Artisti-sana on vakiintunut merkitsemään nimenomaan viihdetaiteilijaa tai esittävää taiteilijaa. Sana on päässyt myös jo Kielitoimiston sanakirjaan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
https://fi.wiktionary.org/wiki/artisti
Luulen, että Tiltuveitsi on perheen omaan historiaan pohjautuva sana.
Aivan varma en ole. Asiaa kannattaa vielä kysäistä Kotimaisten kielten keskuksesta. https://www.kotus.fi/
Sanakirjoista en löytänyt samantapaisia ilmaisuja. Ainoastaan google-kääntäjä määritteli Tiltu-sanan latviaksi ja silloin sen merkitys olisi suomeksi silta.
Suomen murteiden nettisanakirja Kaino ei tunnistanut Tiltua. http://kaino.kotus.fi/sms/
Suomenkielen sanakirjat viittaavat toisen maailmansodan aikaisiin Tiltuihin, jotka levittivät venäläistä propakandaa suomen sotilaille. Tämän tulkinnan aika on 1900-luvun alussa väärä.
Pieni täydennys:
Kotimaisten kielten keskus vastasi:
"Kiitos kysymyksestä! Suomen murteiden sana-arkistosta ei...
Varsin lähelle kysymyksessä kuvailtua kirjaa tulee Pollux-hevoskerho-sarjassa ilmestynyt Jenny Hughesin Morvonan hevoslegenda.
"150 vuotta sitten Morvonan saaren edustalle haaksirikkoutui laiva, josta legendan mukaan pelastautui upea hevonen... Vanhan tarinan alkuperä kiinnostaa 15-vuotiaan Tian kirjailijaisää. Niinpä edessä on lähtö Morvonaan."
Kyseessä on varmaankin Outoja oivalluksia ja huimaavia tarinoita -niminen sarja, jota esitettiin Ylellä vuosina 1999 - 2000. Sarjan ruotsinkielinen nimi on Udda upplevelser och hisnande historier.
Ohjelmasta löytyy lisää tietoa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI:n) ylläpitämän Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta:
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Outoja+oivalluksia+ja+huimaavia+tarinoita+VOD%3AYES&sort=broadcast_asc
Ohjelman osat ovat katseltavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä, jotka ovat pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjasto, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) ja Eduskunnan kirjasto.
RTVA:n katselupisteet https://rtva.kavi.fi/cms/page/...
Kirjastot ottavat mielellään vastaan lahjoituksina kirjoja, jotka puuttuvat kokoelmasta. Useimmiten ihmisten tarjoamat lahjoitukset ovat kuitenkin sellaisia, joita kirjaston kokoelmassa on jo riittävästi, eikä niitä tilasyistä ole järkevää ottaa lisää. Tällöin on mielekästä käyttää hyväksi kirjaston ns. vaihtokärryä, jos sellainen on. Niissä kirjat vaihtavat nopeasti omistajaa ja kierrätyksen periaate toimii.
Jos kysymys ei ole ihan muutamasta kirjasta, joiden tarve kirjastossa on helppo selvittää saman tien, kannattaa aina sopia asiasta puhelimitse tai sähköpostilla etukäteen kyseisen kirjaston johtajan kanssa. Kaikkien HelMet-alueen kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta helmet.fi. Sähköposti kannattaa osoittaa johtajalle, vaikka...
Varsinaisen erillisen digitointiaseman, jolla voi digitoida myös Beta-nauhoja, löysin vain Pirkkalan pääkirjastosta. https://www.pirkkala.fi/palvelut/kirjasto/digitointi/# Toki voi olla, että niitä on muuallakin, mutta asiaa ei ole mainittu kirjaston nettisivuilla.
Jos on tallessa oma kamera ja sen johdot niin Beta-nauhojen digitointi onnistuu mm. Seinäjoella, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä. Seinäjoella ainakin nauha pitää digitoida ensin dvd-levylle, sitä ei saa suoraan muistitikulle tai erilliselle kovalevylle.
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/digitointi/
https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto/Asioi-kirjastossa/Digipaja
https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/yleisten-...
Monissa kirjastoissa on nykyään vaihtokirjahylly, johon voi tuoda omiaan ja josta voi ottaa. Kysy näistä kirjaston henkilökunnalta.
Jos haluat lahjoittaa kirjoja juuri jotta se otettaisiin kirjaston kokoelmaan suosittelemme ottamaan yhteyden etukäteen siihen kirjastoon johon haluatte lahjoittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät helmet.fi -sivustolta kunkin kirjaston kohdalta. Valitse ensin kohta KIRJASTOT ja valitse oikea kirjasto ja napsauta kirjaston nimeä valitaksesi haluamasi kirjaston.
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelun (https://www.finna.fi/) mukaan hänestä ei ole tehty elämäkertaa. Palvelusta ei löytynyt hänestä muutakaan tietoa.
Kansalliskirjaston, eli aiemmin Helsingin yliopiston kirjaston, varastokirjasto perustettiin Asikkalan pitäjään Urajärven kartanon maille vuonna 1955. Ennen tätä kirjastolla oli yksitoista varastoa eri osoitteissa Helsingissä. Varastokirjasto perustettiin kirjaston kokoelmien tilanpuutteen takia. Helsingin yliopiston kvestori Eino Kaskimies, joka oli myös Urajärven kartanon ja sen rakennusten omistaman Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taloudenhoitaja vaikutti siihen, että kirjasto solmi vuokrasopimuksen Muinaismuistoyhdistyksen kanssa ja alkoi suunnitella varastokirjastoa 1950-luvun alussa kartanon maille. (Lähde: Rainer Knapas, Tiedon valtakunnassa: Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto 1640-2010, s. 319-321) Tietoa...
Janne Saarikiven kirjasta on tällä hetkellä 404 varausta ja lainattavien kirjojen lukumäärä on 48. Toisinaan kirjan kysyntä muodostuu suuremmaksi kuin on arvioitu, jolloin yritämme hankkia lisää lainattavia niteitä. Tässä tapauksessa on selvästi harkittava lisäniteiden hankkimista.
Suosituimmista kirjoista on usein todella pitkiä varausjonoja, jolloin kirjaa odottava luonnollisesti turhautuu. Samasta kirjasta saattaa olla myös lyhyempiä varausjonoja esim. yliopistokirjastoissa. On olemassa tietokantoja, joista tämän asianlaidan voi tarkistaa. Erityisen helppokäyttöistä FINNA -tietokantaa voi suositella https://finna.fi/.
Kaukolainaus https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/...
Ritari Ässä (engl. Knight Rider) on yhdysvaltalainen televisiosarja, jota NBC-kanava tuotti vuosina 1982–1986. Sarjaa tehtiin yhteensä 90 jaksoa ja vuonna 1991 televisioelokuva Knight Rider 2000. Ritari Ässän tuotti käsikirjoittaja ja tuottaja Glen A. Larson. Ritari Ässä (Knight Rider) kertoo Michael Knightin (David Hasselhoff) ja tekoälyllä varustetun autonsa KITTin (Knight Industries Two-Thousand) seikkailuista.
KITT on Pontiac Trans Am Firebid -auto vuosimallia 1982. Jack Gillin johtamat stuntit käyttivät neljää Firebirdiä. Yksi autoista oli painoltaan kevennetty versio, ja sitä käytettiin hyppykohtauksiin. Siinä oli muun muassa joustava lasikuituinen alusta. Sitä voitiin nostaa nostokurjella, ja kuvata alhaalta.
Stunting-...
Tässä joitakin vinkkejä antiikin Kreikkaan sijoittuvasta kaunokirjallisuudesta.
Kotimaisia ja suomeksi käännettyjä:
Heikkilä, Jukka M.: Antigonos, jumalten poika (Karisto, 2000)
Kallifatides, Theodor: Kaunis Alkibiades (Kirjayhtymä, 1987)
Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (Avain, 2011)
Miller, Madeline: Akhilleen laulu (Basam Books, 2013)
Pressfield, Steven: Tuliportit (Jalava, 2003)
Weckroth, Sari: Sofronios (Aurinko, 2014)
Wolf, Christa: Kassandra (Kirjayhtymä, 1985)
Englanninkielisiä:
Gemmell, David: Troy-trilogia (Lord of the Silver Bow, Shield of Thunder, Fall of Kings)
Renault, Mary: The Last of the Wine, The Praise Singer, Alexander the Great -trilogia (Fire from Heaven, The Persian Boy, Funeral...
Todellakin, monikon genetiivissä on kaksi erilaista taivutustapaa. Lapsi-sanan yhteydessä molemmat, lasten ja lapsien ovat mahdollisia ja aivan yhtä oikeita, vaikkakin lasten on niistä kahdesta yleisempi.
Martti Rapola on selittänyt näiden taivutusmuotojen eroja Kielikello-lehden artikkelissa vuodelta 1991. https://www.kielikello.fi/-/monikon-genetiivi
Puhujan tausta vaikuttaa valittuihin taivutusmuotoihin ja kuten oikein arvelitkin, murre myös. On kielemme rikkautta, että esimerkiksi lyyrikot voivat valita näistä kahdesta taivutusmuodosta sen, mikä kulloinkin poljentoon parhaiten sopii.
Ystävällisin terveisin,
Elokuvassa on taidettu ottaa taiteellisia vapauksia. Stressaavassa tositilanteessa henkilökunnan jäsen saattaisi tottumuksesta vaatia maksua, mutta laskua ei todennäköisesti tule, jos kerran koko laiva uppoaa.
Tässä on joitakin nojatuolimatkailuun sopivia kirjoja:
Haavisto, Pekka: Eurooppa raiteilla
Irjala, Auli: Jään ja tulen maat: purjehdus Huippuvuorilta Tulimaahan
Itkonen, Juha: Minun Amerikkani
Kankimäki, Mia: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Monsen, Lars: Kanada: armoton erämaa
Mähkä, Merja: Ihanasti hukassa
Pesonen-Smith, Anna: Matkalippu Bollywoodiin
Lindstedt, Risto: Pallon henki: hämmästellen maailmalla
Lundberg, Ulla-Lena: Linnunsiivin Siperiaan
Rämö, Matti: Polkupyörällä Islannissa
Sutinen, Ville-Juhani: Kiinalainen ruletti
Tähtinen, Tero: Lohikäärmeen päivät: Puoli vuotta Shanghaissa
Vakkuri, Juha: Afrikan sydämeen
Vepsä, Emma: Asfalttivolgaa etelään: peukalokyydillä Moskovasta Afganistaniin...
Ystävyyskaupungeista ei ole ilmeisesti olemassa kovin kattavaa listaa, mutta jos asiassa turvaudutaan englanninkielisen Wikipedian suomalaisten kaupunkien ystävyyskaupunkien listaan osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_twin_towns_and_sister_cities_in_F…, hyvä ehdokas suomalaisen kaupungin väkiluvultaan suurimmaksi ystävyyskaupungiksi voisi olla Espoon ystävyyskaupunki Shanghai. Tämä tieto löytyy myös osoitteesta https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Kansainvalin….
Shanghai on useilla mittareilla katsottuna yksi maailman suurimmista kaupungeista, eikä muita suurimpien tittelistä kilvoittelevia kaupunkeja näyttäisi olevan mainitussa listassa. Kaupunkien suuruuden määrittely on kuitenkin hiukan haastavaa,...
Seitsemän kynttilää sisältyy Helli Kaikkosen kirjaan Tähtien värilyhdyt y.m. esitystehtäviä lasten koulujuhliin (Kuva ja sana, 1955). Kuvaelman henkilöt ovat Rakkaus, Innostus, Rohkeus, Rauha, Usko, Toivo ja Ilo (valkopukuisia tyttöjä palavat kynttilät kädessä) sekä Viha (mustapukuinen olento).
Vaareineen metsätietä kulkeva Paavo-poika löytyy K. Hämäläisen runosta Paavon mietteet, sen toisesta säkeistöstä. Sävellys on J. N. Lahtisen. (https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-88-vuotiaan-aitini-puolesta?from=term/195555)
Kyseessä on Nord Bernhard. Bernardilta on ilmestynyt vuonna 1956 Mina fem söner, suomennettu nimellä Viisi poikaani, 1980.Lisätietoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33737 . Vuonna 1957 ilmestyi teoksen jatko-osa Leker farligt, suomennos nimellä Vaaralliset leikit 1980. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au137b307e-f1a2-4a94-a89d-d… .
Sellon Pajassa on julistetulostin. Ensimmäiselle kerralle olisi varattava opastusaika paikan päällä tai numerosta 09 816 57607!
Julistetulostimella voi tulostaa julisteita ja valokuvia. Tulostimeen pitää tuoda omat paperit. Tulostus on rajoitettu 20 arkkia/asiakas/viikko. Sopivia ovat esim. Canon Plus II PP-201, Glossy A3, 260 g/m2 ja Clas Ohlson Glossy A3, 270 g/ m2. Julistetulostimessa käytettävien paperien pitää olla kiiltäviä. Laitteen malli on EPSON Stylus Pro 4900 A2.
Julistetulostin on kytketty Mac-tietokoneeseen, jossa on iMac Adobe Creative Cloud -ohjelmapaketti, josta löytyy mm. Photoshop, Premiere Pro, InDesign, Illustrator ja Dreamweaver. Oheiset tiedot on otettu helmetistä Sellon kirjaston sivuilta.
Varauksen...
Kesällä 1974 Rauni Mollberg sovitti ja ohjasi Aapelin teoksen Siunattu hulluus tv-elokuvaksi. Muutamia kohtauksia kuvattiin Kuopion keskustassa, muun muassa elokuvateatteri Palatsin aulassa. Osa kuvattiin Ranta-Toivalassa, joka on osa Kuopion kaupunkia. Ranta-Toivalan tie sen varrella olevat talot ja ladot ovat keskeisiä paikkoja Rummukaisten veljesten tarinassa. Valmissa elokuvassa on Ranta-Toivalan maisemissa kuvattua osuuutta noin 45 minuuttia.Vuorikarin mukaan lato, jossa elokuvassa pidetään sadetta, sijaitsee lähellä Ranta-Toivalan Uuhilahden pohjukkaa. Paikalta on Jännevirran sillalle vajaa kolme kilometriä ja toiseen suuntaan Toivalan risteykseen viisi kilometirä.Elokuvassa on kohtaus jossa poliisi pysäyttää Rummukaisten...
