Blondi tuli taloon -sarjan asetelma on hieman toinen kuin Pulmusten. Pulmusten voidaan ajatella kuvaavan enemmänkin ydinperheen kriisiä. Perhe koostuu äidistä, isästä ja kahdesta lapsesta. Blondi tuli taloon -sarjassa perheestä puuttuu äiti ja talouteen muuttaa asumaan yksihuoltaja, joka auttaa perhettä. Samanlaisena voisi ehkä pitää enemmän amerikkalaista Nanny-sarjaa, jossa äidittömään talouteen muuttaa pirteä lastenhoitaja. En kyllä muista että Blondi tuli taloon -sarjassa olisi ollut mitään erityisesti Pulmusista lainattuakaan.
Kyllä isä osaa -sarja on siltä osin samanlainen, että siinä on ydinperhe. Sarjan huumori on kuitenkin lempeää, enemmän koko perheen ohjelmaksi sopivaa, ja perheenjäsenten välinen kiintymys käy ilmi sarjan...
Kyllä, voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet-kirjastoon toimipaikan aukioloaikana. Voit siis palauttaa Ison Omenan kirjastosta lainaamasi kirjat Tapiolan kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Perusteellista tietoa löytyy Jörn Donnerin kirjoittamasta Fazerin 100-vuotishistoriikista nimeltä Fazer 100, joka löytyy myös Raision kirjastosta. Fazerin sivulla on tietoa myös historiasta tuotemerkkien lomassa, https://www.fazer.fi/ . Suklaayhdistyksen sivuilta löytyy myös jonkin verran tietoa mm.tuotteiden valmistuksen aloittamisvuosista:
http://www.suklaayhdistys.com/fazer.php
Yritin kovasti löytää jotain tietoa siitä, mistä voisi olla kyse. Vuosi 1979 oli kansainvälinen Lapsen vuosi, sillä tuli kuluneeksi 20 vuotta lastenoikeuksien hyväksymisestä YK:ssa. Tähän on varmasti liittynyt useita erilaisia kampanjoita, mutta en löytänyt tarkempaa tietoa liittyikö niihin tavaralahjoja.
13. toukokuuta 1979 on ruotsin prinssi Carl Philipin syntymäpäivä. Hän oli syntyessään ruotsin kruununperillinen eli tuleva hallitsija (kruununperimysjärjestystä muutettiin v. 1980 prinsessa Victorian eduksi). Tähän on saattanut liittyä jonkinlaista muistamista samana päivänä syntyneille ainakin Ruotsissa, mutta tästäkään en valitettavasti löytänyt lisätietoa. Näin ollen joudun toteamaan, että ainakaan toistaiseksi tämä ei...
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta tästä tapahtumasta löytyy vain lyhyt uutinen esiintymistä edeltävältä päivältä. Mikkelin seudun sanomalehdistä saattaisi löytyä enemmän tietoa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta tarkemmin.
Tieto voisi löytyä ehkä Tullista (http://tulli.fi/etusivu) tai sitten vuoden 1942 sanomalehdistä. Helmet-kirjastoissa on käytössä Helsingin Sanomien aikakone (http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone_…). Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmiltä esimerkiksi Pasilan kirjastossa tai Kansalliskirjastossa.
Kun kirjasto tarjoaa kirjoille ns. vaihtokärryn, se toimii pelkästään mekaanisena alustana eikä voi puuttua tai edes pyri puuttumaan siihen, mitä kirjoille tapahtuu sen jälkeen, kun joku niitä on siitä ottanut. Jos joku on niin toimelias, että hän kerää kirjoja kierrätyskärrystä ja tarjoaa niitä antikvariaattiin, pohjimmainen idea ei ehkä toteudu, mutta kierto jatkuu. Oman kokemukseni mukaan kierrätyskärryissä on harvemmin runsaasti sellaisia kirjoja, joista antikvariaatti suostuu maksamaan mitään. Tämä riippuu kuitenkin kokonaan tuojista, voihan sinne kärryyn ilmestyä myyntikelpoisiakin nimekkeitä.
Ehkä asiaa ei kannata murehtia niinkään tasapuolisuuden tai oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Vaihtokärrytoiminta on aina hyvin...
Runon nimi on Kangaspuissa ja se löytyy teoksesta Runo on vapaa (Otava, 1996). Hilma Heikkilän runoja löytyy myös teoksesta Hilma Heikkilän runoja (toim. Annikki Wiirilinna) ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran kymmenvuotisjulkaisu v. 1917-1927 : 10, Vuosikirja toimintavuodelta 1926-27 sekä Runoja, joka löytyy käsikirjoituksena Kalajoen kirjastosta sekä painettuna Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Jos kaipaat tuosta aiheesta historiallista tietoa, tässä muutama ehdotus:
Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset (Geologian tutkimuskeskus, 1994)
Kaivostyön historia (Outokummun kaivosmuseo, 2009)
Laine, Eevert: Neljännesvuosisata maamme kaivostoimintaa 1885-1910
Laine, Eevert: Piirteitä Suomen vuoritoimen historiasta 19-vuosisadan ensipuoliskolla. 1 : Rautateollisuus 1808-1831 (Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto, 1907)
Laine, Eevert: Suomen vuoritoimi 1809-1884 (osat 1–3; Suomen historiallinen seura, 1948–1952)
Nykyaikaisesta näkökulmasta kaivostoimintaa pohditaan teoksessa Kalliosta kullaksi : Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuuselvitys (Taloustieto, 2011).
Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku), ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa).
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Käytössäni ei ole Ruusun aika dvd-levyjä, mutta olen selannut Raija Orasen samannimisen romaanin läpi. Marjan sisaren Anjan ja hänen miehensä Laurin perhettä nimitetään johdonmukaisesti entisiksi köyhiksi eikä tähän ole sen kummempaa selitystä. Laurin liikemiestausta on esillä luvussa Perhosen uni (DVD:llä Ruusun aika 2, jakso 18, Perhosen uni), jossa Lauri selitti, että ”bisnekset odottivat ihan rajan takana mutta eivät odottaisi kauan”. Siis ilmeisesti jotain hämäräbisneksiä Venäjän puolella, jotka menevät niin hyvin että perhettä voi kutsua entisiksi köyhiksi.
Ernest Goldin säveltämän kappaleen Otto Premingerin elokuvasta Exodus (1960) sanoitti ranskaksi Eddy Marnay. Ranskankielinen versio kappaleesta on tullut tunnetuksi erityisesti Édith Piafin tulkitsemana.
http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k8828556p
https://fr.wikipedia.org/wiki/Eddy_Marnay
http://www.imdb.com/title/tt0053804/
Mainitsemiesi kirjailijoiden perusteella alla olevasta listasta voisi löytyä kirjallisuutta, josta saattaisit pitää:
Muriel Barbery: Siilin eleganssi (2011)
Jean-Paul Didierlaurent: Lukija aamujunassa (2015)
Marie Desplechin: Ilman minua (2001)
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme (2015)
John Williams: Stoner (2015) ja muut Williamsin teokset
Amin Maalouf: Siipirikko mies (2015)
Eric-Emmanuel Schmitt: Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset (2005) sekä muut Schmittin teokset
Anthony Doerr: Davidin uni (2016)
Gita Mehta: Joen sutra (2205)
Michel Tournier: Perjantai (1980)
Niko Kazantzakis: Kerro minulle, Zorbas
Yasushi Inoue: Äitini tarina
Gao Xingjian: Sielun vuori
Clarice Lispector: Lähellä...
Heikki Ojan teoksessa Aikakirja 2000 todetaan seuraavasti: Seitsenpäiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Suomen kalenterissa viikon kulkuun kajottiin vasta 1970-luvun alussa, jolloin maanantaista tuli viikon aloituspäivä.
En saa selville mikä "ötökkä" on kyseessä. Selasin paikalla olevia alan kirjoja sekä tutkin mm. https://www.otokkatieto.fi -sivustoa enkä löytänyt kuvaa vastaavaa ötökkää . Netissä on kuitenkin luotettava sivusto https://www.laji.fi/, jonka yhteistyökumppaneita ovat mm. useat Suomen yliopistot ja Ympäristöministeriö. Sivustolla on laji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä tätä asiaa (https://foorumi.laji.fi/). Vaatii rekisteröitymisen. Kannattaa laittaa tietoa myös ötökän koosta. Ilmeisesti aika pienestä oliosta on kyse.
Franz Kafkan (1883 - 1924) päiväkirjoja ei valitettavasti ole suomennettu. Kafkan päiväkirjoja löytyy Suomen kirjastojen kokoelmista ainoastaan ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Franz_Kafka
Kirjasto 10 Helsingin keskustassa suljetaan 30.9.2018. Kaupunkiverstaan palveluita ei siirretä väliaikaisesti mihinkään ennen Oodin avaamista joulukuun alkupuolella.
Vinyylileikkuria voi tuona aikana käyttää Vuosaaren kirjastossa. 3D-tulostin ja studiopalvelut ovat käytettävissä Myllypuron mediakirjastossa. Ompelukone on mm. Etelä-Haagan, Pasilan, Kontulan ja Töölön kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirjasto 10
Etsitty kirja saattaisi olla Viola Elon vuonna 1993 ilmestynyt Sadasosaenkelit. Elolta oli tosin tässä vaiheessa julkaistu jo yksi teos, Oliks maailma ennen mua (1991). Hänen kolmas ja toistaiseksi viimeisin romaaninsa Rosa ja sen pikkusisaret ilmestyi 1995. Uusimmat Elon kirjat ovat pitkän julkaisutauon jälkeen vuonna 2017 ilmestyneet runokokoelmat Erään rakkauden vuodenajat ja Joulurunorosolli.
