Maarian pitäjä/kunta liitettiin tosiaankin palasina osaksi Turkua. Ensimmäiset liitokset tehtiin jo 1600-luvulla. Ruissalo luovutettiin Turun kaupungille vuonna 1845. Vuonna 1944 liitettiin laajoja alueita Turkuun (mm. Ranistula ja Hirvensalo). Seuraavina vuosikymmeninä liitettiin Turkuun vähäisiä alueita ja vuonna 1967 koko kunta.
Kirjaston kokoelmista ei ikävä kyllä löydy kartta-aineistoa, joka muodostaisi kattavan ajallisen läpileikkauksen Maarian entisen pitäjän rajoista.
Kävin läpi kaikki Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyvät Maarian historiaa käsittelevät teokset sekä kokoelmistamme löytyvän vanhan kartta-aineiston. Kävin läpi myös laajan otannan Turun kaupunkihistoriaa sekä Turun...
Tähän kysymykseen on aiemmin vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 11.7.18.
Ohessa kopio vastauksesta: Siskon lapselle olet täti, siskon lapsenlapselle isotäti ja siskon lapsenlapsenlapselle isoisotäti.
Löysin saman vastauksen myös netistä googlaamalla, joten olet isotäti.
Nykysuomen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja tuntee sanalle vepsä vain merkityksen vepsäläisten kielen nimenä. Kaisa Häkkisen kirjassa
Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vepsä sanaa ja johdannaisia on käytetty vepsäläisten asuinsijojen määrittelyyn. (s.180) Suomenkielen etymologisen sanakirjan mukaan vepsä on vepsäläisten käyttämän kielen nimi.
CV ja perustiedot Erkki Kanervasta löytyvät eduskunnan sivuilta. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/567.aspx
Myös sotapolku sivustolta löytyy hänestä tietoja. https://www.sotapolku.fi/henkilot/kanerva_erkki-emil_1903-05-26_savonranta/
Van der Auweraert, Peter on kirjoittanut artikkelin The fate of Joensuu Police Officer Erkki Kanerva : fighting racism in Finland, joka kertoo Erkki Kanervasta poliisin työssä.
Joensuun paikallishistoriikeistä saattaisi myös löytyä kertomuksia Kanervasta.
Valitettavasti tulevista suomennoksista ei löydy mitään kattavaa ja luotettavaa listausta. Paras lähde ovat kustantamojen omat luettelot, joissa on listattu tulevia teoksia. Esimerkiksi nyt keväällä kustantajat julkaisevat syksyllä tulevat uutuutensa. Periaatteessa tulevien teosten tietoja voi löytää myös Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi, mikäli kustantaja on ilmoittanut sinne tulevien teosten tiedot. Rising Shadow -sivusto osoitteessa https://www.risingshadow.fi/ listaa tulevia spefiteoksia, mutta silläkään ei ole mitään erityisiä tietolähteitä asiasta.
Mistään ei löytynyt tietoa, että Leigh Bardugon kirjojen suomennoksia olisi tulossa. Asiaa voi toki kysellä suoraan suomennettua fantasiakirjallisuutta julkaisevilta...
Ennakkoäänestys otettiin käyttöön vuoden 1969 edustajainvaalilaissa. Eduskuntavaaleissa äänestettiin ennakkoon ensimmäisen kerran vuonna 1970. Presidentinvaaleissa päästiin ennakolta äänestämään ensi kertaa vuonna 1978. Kunnallisvaaleissa uudistus toteutettiin kunnallisvaalilaissa vuonna 1972 - sillä erotuksella, että ulkomailla tapahtuva ennakkoäänestys mahdollistui vasta vuonna 1998.
Eduskuntavaalien vaalitoimitus säädettiin kaksipäiväiseksi vuoden 1906 vaalilaissa. Sen mukaan vaalit järjestettiin heinäkuun ensimmäisenä ja toisena päivänä kello 9-20. Jos jompikumpi päivä sattui pyhäpäiväksi, siirtyi vaalitoimitus seuraavaksi arkipäiväksi. Ajankohtaan ja äänestysaikaan puututtiin ensimmäisen kerran vasta sotien jälkeen. Vuoden 1952...
Kaksi kirjaa Kaikkosen suvusta löytyi. Kirjojen tiedoista ei käy ilmi, minkä paikkakunnan Kaikkosia he ovat.
- Kaikkosista Mankisiin (1991). Löytyy Vaalan kirjastosta.
- Pekka Kaikkonen : Historiaa yhden suvun kautta / Esko Kaikkonen (2015). Löytyy ainakin Ylä-Savon Rutakko-kirjastoista.
Voit saada kirjat kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Jos tietokoneella kirjoittava käyttää esimerkiksi Wordin kaltaista tekstinsyöttöohjelmaa, erikoismerkit löytyvät komennoilla LISÄÄ ja MERKKI. Kun näpäyttää kohtaa ENEMMÄN MERKKEJÄ, pääsee selailemaan erittäin laajaa valikoimaa. Suhu-ässä löytyy valikon kohdasta LATINALAINEN, LAAJENNETTU-A. Kirjain ñ syntyy suoraan näppäimistöltä painamalla ensin ALTGr+~ (tildemerkki) ja sen jälkeen n-kirjainta. Samalla tekniikalla saa "laineen" monien muittenkin kirjainten päälle, esimerkiksi viron kielen õ-kirjaimeen.
Heikki Poroila
Kysymykseen ei valitettavasti löytynyt suoraa vastausta kirjallisuudesta.
SA-kuvan perusteella 23. Kenttäsairaalan päällikkölääkäri Pajari on paikannettavissa Saaren Kirjavalaan heinäkuussa 1941. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat alkavat vasta tammikuusta 1943, jolloin sairaalan A- ja B-osastot olivat Kivennavan Vuottaan ja Ahjärven kylissä. 23. KS vaikuttaisi olleen sotapäiväkirjan merkintöjen perusteella alisteinen 2. Divisioonalle. Todennäköisesti 23. KS on ollut myös alkuvuodesta 1942 divisioonan selustassa, ehkä samoissa kylissä kuin vuotta myöhemmin. Varmuuden asiaan saisi Kansallisarkistossa säilytettäviin 23. Kenttäsairaalan asiakirjoihin perehtymällä.
Vaski-kirjastoissa varaus on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, kun olet saanut siitä noutoilmoituksen tekstiviestillä tai sähköpostilla. Viestissä on varausnumero, jonka avulla löydät varauksesi kirjaston varaushyllystä. Jos et nouda tekemääsi varausta viestissä merkittyyn päivämäärään mennessä, siitä peritään noutamattoman varauksen maksu. Mikäli varauksen teossa on epäselvyyksiä, voit aina tulla kysymään apua ja ohjeita kirjastosta.
Valitettavasti mitään helppoa ja nopeaa tietoa yksittäisen kirjan saatavuudesta eri kirjastoissa ja kirjastojärjestelmissä ei ole, ei myöskään sen selvittäminen, minkälaisia lainauslukuja ne ovat keränneet. Jos kirjailija on Sanasto ry:n jäsen ja saa sitä kautta ns. lainauskorvausmaksuja, voi luvuista tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä lainausmääristä. Muuten pitää ottaa yhteyttä jokaiseen kirjastoon ja ensin tutkia sen tietokannasta, miten omat kirjat ovat edustettuina ja sitten ottaa yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, olisiko heiltä mahdollista saada näin yksilöityä tilastotietoa. Ensimmäinen vaihe on tehtävissä, se vaatii vain sitkeyttä ja työtä, jota onneksi nykyään helpottavat monet kirjastokimpat, joissa voi olla tusinakin kirjastoa...
Sukunimi "Calamnius" on latinaa matkiva suomalainen sukunimi, joka lausutaan "Kalamnius". Latinankielen c-kirjain lausutaan aina k-kirjaimena.
1500-luvulta peräisin olevan Calamnius-suvun kantaisä oli Kalajoen kirkkoherra, rovasti Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius (1575–1647), alkuperäiseltä nimeltään Pieti Mikonpoika Mattila. "Calamnius" viittaa siis Kalajokeen, jota jotkut suvun myöhemmät edustajat ovatkin käyttäneet. Tunnetuin Calamnius eli Ilmari Kianto otti suomenkielisen sukunimensä suomussalmelaisen järven nimestä Kianta.
Heikki Poroila
Jaana Wileniuksen esittämä Että jotta koska kun löytyy vuonna 1982 kasettina ja LP-levynä julkaistulta äänitteeltä No sitä sattuu. Se on myös Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=4fkrriUTPsc Sanat eivät kyllä täysin täsmää, eikä kyseessä ole lastenlaulu.
Mikko Perkoila on säveltänyt laulun Konjunktiojenkka, joka alkaa sanoilla: Että, jotta, kunnes, koska, kuin, kun kouluun unisena raahaudun. Kappale on julkaistu vuonna 2001 levyllä Virtahepo punttisalilla : aamun laulut 3, ja se löytyy nuottikirjasta Musiikin mestarit 5-6. Saattaisiko tämä olla oikea laulu?
Juha Vainio on kyllä tehnyt sanat Glenn Millerin kappaleeseen Moonlight Serenade eli Kuutamoserenadi, mutta Vainion sanoittamasta versiosta ei ole julkaistu nuottia. Muutama äänite kappaleesta on saatavana, mutta niissä ei ole tekstiliitettä.
Suomenkieliset sanat Moonlight Serenadeen on tehnyt myös V. Arti (nimimerkin taakse kätkeytyy Kaarlo Valve). Sanat ja nuotti sisältyvät esimerkiksi julkaisuihin Suuri toivelaulukirja 1 (useita painoksia), Pieni toivelaulukirja 3 (F-Kustannus, 2017) ja Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 1 (Fazer, 1981)
Suomen kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
En löytänyt tällaisia erikoistuneita tatuointiliikkeitä. Kannattaa kysyä asiasta itselle sopivasta liikkeestä. Valitse liike, joka noudattaa terveydensuojelulakia. Tietoa laista ja tatuoinnin terveysriskeistä mm. sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta:
https://stm.fi/kemikaalivalvonta/tatuoinnit
Pakina 'Arvonimi' löytyy esimerkiksi kaikki Ollin mustapartaispakinat yhteen kokoavasta kirjasta Mustapartainen mies herättää pahennusta (Otava, 1975). On hyvä huomata, että samannimiseen vuonna 1921 julkaistuun pakinakokoelmaan se ei sisälly. Sen sijaan se on mukana kirjassa Hyvää, sanoi mustapartainen mies, päivää.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1438326?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1935344?lang=fin
Monissa maissa on käytössä jonkinlainen henkilötunnus- tai sosiaaliturvatunnusjärjestelmä, mutta niiden käyttötarkoitukset ja muodot voivat luonnollisesti olla erilaisia kuin Suomessa. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/National_identification_number tarjoaa aika hyvän katsauksen asiasta. Siitä käy hyvin ilmi, miten erilaisia käytännöt voivat olla. Jotkut saattavat myös suhtautua epäluuloisesti siihen, että valtio numeroi ihmisiä ja kerää heistä rekisteriä.
Koska tunnuksen käyttö voi olla maailmalla hyvin erilaista kuin Suomessa eikä monessakaan maassa henkilötunnus ole samanlainen kuin Suomessa, ei liene ihme, jos suomalainen henkilötunnus herättää maailmalla hämmennystä. Kansallisilla...
