lontoosta vastattiin, että Britannia noudattaa kansainvälisiä säädöksiä, joista keskeinen on niin sanottu Geneven sopimus. Sopimuksessa on otettu kantaa sotilaan määrittelyyn seuraavasti:
" Members of other militias and members of other volunteer corps, including those of organized resistance movements, belonging to a Party to the conflict and operating in or outside their...
1950-luvun arkisessa kielenkäytössä näitä kolmea sanaa käytettiin varsin huolettomasti ristiin rastiin välittämättä kyseessä olevien raaka-aineiden kemiallisista kaavoista. Sana "plastic" on yksinkertaisesti muovin englanninkielinen vastine, ja jos ulkomailla valmistetussa leluautossa on valmistusaineeksi ilmoitettu plastic, sanaa ei ehkä vain ole osattu suomentaa muoviksi, vaan on puhuttu suomeksikin plasticista tai plastiikista.
Puhekielessä myös "guttaperkka"-sanalla tarkoitetaan usein jotakin muovia. Ilmaisu on tullut siitä, että guttaperkka oli ensimmäinen nykyisten muovien tapainen valmistusmateriaali. Aito guttaperkka eroaa muoveista siinä, että se on on kumipuusta saatava elastomeeri eli kimmoisa polymeeri, kun taas muovi on...
Kappale sisältyy äänitteeseen Laulunlyömät, joka on ilmestynyt lp-levynä (Scandia SLP717) ja kasettina (Scandia SMK717) vuonna 1987. Äänitteellä esiintyvät Seppo Hovi (piano) ja Dominante-kuoro johtajanaan Seppo Murto. Äänitteen tiedot löytyvät Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia (finna.fi).
Jos ystäväsi lähikirjastossa ei tätä äänitettä ole, sen voi tilata kaukolainaksi jostain muusta kirjastosta, sillä se löytyy sekä lp-levynä että kasettina monesta yleisestä kirjastosta. Lp-levy on lainattavissa esim. Tikkurilan musiikkivarastosta Vantaan kaupunginkirjastosta. Äänitteen saatavuuden kirjastoista voi tarkistaa Frank-monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search). Ystäväsi voi mennä lähimpään...
Asiasanoitus ja luokitus ovat juuri ne apukeinot, joita etsit. Suomen sisällissodasta, jota on kutsuttu myös vapaussodaksi, käytetään virallisesti asiasanaa 'kansalaissota'. Käyttämällä pelkästään tätä asiasanaa hakuterminä saat HelMetistä 709 viitettä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kansalaissota&searchscope…
Jos kuitenkin haluat rajata haun nimenomaan muistelmatyyppiseen kirjallisuuteen, kirjoita hakuun kaksi asiasanaa: 'kansalaissota muistelmat'. Tuloksena on 114 viitettä:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=kansala…
Koska kaikkea aineistoa ei kuitenkaan ole asiasanoitettu, ainakaan täydellisesti, voit lisäksi tehdä haun kirjastoluokituksen mukaan. Verkko-HKLJ:stä http://hklj.kirjastot....
Viestiratsumiehen koulutuksesta ei ole mainintaa Rakuunan ja ratsumiehen käsikirjassa (1938) eikä myöskään Viestimiehen käsikirjassa (1936).
Molemmissa aikalaisoppaissa mainitaan kuitenkin ratsulähetin tehtävästä osana viestitoimintaa. Lähettinä toimivan ratsumiehen tuli hallita sanoman perillesaattamisen lisäksi myöskin tarvittaessa omien viestiyhteyksien korjaaminen, sekä vastaavasti vihollisen viestiyhteyksien sabotointi. Myös vihollisen viestiyhteyksien tiedustelu saattoi kuulua ratsulähetin toimenkuvaan, laajan toiminta-alueensa sekä nopeutensa ansiosta.
On siis hyvinkin mahdollista, että isänne on saanut kertausharjoituksissa nimenomaisesti viestialan erikoiskoulutusta em. ratsulähetin tehtäviä varten, viestiratsumiehen nimikkeellä....
Yskänlääkkeiden tehoa on jonkin verran tutkittu viime aikoina. Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että yskänlääkkeet eivät vähennä yskää yhtään tehokkaammin kuin lumelääkitys. Lumevaikutus saattaa perustua siihen, että voimakkaan makuinen neste valuu yskimisestä ärtyneen nielun läpi, ja syntyy tunne yskää helpottavasta vaikutuksesta. Eräs tanskalainen tutkimuslaitos jopa suosittelee, ettei yskänlääkkeitä pitäisi käyttää lainkaan.
(Lähde: Suomen lääkärilehti, 2007, nro 18, s. 1850-1851)
HUS:in Myrkytystietokeskuksesta kerrotaan, että rairuohon ei tiedetä aiheuttaneen ihmiselle myrkytystä. Raiheinät (lolium) on luokiteltu myrkyllisiksi, mutta pienen määrän syömisen todetaan aiheuttavan harvoin oireita. Myös kasvatettava rairuoho on lolium-sukuista, joten sitä ei kannattane kasvattavaa syötäväksi.
Myrkyllisten aineiden, kasvien ja sienten haku, https://www.hus.fi/haku/myrkytystietokeskus
Outi Pakkanen on saanut vuonna 2006 Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon Yöttömön yön kirjamessuilla yhdessä Heli Laaksosen ja Pirkko-Liisa Perttulan kanssa. Tämä tieto löytyy Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetistä, jossa on myös paljon muuta tietoa kirjailija Outi Pakkasesta:
http://www.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti
Myös mm. alla mainituista kirjoista löytyy tietoa hänestä:
- Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
- Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia / Tiina Torppa
- Miten rikoskirjani ovat syntyneet / Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen (toim.)
Willy Russellin Veriveljistä on Reino Braggen suomennos. Näytelmää ei ole painettu, sitä ei ole kirjaston kokoelmissa, joten emme pysty käännöstä tarkistamaan. Taidekirjastojen kokoelmatietokanta kertoo, että Teatterikorkeakoulun kirjastossa on näytelmämoniste, https://finna.fi
Sanonta "herran kukkarossa" tarkoittaa: olla hyvässä turvassa.
Sanonta tulee Raamatusta:
Jos joku ryhtyy sinua vainoamaan ja tavoittelee henkeäsi, niin Herra, sinun Jumalasi, pitää henkeäsi tallella kuin kukkarossa, elävien joukossa, mutta vihollistesi hengen hän linkoaa pois kuin kiven (1 SAM 25:29).
Lähde: Parkkinen, Jukka
Aasinsilta ajan hermolla, WSOY 2005 (s.30-31)
Seuraavat kirjat voisivat olla intiaanien opetuksia käsitteleviä: Heart Bear: Äitini Tuuli: intiaanitietäjän elämä ja opetukset ( Gummerus, 2005) ja Margaret Craven: Kuulin pöllön kutsuvan ( Gummerus, 1995). Intiaaneista kertovia klassikkokirjoja ovat. esim Robert Franklin Leslie: Ystäväni Nahani ( WSOY, 1995) ja Zane Greyn kirjat sekä elokuvanakin tunnettu Michael Blake: Tanssii susien kanssa ( Book studio, 1991)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1707092__S%C3%A4itini%20tu…
Runo löytyy tosiaan netistä monilta sivuilta. Alkuperää tai tekijää sille ei valitettavasti löytynyt. Kysymys on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän sen sinulle.
Jos kaikki tietyn teoksen lainakappaleet ovat lainassa, ja jonossa on varaus, ei kukaan lainaajista voi uusia lainaansa. Uusiminen onnistuu vasta sitten, kun yhtään varausta ei ole enää jonossa, eli jonkun lainaajista täytyy ensin palauttaa lainansa.
”Valoisalla lopulla” Rihla epäilemättä viittaa Marjatan toipumiseen kuumeesta ja masennuksesta. Romaanin vuoden 1948 painoksessa Marjatta kuolee kuumeeseen. Paulin kohtalo romaanissa on sama kuin elokuvassa: hän tekee itsemurhan. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun hän on tappanut Unton ja saanut tietää Marjatan kuolemasta. Seisoessaan Marjatan kuolinvuoteen äärellä Pauli sanoo Marjatan isälle Artulle, että ei ole anteeksiannettavaa. Romaanin vuoden 1948 painos sisältää myös epilogin, jossa Arttu suree kuollutta tytärtään tämän haudalla.
Tuntuu hiukan siltä, ettei olisi ainakaan eteläpohjalainen paukahros, sillä emme löytäneet tätä sananlaskua kirjoista. Haastattelemani eteläpohjalaiset eivät myöskään muistaneet tämänsisältöistä sananlaskua.
Puukosta on kyllä sanontoja:
- Kuinkahan meiran poijan kirkos käyy, kun ei ollu kun ansiopuukkoo joukos.
- Kuka tuloo eik' oo puukkoja.
-Miähellä pitää olla kolome puukkoja: yhyrellä syää, toisella lyää ja kolomannella pitää kiinni.
- Puukoot pystyhyn, Kauhava näkyy.
Paukahrokset teoksesta Etelä-Pohjanmaan sananparsia, v.1938.
- Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, os makaa vattallansa
