Antiikkiliike Wanhan Eliaksen julkaisemassa Arabian taiteilijoiden signeerausten luettelossa ei tällaista pelkästä W-kirjaimesta muodostuvaa signeerausta löydy. Myöskään Designmuseon haulla ei löydy tätä esinettä niitten taiteilijoiden kohdalta, joitten sukunimi alkaa W-kirjaimella (Gunnar Wahlroos, Nils Wasastjerna, Helena Wilenius ja Peter Winquist). Leiman perusteella esine kuuluu vuosien 1964 - 1971 tuotantoon, mutta Designmuseon millään haulla ei löydy kysyjän lähettämän kuvan kaltaista astiaa. Tässä kohdassa kirjastonhoitajan asiantuntemus valitettavasti päättyy, sillä mitkään kuvahautkaan eivät tuottaneet tulosta. Asiasta kannattaa kysyä antiikkiliikkeistä tai Arabialta.
Oppikirjojen tekijät ovat yleensä opettajia. Heillä on käytännön näkemystä siitä, minkälaista materiaalia opetustyössä tarvitaan. Oppikirjan tekijän ei kuitenkaan tarvitse olla opettaja. Myös mm. tutkijat voivat kirjoittaa oppikirjoja. Tiedeyhteisössä on esitetty kritiikkiä, että tutkijat jäävät usein sivuosaan, kun opettajien käytännön kokemusta pedagogista osaamista painotetaan.
Ylen verkkosivulla 28.9.2015 julkaistun jutun mukaan oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon vastaavat kustannustoimittajat ja lisäksi kirjantekoprosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät. Yhtä kirjaa saattaa olla...
Viisasten kivi on aine tai esine, jota alkemistit aikoinaan yrittivät valmistaa. Kiven uskottiin muuttavan muut metallit kullaksi. Vielä uutena aikana, jolloin moderni tiede syntyi, uskottiin että viisasten kivi voisi parantaa sairaudet ja tehdä ihmisestä kuolemattoman.
Myyttinen tarina löytyy nykypäivänä mm. monista fantasiakirjoista, joista kai tunnetuin on J.K. Rowlingin Harry Potter ja viisasten kivi. Jopa tieteessä myytti elää vahvasti, sillä esimerkiksi aivojen skannauksen ja siirtämisen kuvattuna tietokoneeseen uskotaan voivan tehdä ihmisestä kuolemattoman. Ks. Viisasten kivi. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Viisasten_kivi
Ei se ihan helppoa ole. Tutkimme kirjallisuudessa julkaistuja sodan ajan karttoja, mutta ne eivät näytä täsmäävän sotapäiväkirjan koordinaatteihin.
Kysyimme asiasta eversti evp Pasi Kesseliltä, joka on mm. kirjoittanut suomalaisen tykistötaktiikan historian. Hänen mukaansa Poventsan alueelta oli todennäköisesti venäläisiä karttoja ja ehkä suomalaisten tekemiä pikakarttoja. Voi olla, että kyseessä on peitepiirroksen koordinaatteja, mutta yhtä hyvin ne voivat olla kartan p- ja i-koordinaatteja. Nelinumeroiset koordinaatit kuuluvat tietylle karttalehdelle. Pitäisi nähdä kyseinen karttalehti, jotta voisi yrittää sijoittaa koordinaatteja kartalle.
Oikea karttalehti voi olla esimerkiksi joukko-osaston asiakirjoissa Kansallisarkistossa, vaikka...
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
Teknisesti ehkä voi (en tunne XBOX-konsolien tarjoamia kopiointimahdollisuuksia), mutta asentaminen kovalevylle on laillista vain, jos tietokoneohjelman oikeudenhaltija on antanut kopioimiseen luvan. Joissakin peleissä näin tehdään automaattisesti pelaamisen nopeuttamiseksi.
Suomen tekijänoikeuslain 12§ sallii kopioinnin yksityiseen käyttöön, mutta pykälän neljännessä kohdassa on rajattu oikeuden ulkopuolelle mm. tietokoneohjelmat. Sillä, onko peli lainattu kirjastosta tai muuten saatu laillisesti haltuun, ei ole merkitystä.
Heikki Poroila
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tietokanta, josta, voi selvittää mm. starttirahaa saaneet puolivuosittain. Sen mukaan esim. tammi-kesäkuussa 2019 starttirahaa on saanut 3545 henkilöä (työllistettynä olevat) ja 1644 henkilöä (alkaneet työllistämiset) ei-työttöminä olevista ja työttömille henkilöille maksetut vastaavat luvut ovat 3003 ja 1233. Alla linkki sivulle, josta hakuja voi tehdä:
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__pv/statfin_tyonv_pxt_4515h1.px/
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__pv/statfin_tyonv_pxt_4515h1.px/table/tableViewLayout1/
Tarkempaa tietoa eri aloille myönnetyistä starttirahoista ei löytynyt. Alla kuitenkin linkki Ylen uutiseen, joka käsittelee...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Elmiira on varsin harvinainen nimi, joka on annettu alle 66 lapselle. Melkein kaikki Elmiira-nimiset ovat syntyneet 1980-luvulla tai sen jälkeen. Alle viisi lasta lasta on saanut sen nimekseen vuosina 1900-1919. Täsmällisen luvun puuttuminen johtuu juuri 1900-luvun alun Elmiiroista. Näin pientä lukua ei ilmoiteta täsmällisesti.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kirjaston lähteistä Elmiira-nimeä ei löytynyt tavallisista etunimioppaista eikä myöskään harvinaisempien etunimien luetteloista. Eniten Elmiira-nimeä muistuttaa nimi Elmi, jonka Elma-nimen kanssa arvellaan olevan joko Ihanelman ja Thelman lyhennelmiä tai lyhennelmä nimestä Else-Marie (Tanska) tai nimestä...
Kuvakirja Meidän perhe kertoo oikeista todellisista perheistä, monin tavoin erilaisista, mutta myös samanlaisista. Yhdessä perheistä on kehitysvammainen lapsi. Kirjan ovat kirjoittaneet Katri Vuorinen ja Tiina Eskola, valokuvat ovat Martti Lintusen. Kustantaja on Pieni Karhu ja julkaisuvuosi 2016.
Ihmetellään kromosomeja on kuvakirja ja lapsille tehty tietokirja, jonka aiheena on kehitysvammaisuus. Tekijät ovat Sanna Kalmari, Ilona Partanen ja Ulla Parisaari. Kirjan on julkaissut Norio-keskus 2018.
Tuula Kallioniemen Neljä muskelisoturia on kuvakirja, jossa käsitellään erilaisuutta ja ystävyyttä. Yksi pojista on ”dauni” eikä siksi oikein pääse mukaan leikkeihin. Kirja on vuodelta 2018.
Nämä kirjat löytyvät Helmet-kirjaston kokoelmasta ja...
Suomen murteiden sanakirja kertoo kammat-sanaa murteellisesti käytettävän mm. "vastauksena toisen esittämään: ”kammat se tuuppii”, ”kammat ollaan” tms. = samoin, samat sanat; tasoissa tms." Muitakin merkityksiä sanalla on, mm. monille tutummassa ilmauksessa ”pistää (panna, lyödä) kammat (kampoja)” = panna vastaan, hanttiin; voittaa jku jssak". Sanakirja on myös netissä käytettävissä:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kammat&sms_id=SMS_dfcd27ede377bf6f02a13862153fd590
Alkuperää tai etymologiaa sanan erilaisille käytöille ei löytynyt.
Turussa lainat voi palauttaa lähimpään mahdolliseen kirjastoon tai kirjastoautoon, joka käy myös suljettuina olevien kirjastojen alueilla. Kirjastoauton pysähdyspaikat ja aikataulut näet täältä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/kirjastoautot
Ainakin alla mainituissa kirjoissa on teksti sekä suomeksi että ranskaksi, joskaan ei välttämättä vierekkäisillä sivuilla.
- Sanat että tietäisimme: kymmenen ranskalaista runoilijaa / toimitustyö ja kirjailijaesittelyt Mirja Bolgar, runosuomennokset Mirja Bolgar.. (et al.)
- Les 7 frères de Finlande = Seitsemän veljestä Suomesta / une adaptation des Sept frères d'Aleksis Kivi par France Verrier
- Nopanheitto ei koskaan tuhoa Sattumaa : runo / Stéphane Mallarmé ; suomentanut Helena Sinervo
- Minä olen pikku prinssi = Je suis le petit Prince / Antoine de Saint-Exupery
- Nunnien täysihoitola / Pierre Veillinet
- Katja Tukiainen : works 1999-2007 / [text: Timo Valjakka] ; [...
Siinä mielessä kalaliskot tuskin olivat suurpetoja. Arvellaan niiden syöneen pääasiassa kaloja ja mustekaloja.
https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/havinnyt-merihirvio-nayttaytyy-taas
https://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/vesi.htm
Mustekalot ovat tosin voineet olla hieman nykyistä suurempia. https://www.livescience.com/40856-kraken-rises-with-new-fossil-evidence.html
https://gsa.confex.com/gsa/2011AM/finalprogram/abstract_197227.htm
Ehdotan Peter Christen Asbjørnsenin ja Jørgen Moen satua Pörröpää.
Pörröpää-sadussa kuningattarelle ja kuninkaalle syntyy tyttölapsi, jolla on kauha kädessä ja joka ratsastaa vuohelle. Satu löytyy ainakin Kouvolan pääkirjastosta teoksesta Olipa kerran - klassillisia satuja valikoinut ja kuvittanut Björn Landström.
Norjalaiset Asbjørnsen ja Moe ovat keränneet norjalaisia kansansatuja ja toimittaneet niistä kokoelmia. Sadut ovat Grimm-henkisiä.
Voisit löytää heidät Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta. Arkistot paikkakunnittain. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/arkisto/paikkakunnittain.htm
tai voisit tehdä Kansallisarkistoon tietopyynnön. https://arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Kielitoimiston sanaikirjan mukaan sanaa jäkeläinen käytetään lapsesta, lapsenlapsesta jne.:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Näin ollen ilmaus "suoraan alenevassa polvessa" tosiaan toistaa saman asian ja on tarpeeton lisä. Ehkä ilmauksen merkitys ei ole kaikille selvä ja puhuja on halunnut varmistaa asian.
Hei,
Näitähän esitettiin (ainakin 80-luvulla) Pätkis-nimellä televisiossa. Kattavasti ei näyttäisi olevan, mutta ainakin näitä löytyy. Aika sekalaisesi valikoituja ja päällekkäisyyksiähän näissä on.
Monet varhaiset Disney-elokuvat olivat lyhytelokuvakokoelmia. Näitä on DVD:lläkin mm. Fantasia, Make mine music (Iskelmäparaati), Melody Time (Säveltuokio), Saludos Amigos, Three caballeros (Kolme caballeroa), The adventures of Ichabod & Mr. Toad, Fun and fancy free (Pennitön ja suruton)
Seuraavista löytyy vanhoja 30-40-lukujen lyhäreitä:
Vintage Mickey (myös eng. ääniraita)
Aku Ankan joulusuosikit & Aku Ankan joulumanteli & Disneyn joulukalenteri (näissä ainakin osa uudempia)
Aku Ankka - 75-vuotisjuhlaa (myös eng....
Veteen päästetty virtsa liukenee ja hajoaa. Noin 95% virtsasta on joka tapauksessa vettä, ja loppu koostuu ureasta, kivennäisaineista ja suoloista. Samoja kivennäisiä ja suoloja vedessä on jo valmiiksi - merivedessä enemmän, järvivedessäkin jonkin verran maaperästä liuenneina. Urea eli virtsa-aine on puolestaan aineenvaihdunnassa syntyvä orgaaninen yhdiste, jota vesikasvit voivat käyttää ravinteena. Ureaa valmistetaan myös teollisesti, sillä sitä tarvitaan lannoiteteollisuuden tuotteisiin, kuten esimerkiksi typpilannoitteisiin, rehuraaka-aineisiin sekä torjunta-aineisiin.
Kalojen juominen vaihtelee niiden elinympäristön mukaan. Makeanveden kalojen kudosten suolapitoisuus on suurempi kuin ympäröivän veden, joten ne saavat...
Toivottavasti joku elokuvatuottaja huomaa toivomuksesi.
Vielä en löytänyt muuta elokuvallista aineistoa (tai vihjeitä sellaiseen) kuin kirjatrailerin. https://www.youtube.com/c/jarimakipaa/
Kenties voisit elokuvaa odotellessa tehdä omia kirjatrailereita nettiin?
Kameleita on käytetty hevosten tavoin sotaratsuina. Erityisesti aavikkoisilla alueilla kameli on ollut hevosta soveltuvampi vaihtoehto.
Kirjassa "1001 Battles That Changed the Course of History" (Grant, 2011) kerrotaan vuonna 853 eaa. käydystä Qarqarin taistelusta, johon liittyy vanhin tunnettu maininta kameliratsuväen käytöstä. Taistelussa olivat vastakkain assyrialaiset ja syyrialaiset. Syyrialaisten joukoissa kerrotaan taistelleen 1000 dromedaareilla ratsastanutta arabisoturia.
Kirja kertoo myös Lyydian ja Persian valtakuntien välisestä Sardisin taistelusta vuonna 546 eaa. Persialaiset hyödynsivät kameleita, joiden erikoista ulkonäköä ja hajua lyydialaisten ratsuväen hevoset pelkäsivät. Tämä auttoi persialaiset...
