Lapsuutesi kuvakirja saattaisi olla Usko Laukkasen Tupsu, orava (Satukustannus, 1987).
"Tämä tarina kertoo Tupsusta, uteliaasta oravanpojasta, joka lähtee maailmalle. Se ei tunne ketään, se ei tiedä mitään. Mutta se oppii: muista eläimistä, ihmisistä, vuodenajoista ja perheestä."
Talven lähestyessä Tupsu alkaa mäyrän neuvojen innoittamana kerätä ruokaa varastoon. Hän ymmärtää, että ruokakätköt tulee merkitä, jotta ne löytää sitten kun tarvitsee.
"Kas näin kävi kätkentä.
- Käpyjä kätken tähän puunkoloon tuon toisen puun viereen.
- Siemeniä kätken tähän tuon pienen pilven alle.
- Tammenterhot peittelen sammalella ja merkitsen paikan tammenlehdillä."
Erkki Tuomiojaa tuskin voi luonnehtia oikeistodemariksi. Nimitystä on sen sijaan käytetty mm. Lasse Lehtisestä ja toisaalta Paavo Lippposta tämän pääministerikaudella. Tuomioja on poliittisella urallaan ollut aktiivinen ja kriittinen kannanottaja. Hänen ajatteluunsa ja uransa vaiheisiin voi tutustua hänen Poliittiset päiväkirjat -sarjastaan, jota on julkaistu kolme osaa sekä hänen kotisivultaan.
Kirjaa ei löydy kansallisbibliografia Fennican haussa eli juuri tuon nimistä teosta ei ilmeisestikään ole julkaistu.
Petri Jaakkonen ja kolme muuta kirjoittajaa julkaisivat vuonna 2010 kirjan nimeltä Sähkökitaran rakentaminen. Tämän perusteellisen opaskirjan liitteenä on Telecaster-tyyppisen sähkökitaran 1:1 piirustus. Kirjaa on saatavissa useista kirjastoista.
Jaakkosen yritys Korpi Instruments myy yksittäisiä työpiirustuksia suosituimmista sähkökitara ja -bassomalleista. Vastaavia työpiirustuksia on kirjastojen kokoelmissa. Niitä voi etsiä kirjastojen hakusivuilta esim. hakusanoilla sähkökitara työpiirustukset ja bassokitara työpiirustukset.
Valitettavasti tätä Jari Niemelän säveltämää ja Chrisse Johanssonin sanoittamaa tangoa Ensi yönä ei ole julkaistu nuottina, joten sen sanat täytyy kirjoittaa ylös kuuntelemalla tai yrittämällä ottaa yhteyttä tekstin tekijään.
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaankin Hilkka Almin kirjoittama kolmiosainen Etäällä vihreät niityt -trilogia, jonka osat ovat Etäällä vihreät niityt (Blod och tårar, 1982), Taistelu niityistä (Kampen om ängarna, 1983) ja Raunioiden valtakunnat (Rösenas riken, 1984). Voit lukea lisää teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4610
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5935
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10468
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/savo%20siirtolaiset%20alm%20h…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Teokset löytyvät suomenkielisinä useista Suomen kirjastoista, myös oman...
Pro Finlandia on Suomen Leijonan Ritarikunnan kunniamerkki, jota ei haeta vaan myönnetään pitkäaikaisen kirjallisen tai taiteellisen uran perusteella. Kysyjä tarkoittaakin ehkä Tieto-Finlandia-palkintoa, joka jaetaan vuosittain tietokirjalle. Tätäkään ei voi "hakea", vaan Suomen Kirjasäätiö nimeää raadin, joka suorittaa tarjonnasta esivalinnan, jonka jälkeen säätiön valitsema henkilö tekee lopullisen valinnan. Raati, joka seuloo palkittavat ehdokkaat, toimii itsenäisesti, eivätkä esimerkiksi kustantajat voi suoraan vaikuttaa siihen, mitkä kirjat tulevat ehdolle, mitkä eivät. Toisaalta prosessi on täysin suljettu, eikä siihen voi ehdotuksin tai toivein vaikuttaa.
Heikki Poroila
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole hyllypaikkaa satiiri (tosin genre ja hyllypaikka eivät ole sama asia) mutta asiasanalla satiiri löytyy tietokannasta Satakirjastot.fi mm. Tuomas Kyrön, Roope Lipastin ja Miika Nousiaisen suosittuja kirjoja.
En ole itse koskaan törmännyt kysyjän mainitsemaan "vallan epäsuhtaan". Sekä oman kokemukseni että erilaisten hakuteosten mukaan "viisastella" tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että korjaillaan toisen puheessa merkityksettömiä yksityiskohtia, saivarrellaan, ollaan nenäkkäitä jne. Mitään muodollista suhdetta ei puhujan ja "viisastelijan" välillä tarvitse olla.
"Viisastelu" koetaan ärsyttävänä puhetapana ja siitä voidaan moittia käytännössä ketä tahansa - paitsi ettei tietenkään alisteisessa asemassa oleva voi moittia komentelijaansa yhtään mistään vaan joutuu pitämään "mölyt mahassaan". Ehkä ilmaisussa on hitusen sitä, että "viisasteluun" turvautuvat useammin ne, joitten objektiivinen asema ei ole erityisen vahva. Lapsethan ovat usein...
Kysyitpä hauskan kysymyksen.
Lähdin selvittelemään sitä Google-kartan avulla, hakusanana Kirjasto.
Suomessa on niin paljon vesistöjä, että aluksi kaikki kirjastot näyttävät olevan jokin veden rannalla.
Tarkemmin katsottuna ne kuitenkin ovat usein noin. puolen kilometrin päässä vesistöistä.
Yritin katsastaa Googlen katunäkymällä, että kirjastosta on näköyhteys veteen eli mereen, järveen tai jokeen.
Tässä listassa ei varmaan ole läheskään kaikkia ranta-kirjastoja. Toivottavasti kommentoijat auttavat.
Meri:
Pyhtään kirjasto http://www.pyhtaa.fi/fi/asukkaat/kirjasto
Tietokeskus Wellamo https://www.merikeskusvellamo.fi/tietokeskus
Oulun pääkirjasto https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/paakirjasto
Tiedekirjasto Tritonia...
Kysymyksessä siteeratun runon kirjoittaja on amerikkalainen runoilija Donald Justice (1925-2004). On the death of friends in childhood -runo ilmestyi alun perin Justicen esikoiskokoelmassa The summer anniversaries vuonna 1960. Valitettavasti en osaa kertoa, mistä kysymyksen suomenkielinen käännös on peräisin; tietokannoista en löytänyt Justicelta lainkaan suomennettua lyriikkaa. Hieman kysymyksen versiosta poikkeava Kristiina Rikmanin tulkinta ("Lapsena kuolleille ystäville") sisältyy hänen John Irving -suomennokseensa Kaikki isäni hotellit (s. 360).
Kyseinen katkelma on J. H. Erkon runosta Kevätruno Suomen laulujuhlaan Wiipurissa 18 p. Kssäk 1889. Runo on julkaistu kokoelmassa Kuplia (1890). Kyseinen katkelma on Kevätrunon toisesta osasta ja löytyy kokoelman sivulta 15. Kuplia-kokoelma on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitoimana. Pääset lukemaan kokoelmaa alla olevasta linkistä.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100703/Kuplia.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://finna.fi
Tietoja yliopistotutkinnon suorittaneista aiemman koulutuksen mukaan löytyy Opetushallinnon tietopalvelu Vipusesta: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Aiempi-ja-my%C3%B6hempi-koulutus.aspx. Tohtorintutkintojen osalta tieto löytyy parhaiten tästä taulukosta valitsemalla suodattimeen ”Koulutusaste, taso 2” tohtorintutkinto. Valitettavasti aikasarja yltää vain 2010-luvun alkuun.
Lisäksi on syytä huomioida, että viime vuosina tohtorintutkinnon suorittaneista reilu viidesosa on ollut ulkomaan kansalaisia, ja luonnollisestikaan heistä läheskään kaikilla ei suomalaista ylioppilastutkintoa ole. Edellä mainituissa Vipusen taulukoissa tietoa kansalaisuudesta ei valitettavasti ole käytettävissä.
Tomaattiin suhtauduttiin pitkään penseästi. Sen kuuluminen myrkyllisten koisokasvien heimoon arvelutti ja Euroopassa tomaattia kasvatettiinkin pitkään ainoastaan koristekasvina. Eurooppalaisten mukana ennakkoluulot tomaatin myrkyllisyydestä kulkeutuivat Amerikkaan. Sonja Lumme kertoo Tomaatti!-kirjassaan tarinan, joka oivallisesti valottaa näitä syvälle pinttyneitä käsityksiä: " -- vuonna 1820 maanviljelijä ja kasviharrastaja, eversti Robert Gibbon Johnson seisoi oikeustalon rappusilla Salemissa, New Jerseyssä, ja ilmoitti syövänsä kokonaisen korillisen tomaatteja todistaakseen niiden myrkyttömyyden. Kansa hurrasi ja odotti everstin heittävän henkensä ensimmäistä puraistuaan. Mutta rohkea tomaatinsyöjä jäi kuin jäikin eloon ja todisti...
Kirjastokortin pin-koodi on vain asiakkaan tiedossa, sillä se kryptataan siinä vaiheessa, kun koodi tallennetaan asiakkaan tietoihin.
Voit pyytää uuden pin-koodin sähköpostiisi, jos olet antanut sähköpostiosoitteesi kirjaston lainaajarekisteriin. Koodin palautuspyyntö tehdään Helmetin kirjautumissivulla olevasta linkistä:
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli kirjastolla ei ole sähköpostiosoitettasi, sinun pitää käydä missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä, niin saat uuden pin-koodin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus (passi tai ajokortti).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on satoja espanjankielisiä lastenkirjoja. Espanjakielistä Aku Ankkaa tai Mikki Hiirtä kokoelmista ei kuitenkaan löydy.
Voit etsiä espanjankielistä lastenkirjallisuutta Helmet-haulla vaikkapa näin. Kirjoita Helmetin aineistohakuun esimerkiksi hakusanat lastenkirjallisuus kuvakirjat. Jos jätät kuvakirjat-sanan pois, saat tulokseen myös vähän enemmän tekstiä sisältäviä lastenkirjoja. Rajaa sitten hakutulos tulossivun vasemmassa laidassa olevalla kielirajoittimella espanjankielisiin teoksiin. Voit tilata kirjoja omaan lähikirjastoosi. Varaaminen on maksutonta.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipaikoista eniten lastenkirjoja espanjaksi on Pasilan, Rikhardinkadun, Itäkeskuksen ja Kallion kirjastoissa. Sinun...
Kuten termin Wikipedia-sivulta voi lukea, "vittu" on ikivanha sana, joka on ainakin vielä 1800-luvulla ollut maaseudulla laajasti käytössä naispuolisen sukupuolielimen nimityksenä. Sitä on myös käytetty ties kuinka kauan tehokkaana naisellisena voimasanana, ja ilmeisesti siirtymä alatyyliseksi yleisilmaisuksi on tapahtunut vasta 1800-luvun lopulta, kun Suomen vähälukuinen sivistyneistö yritti pitää huolta siitä, ettei kirjakieleen pesiydy sanoja, jotka eivät vastanneet sivistyneistön käsitystä hyvästä mausta ja "säädyllisyydestä". Todennäköisesti sanaa on koko 1900-luvun käytetty alatyylisesti puhekielessä, eikä sitä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta käsittääkseni paljonkaan löydy muuten kuin kuvaamassa alatyylistä puhetapaa, niin...
Tuntea sanalle löytyy vastine kaikista lähisukukielistä sekä useista etäsukukielistä. Verbivartalon alkuperäinen asu *tumte-. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Lisätietoja: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=tuntea&Searc…
Seija Tuovila tutkimustyö : Kun on tunteet, Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514278070.pdf
"Kari" on Suomessa vain miehen nimi, mutta mm. Ruotsissa ja Norjassa se on naisen nimi (lyhyt muoto nimestä Katarina), joka tosiaan lausutaan "Kaari". Myös monissa muissa maissa tunnetaan naisen nimi "Kari", esimerkiksi Intiassa on 2 miljoonaa sen nimistä naista, Nigeriassa miljoona. Ei ole mitään järkevää perustetta ajatella suomalaista Karia ja norjalaista Karia kaimoina. Näennäisesti näin on, todellisuudessa ei.
Heikki Poroila
