Tämä "ristiäisruno" näyttää olevan erittäin suosittu, mutta pääosin se liikkuu internetissä ainakin täysin anonyyminä tekstinä.
Ainoa vinkki tekstin tekijästä löytyi ET-lehden verkkoversion "Runopankista", jossa tämän runon tekijäksi on merkitty Hannele Huovi. Tämän tiedon varmistamiseksi tarvitaan nyt joku monesti palkitun ja paljon luetun Huovin laajan tuotannon tuntija, jollainen en itse valitettavasti ole. Valitettavasti ei kirjastoissamme luetteloida kirjallisuutta yksittäisten runojen tarkkuudella, vaikka tarvetta olisi.
Heitänkin tässä pallon kollegoille, varmasti joku on senkin kirjan lukenut, jossa tämä teksti on - jos yhteys Hannele Huoviin on oikea.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Jos tarkoitat Vantaan kirjastoautoa, niin toki voit palauttaa. HelMet-kirjaston toimipisteistä lainatun aineiston saa palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen. Kirjastoissa on jotain hyvin harvinaisia aineistoja, jotka on palautettava samaan paikkaan, josta on lainannut (esimerkiksi lautapelejä), mutta tämä asia lukee silloin itse lainattavassa aineistossa.
Mutt Bestseller-kokoelman kirjat saa siis palauttaa mihin tahansa Helmet kirjaston toimipisteeseen, myös kirjastoautoon.
Hevosenkenkä tuo hyvää onnea ja auttaa myös säilyttämään sitä, mutta vain ovensuuhun avoin pää ylöspäin käännettynä. Alaspäin ripustaminen sitä vastoin tietää onnen katoamista. Rautainen kenkä sisältää myös voimaa, joka voittaa pahan silmän. Bruce-Mitford, Miranda: Viestivät merkit & paljastavat symbolit (1997, s. 79)
On olemassa monia teorioita hevosenkengän symboliikan alkuperästä, miksi se suojelee pahoilta hengiltä ja tuo hyvää onnea.
Puolikuun tai kuunsirpin merkitys suojaavana symbolina, joka näkyy monesti egyptiläisessä ja islamilaisessa taiteessa, on ilmeisesti vaikuttanut siihen, että hevosenkenkää on alettu pitää taikakaluna pahuutta ja epäonnea vastaan. Sakaroiden tulee osoittaa ylöspäin, jotta hevosenkenkä näyttää...
Nimi Irja on Yrjö-nimen naispuolinen vastine. Irja-nimeä on käyttänyt ensimmäisen kerran Gustaf von Numers näytelmässään Tuukkalan tappelu (1889), ja etunimeksi Irjaa on annettu 1890-luvulta lähtien.
Nimi Natalia pohjautuu latinan kielen ilmaukseen natale Domini (Herran syntymä), ja viittaa Jeesuksen syntymään.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Kyseessä on tosiaankin Rabindranath Tagoren mietelmä. Suomennettuna se löytyy teoksesta "Villilintuja" (suom. Pertti Seppälä, Memfis Books, 2002). Pertti Seppälän on sommitellut mietelmän sanat hiukan toisin:
”Kuolema kuuluu elämään niin kuin syntymäkin. Käveleminen on jalkojen nostamista ylös ja laskemista alas.”
Etsimäsi Rabbe Enckellin sitaatti puolestaan on katkelma runosta ”Välisanat, pitkospuut”. Runo sisältyy Enckellin runojen kokoelmaan ”Hiljaisuuden varjo. Runoja vuosilta 1923 - 1974” (suom. Tuomas Anhava, toim. Helena ja Jaakko Anhava, Otava, 2004). Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa "Andedräkt av koppar" ("Vaskihengitystä", 1947).
http://www.eldritchpress.org/rt/stray.htm
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/...
Perintökaaren, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040 luvussa 10:6§ sanotaan: Milloin testamenttiin sisältyvää määräystä peruutettaessa tai muutoin siihen tehdään lisäys, on noudatettava, mitä testamentin tekemisestä on säädetty.
Testamentin vaatimuksista mainitaan tällä sivulla: http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/vaatimukset/ . Jos siis testamentti on jo kahden todistajan oikeaksi hyväksymä, siihen ei voi tehdä muutoksia. Varminta on tehdä kokonaan uusi testamentti. Matti Norrin kirjassa Perintö ja testamentti sanotaan: "Testamentin lisäys tai muutos on tehtävä samaa menettelytapaa noudattaen kuin testamenttikin... Testamentin muutos tai lisäys on uusi testamentti, johon on noudatettava kaikkia...
Kielitoimiston sanakirjan (2. osa: L-R, 2006) mukaan rouvalla tarkoitetaan mm. naimisissa olevaa tai ollutta naista. Neiti taas on saman kirjan mukaan naimaton nainen. Eronnut nainen on siis sanakirjan mukaan rouva.
Aiheesta on keskusteltu paljonkin. Suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta on koonnut yhden keskustelupätkän blogiinsa:
http://www.kotus.fi/?5400_a=comments&5400_m=8108&s=3235
Täydellistä listaa runouden pienkustantamoista on vaikea laatia. Myös rajanveto siihen, minkäkokoinen kustantamo on pieni, on häilyvä. Listaa on koottu mm. alla olevien sivustojen mukaan poimimalla niistä runoutta kustantaneet.
http://www.kolumbus.fi/webweaver/kustantamo.html
http://satunluetut.blogspot.fi/2011/11/minihaaste-611-pienkustantamot.h…
http://www.suomenkirjankustantajat.fi/4
Tässä siis luettelo(a) pienistä suomalaisista runouden kustantamoista. Jos lukijat huomaavat siinä puutteita, listaa saa mielellään täydentää.
- Basam books
- Savukeidas
- Minerva
- Ilias
- Robustos
- Palladium kirjat
- Sammakko
- Siltala
- SanaSato
- Mäntykustannus
- Avain
- Myllylahti
- Teos
- Nordbooks
- ntamo
- Idiootti
- Atena
- Atrain
Kiltin ohje ja kaavat ovat ainakin vuoden 2000 Suuri käsityö -nimisessä lehdessä, numerossa 8, sivuilla 10-11. Tässä lehdessä on muitakin skotlantilaisklassikoita. Lehden nimi on vaihtunut useampaan kertaan: vuonna 2000 sen nimi oli Suuri käsityölehti.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista se löytyy Tikkurilan kirjastosta Vantaalta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh…
Yleisteoksiksi ruotsin opiskeluun ja kertailuun voisivat sopia esimerkiksi Lahti&Miettinen: Ruotsin keskeinen kielioppi (Otava, uusin painos 1998) ja Miettinen&Murto: Ruotsin keskeinen sanasto (WSOY, uusin painos 2002). Aikuisille suunnattuja oppikirjasarjoja on myös useampia, esimerkiksi Hakkarainen: Hålligång (Otava, uusin painos 2012) ja kielioppikirjana Fiilin: Fullträff (Finn Lectura, uudistettu painos 2011), jota itse aikoinani luin yliopiston ruotsin opinnoissa. Katsaus yliopistojen verkkosivuille osoitti, että ns. virkamiesruotsin opetuksessa käytetään nykyisin paljon verkkomateriaaleja. Lisäksi opetuksessa käytetään omia monisteita, mutta myös lukion kirjoja. Verkkomateriaaleja ruotsin kielen opiskeluun on koottu...
"Sulkamaisista tuntokarvoista" tulee ensimmäisenä mieleen surviaissääskiin kuuluva Chironomus plumosus. Tämä suuressa osassa maata yleinen hyönteinen on 10-12 mm:n pituinen ja lajin koirailla on suuret höyhenmäiset tuntosarvet.
http://www.biolib.cz/IMG/GAL/21867.jpg
Tonttujen jouluyön tuntemattomaksi jääneen suomenkielisen tekstin laatijan sanavalintojen perusteita voi vain arvailla, mutta kun kyseessä on sentään joululaulu, rohkenisin ehdottaa, että ehdotetuista tulkinnoista viattomampi on parempi ja liemi pikemminkin paistin lientä kuin ilolientä. Lisäksi, vaikka laulun tontut tulevat hieman epäilyttävistä oloista sillan alta, jouluruokaa laulussa tarjoilee "kunnon väki", joten mistään juomingeista tuskin on kyse.
Sanat narrata ja narrate eivät merkityksellisesti liity toisiinsa - ne perustuvat eri sanoihin.
Narraaminen tulee suomeen ruotsin verbistä narra, joka puolestaan on lainaa alasaksan verbistä narren, "pitää narrinaan, huiputtaa; käyttäytyä narrin tapaan". Sana on johdos hupsua tai ilveilijää merkitsevästä sanasta narre, joka on lainattu suomen kieleen ruotsin kautta asussa narri. Sanavartalon perimmäistä alkuperää ei tunneta.
Narrate taas pohjautuu latinan kertomista merkitsevään verbiin narrare. Sanaan ei sinänsä liity ajatusta puijaamisesta - olkoonkin, että kertomiseen voi toki liittyä petollisia taka-ajatuksia.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
The Oxford English dictionary. X, Moul-Ovum
Saat kirjastokortin kotipaikkasi kirjastosta. Ota kuvallinen henkilötodistus mukaan. Yleensä kortin voi saada myös muiden kuntien kirjastoon, kun menee sen henkilökohtaisesti hakemaan.
Kirjoja ei voi lainata ilman voimassaolevaa kirjastokorttia. Monissa kunnissa voi lainata myös, jos kortti on unohtunut kotiin, jos lainaajatiedot löytyvät kirjaston tietokannasta. Mukana on kuitenkin oltava henkilötodistus.
Kirjastoilla on säännöt, joista löytyvät mm. kirjastokorttiin liittyvät asiat. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjastokorttiasiat löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Joitakin suomenkielisiä nimekkeitä (niistä löytää lisäviitteitä)
Sevander, Mayme
Vaeltajat. - Siirtolaisinstituutti, 2000.
Kero, Reinio
Neuvosto-Karjalaa rakentamassa : Pohjois-Amerikan suomalaiset tekniikan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa. - Suomen historiallinen seura, 1983.
Boucht, Christer
Karjala kutsui. - 2. p. - Kirjayhtymä, 1983.
[1. p. ilm. nimellä Onnea etsimässä - Punaisesta Karjalasta Kaukoitään]
Rislakki, Jukka ja Lahti-Argutina, Eila
Meillä ei kotia täällä : suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. - Otava, 1997.
Lahti-Argutina, Eila
Olimme joukko vieras vaan : venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. - Siirtolaisinstituutti, 2001.
Ruusunen, Aimo (toim.)
Suomalaisia...
Vuonna 2009 on julkaistu erittäin laaja (880 s.) Suomen yleisten kirjastojen historia (kustantaja BTJ Finland, toimittaja Ilkka Mäkinen), joka kattaa sekä varhaisen historian että nykypäivän. Tämä kirja löytyy varmasti useimmista suomalaisista isommista kirjastoista.
Kaikkiin kysyjää askarruttaviin kysymyksiin kirja ei välttämättä suoraan vastaa, joten voisi olla hyvä idea ottaa yhteyttä myös Suomen kirjastoseuraan (suomenkirjastoseura.fi), joka on suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen aatteellinen järjestö.
Tarkkoja tilastotietoja löytää opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä virallisesta kirjastotilastosta, joka löytyy verkosta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Tieteellisten kirjastojen osalta vastaavia tietoja...
Nuotteja ei löytynyt. Katsoin Kirjastot.fi:n Frank-monihaun sekä VIOLAn (Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevat skannerit ovat tasoskannereita. Nämä skannerit soveltuvat huonosti aukeavien kirjojen skannaukseen, eivätkä ne ole automatisoituja.
Kansalliskirjaston Mikkelin konservointikeskuksessa on nähtävästi ainoa automaattiskanneri Suomessa. Automaattiskanneri soveltuu hyväkuntoisten ja vahvapaperisten kirjojen skannaamiseen. Skanneri soveltuu A5–A1-kokoisille kirjoille. Oheisella sivulla kuva skannerista. http://www.digiwiki.fi/fi/index.php?title=Mallity%C3%B6nkulku:_Skannate…
Robottiskanneri, jota on myös esitelty Suomessa. http://www.treventus.com/
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/tapahtuma/329/
1. Einin esittämä Kesä ja yö levytettiin vuonna 1984, ja sen on säveltänyt Veikko Samuli. Kansallisbibliografia VIOLA (http://finna.fi) sisältää julkaistut suomalaiset nuotit vuodesta 1977 alkaen. Tähän kappaleeseen ei löytynyt sieltä nuottia, joten ilmeisesti sellaista ei ole painettu. Kirjastojen FRANK-monihaku (http://monihaku.kirjastot.fi) ei myöskään tuottanut tuloksia. Internetistä löytyvät suomenkieliset sanat googlaamalla ”kesä ja yö” lyrics.
2. Anneli Sari levytti kappaleen Rakkaus aito on vain kerran vuonna 1969. Kappale on Sauvo Puhtilan käännös saksankielisestä laulusta Es gibt nur eine wahre Liebe, jonka on säveltänyt Christian Bruhn. Tästäkään kappaleesta ei löydy painettua nuottia eikä saksankielistäkään nuottia ole...
Ikävä kyllä sanalle ei löytynyt selitystä. Perusmuodossaanhan se voisi olla tolkka tai tolka, tai myös tolkan. Sana ei näytä olevan suku- eikä etunimi. Se ei myöskään esiinny sanakirjoissa, ei suomen kielen eikä saamen kielen yleisissä, eikä Kainuun murteen sanastoissa.
Yhden sivuston mukaan tolkka tarkoittaa hiihtoratsastusta. Tätä tietoa ei löytynyt muualta:
http://www.seaction.com/fi/ohjelmapalvelut/ulko-ohjelmat/talvella/71-to…
Ehkäpä alueella on joskus asunut Tolkaksi kutsuttu henkilö, jonka mukaan paikkoja on nimetty.
