Kyllä, Fono.fi:n etusivulla mainitaan, että jos hakemasi levyn kohdalla näkyy Spotify-logo, voit kuunnella sen mikäli koneellasi on Spotify-sovellus. Mikäli kyseistä äänitettä ei löydy Spotifysta ei logoa näy. Eli kaikkia äänitteitä ei siis välttämättä pysty kuuntelemaan.
Täältä löytyy lisää tietoa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/fono-…
Kaksplus.fi:n keskustelupalstalla on neuvottu pyytämään ohjeita pelin maahantuojalta :
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsi-kasvaa/leikki-ikaiset/1293433-nalle… . Myös Lekmer.fi http://lekmer.fi/Asiakaspalvelu/ myy Nalle Puh –sadepeliä.
R.L. Stinen teos Syvyyksien syylä (WSOY, 2009) on toinen osa Goosebumps Kauhumaa –sarjaa. Sarjasta on Syvyyksien syylän jälkeen ilmestynyt vielä kymmenen osaa. Kolmas osa on nimeltään Monsterinverta aamiaiseksi. Syvyyksien syylää edeltävä osa on nimeltään Nukkeni mun (2008).
Seuraavat osat ovat ilmestymisjärjestyksessä:
Noidutun naamion nauru (2009)
Tohtori Mielipuoli (2010)
Mitä mielessä, muumio? (2010)
Haukkuvat Hirviöksi (2010)
Sano muikku… niin käy köpelösti (2011)
Luikeroleiri (2011)
Oho, mitkä voimat! (2011)
Pako Kauhumaasta (2012)
Paniikkipuiston kadut (2012)
Osat löytyvät HelMet-tietokannasta esimerkiksi sanoilla ”Goosebumps Kauhumaa”.
Sama melodiahan se on. Sovittaja Anssi Tikanmäki lienee tietoisesti lainannut tuon pätkän kappaleen introon. Tällaiset sitaattilainaukset ovat melko yleisiä.
Mitään erityistä sääntöä ei ole siitä, milloin kyseessä on plagiaatti. Asiasta päätetään raastuvassa tai ylemmissä oikeusasteissa - kuten esim. George Harrisonin "My sweet lord"-kappaleen osalta aikoinaan tapahtui.
Pelkkää sointukulkujen käyttöä ilman melodiaa ei pidetä plagioimisena.
Juicen tai Tikanmäen Libertango-kommenteista ei löydy tietoa.
Kysymykseen ei ole olemassa sellaista vastausta, jota kysyjä todennäköisesti ajaa takaa. Kirjastoissa on aina ollut hävikkiä, josta osa johtuu varastamisesta, osa muista syistä. Monessakaan tapauksessa ei kuitenkaan ole varmaa tietoa siitä, mihin jokin aineisto on kadonnut, se ei vaan löydy sieltä mistä sen pitäisi löytyä. Suinkaan aina tällainen löytymättömyys ei tarkoita varkautta, vaan aineisto on yksinkertaisesti hyllytetty väärään kohtaan. Oma karkea arvioni on, että ilman suojausmenetelmiä tai muuten hyvää valvontaa olevissa kirjastoissa kohdistuu erityisesti uutuusaineistoon ehkä noin 5 % suuruinen varkaushävikki vuodessa.
Kirjastoilla ei myöskään ole mitään täsmällistä tietoa siitä, mistä eri syistä kirjastonkin aineistoja...
Valitettavasti kysymääsi kirjaa ei etsinnöistä huolimatta ole löytynyt. Satua on kyselty lastenkirjastonhoitajilta, yritetty etsiä sopivalta tuntuvista satukirjoista ja peräänkuulutettu kirjastoväen valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta tuloksetta.
En ole löytänyt Kansa taisteli -lehden sisällysluetteloa, mutta osa näistä lehdessä ilmestyneistä jutuista ja kuvista on julkaistu näissä kirjoissa:
Palaste, Onni: Aina Hangosta Petsamoon
Isänmaa pelastui
Kohtalon vuodet
Miesten kertomaa
Muistojen kirja
Repo, Onni Petter: Talvisodan Sortavalasta
jatkosodan Loimolaan.
Lisäksi näissä kirjoissa on mukana lehdessä käytettyjä kuvia:
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit
Palaste, Onni: Talvisodan ääniä.
Toki näiden kirjojen kautta pääsee vain osaan Kansa taisteli -lehdessä ilmestyneisiin artikkeleihin, eikä näissä ole tarkkoja tietoja, missä numeroissa artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja voit lainata lähimmän kirjaston kautta, ellei niitä satu olemaan kotikirjastossasi.
Tiedot kirjoista löytyivät...
"Ich will mit dem gehen, den ich liebe" -runo on näytelmän Setšuanin hyvä ihminen viidennestä näytöksestä, jossa Šen Te sen lausuu (suomennos on Elvi Sinervon):
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
En välitä siitä, mitä se maksaa.
En ajattele, onko se hyväksi.
En tahdo tietää, rakastaako hän minua.
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
Kyseessä on Kirsi Kunnaksen aakkosloru kirjassa "Tiitiäisen tuluskukkaro" sivulla 100:
Tekijä: Kunnas, Kirsi
Tekijä: Louhi, Kristiina
Julkaisuvuosi: 2000
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Kategoria: Kaunokirjallisuus
Kustantaja: Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 2000.
ISBN: 951-0-24980-7 978-951-0-24980-2
Lisätietoja:
Lisäpainokset: 7. p. 2009.
Lisätietoja: 105 s. : kuv.
Turun kaupunginkirjaston (www.vaskirjastot.fi)haulla voi etsiä vastaavia runoja kirjoittamalla niiden alun hakukentään.
1780-luvulla syntynyt tai elänyt Naantalin porvari Henrik Maskulin oli jonkun Naantalin Leinbergin suvun tyttären puoliso, käy ilmi Suomen aatelittomia sukuja -teoksen sivulta 779. Teoksen tarkka nimi on:
Sukukirja I osa [Aeimelaeus-Lithovius]: Suomen aatelittomia sukuja. Toim. Axel Bergholm.
Naantalin matkailu Oy:n sivuilla nimi mainitaan historiallisen kävelykierroksen yhteydessä:
"Opastetulla kävelykierroksella kuullaan Naantalin vanhan kaupungin talojen kertomia tarinoita Maskuliinskasta Otto Flemingiin."
http://www.naantalinmatkailu.fi/ryhmat-24_karvareita_ja_porvareita
Ilmeisesti siis Naantalista löytyy myös Maskulinin talo.
Nimi Maskulin on nyky-Suomessa hyvin harvinainen. Nykyisenä sukunimenä se on vain kuudellakymmenellä...
Kyseessä voisi olla Gérard Presgurvicin säveltämä menestysmusikaali Roméo et Juliette, de la haine à l'amour (2001). Wikipedian mukaan sen ensi-ilta oli Pariisissa 19.1.2001, ja se on esitetty Brysselissa ainakin kolmesti vuosina 2001 ja 2002. Musikaalista on olemassa myös DVD-tallenne (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Rom%C3%A9o-Juliette-Com%C3%A9die-musicale-%C3%89di… )
ja CD-levy (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Romeo-Juliette-G%C3%A9rard-Presgurvic/dp/B00004U88… )
Artikkeli Wikipediassa:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Rom%C3%A9o_et_Juliette,_de_la_haine_%C3%A0…
Nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei kuitenkaan ole aivan harvinainen. Vuontisvaara on ollut tai on sukunimenä 157 henkilöllä (Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/).
Mahdollisesti se on lähtöisin Pohjois-Suomesta. Vuontis-sanalla voidaan tarkoittaa hietaa eli hiekkaa. Tämä tieto löytyy Äkäslompolon kyläyhdistyksen sivuilta: http://www.äkäslompolo.fi/kylasta/mennytta-aikaa/kylan-nimistosta.html Tosin Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjässä (1920, s. 2) arvellaan, että sana voi olla myös väärin kuultua saamenkieltä.
Vaara-sana luontonimenä määritellään NetMot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan näin: "tav. loivarinteinen, luonnontilassa metsän peittämä korkea mäki...
Sound of Music on suomennettu teattereihin musikaalinäytelmäksi, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan suomennosta ei ole julkaistu. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain alkuperäinen romaaniversio, eli Maria Augusta Trappin Laulava Trappin perhe (suomentanut Anna-Liisa Laine). Myöskään hakukone osoitteessa www.naytelmat.fi ei valitettavasti löydä Sound of Musicia.
Kokonaisuudessaan Lykidasta ei ole suomennettu, mutta fragmentti siitä (viimeinen kolmannes) löytyy Aale Tynnin kääntämänä antologiasta Tuhat laulujen vuotta. Siinä runon päätössäe kuuluu seuraavasti: "laitumet uudet antaa huominen".
Jos lehden nimi on tiedossa, Suomen kansallisbibliografiatietokannasta Fennicasta voi hakea aikakaus- ja sanomalehtiä lehden nimellä. Tulee valita perushaku ja hakutyypiksi lehden/sarjan nimi. https://finna.fi Lehtiä voi hakea Fennicasta myös sisällön mukaisen udk-luokan avulla valitsemalla tarkennettu haku ja hakutyypiksi UDK-luokka. Aineistoksi valitaan lehdet/sarjat ja aikarajaukseksi kirjoitetaan ja valitaan 1950-1959. Lehtien ja sarjojen luokituskaavio löytyy sivulta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/fennica_udkkaavio_k… Aikakauslehtiä voi hakea myös kirjoittamalla tarkennetussa haussa hakusanaksi 195? ja valitsemalla sille hakutyypiksi julkaisuvuosi. Aineisto rajataan lehtiin/sarjoihin. Kielenkin voi rajata...
Venla on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä Vendla. Kummankin nimen taustalla on ilmeisestikin saksalaisten slaaveista käyttämä kansannimi vendit. Nimi oli harvinainen 1900-luvun lopulle asti. Sen jälkeen se on yleistynyt ja kuuluu 2000-luvun alun suosituimpiin etunimiin.
(Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Suomen Uutiset oli Suomen Maaseudun Puolueen pää-äänenkannattaja.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyy haulla lehden nimi Suomen Uutiset kolme viitettä:
1. Suomen uutiset. Helsinki : Rekolid : Helsingin yliopiston kirjasto [jakaja], 1964-1995. Mikrotallenne
2. Suomen uutiset / Pientalonpoika r.y. Helsinki : Pientalonpoika, 1961-1995. Jatkuva julkaisu
3. Pientalonpoika : Suomen pientalonpoikien pää-äänenkannattaja. Helsinki : Suomen pientalonpoikien puolue, 1959-1961. Jatkuva julkaisu
Wikipedia tietää: "SMP:n äänenkannattaja oli Suomen Uutiset (ISSN 0356-5017), joka aloitti ilmestymisensä 27. helmikuuta 1959 nimellä Pientalonpoika. Lehteä julkaisi Pientalonpoika-osakeyhtiö. Lehti ilmestyi aluksi kerran kuussa, syksystä...
Täällä http://michaelyingling.com/random/calvin_and_hobbes/ on Calvin &
Hobbes -haku, jolla löytää yhden cavemanin muttei yhtään geologistia.
Stripille on annettu päiväys 17.9.1990
http://www.gocomics.com/calvinandhobbes/1990/09/17 ja se on ilmestynyt
albumissa Attack of the deranged mutant killer monster snow goons v. 1992.
Tarkistin sen, caveman on sivulla 37.
Varastokirjastossa on Vaari-tietokannan mukaan Mustanaamio-lehtiä vuodesta 1966. Niitä voi kysyä lähimmän kirjaston kautta kaukolainaksi! https://finna.fi . Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei vanhoja Mustanaamioita tosiaankaan löydy. Kansalliskirjaston kokoelmissa on lukusalikappaleet, joita voit kirjaston tiloissa käydä lukemassa.
