Kun tietokoneiden maailmassa puhutaan jälkien jäämisestä, viitataan sekä moniin teknisiin perusratkaisuihin, joiden toiminta edellyttää kytkeytyneiden laitteiden tunnistautumista ja tunnistamista että erityisesti 2000-luvun aikana nopeasti yleistyneeseen kaupalliseen haluun kerätä maksimaalinen määrä käyttäjätietoa. 1990-luvulla, jolloin itse aloitin tietokoneiden käytön, tätä jälkimmäistä ei käytännössä ollut, koska kukaan ei ollut ehtinyt kaupallistaa klikkauksia ja niihin liittyvää mainonnan täsmäyttämistä. Todennäköisesti 1990-luvun verkon selaamisesta on jäänyt hyvin vähän sellaisia jälkiä, jotka voitaisiin yhdistää yksittäiseen ihmiseen.
Sosiaalisen median myötä tilanne on muuttunut. Kaupallisten toimijoiden lisäksi...
Ian Tysonin kappaleen Four strong winds nuotti sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin New giant book of rock (1988), Neil Young: Complete music. Volume 3 : 1974-1979 (1984), Neil Young anthology : easy guitar (1999) ja Comes a time (1978).
Nuottijulkaisut kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Joulutauluja löytyy kuvina museoiden kokoelmista, helpoiten niitä saa nähdäkseen etsimällä Finna.fi-palvelusta hakusanalla joulutaulut tai pääsiäistaulut. Jälkimmäisiä on paljon vähemmän. Samassa haussa Finnasta saa tulokseksi muuten myös teoksen Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa, Kirja Hoffmann, Heinrich. Holm 1886 eli Jörö-Jukan, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144462/Lasten_joulu-tauluja…
Haulla opetustaulut löytyvät:
Vanhat opetustaulut : näyttely Kuopion museossa, Kirja Tikkanen, Toivo1984.
Kirja kotona ja kylillä : opetustaulut. Valokuva .Suomen Kirjainstituutti 2007.
Koulujen taide Kirja Härme, Jussi ; Nikoskelainen, Jukka ; ...
Esimerkiksi nämä tietokirjat liittyvät maantieteeseen:
Hohm Franziska, Hönicke Thomas & Manfred Reckziegel (toim.): Atlas: maantiede
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat: liput ja historia
Pikkarainen, Maria (toim.): Namibia: elämää kuivuuden keskellä
Maailma tänään -sarja, johon kuuluvissa osissa käsitellään muun muassa Yhdysvaltoja, Kreikkaa, Keski-Afrikkaa ja Pohjoismaita. Sarja on julkaistu 1990-luvulla.
Lisäksi monissa matkaoppaissa kerrotaan kunkin matkakohteen historiasta ja kulttuurista.
Kysymyksesi oli hieman kinkkinen, mitään painettua, virallista tietoa, emme onnistuneet löytämään, joten lähetimme kysymyksesi Suomen Lentopalloliitto ry:lle. Sieltä vastattiin näin:
"Tällainen on ainakin yksi versio satasen historiasta:
Nykyisen naisten maajoukkueen joukkueenjohtajan ja kaikkien aikojen eniten naisten maaotteluita pelanneen Mariliisa Salmen yliopistossa Brigham Youngissa pelattiin 1990-luvulla kuviota "hundred"-nimellä, josta Maikin mukaan termi suomentui helposti sataseksi."
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään mistään tietoa Martti Servon syntymäajasta. On hyvin mahdollista että hän ei ole antanut tätä tietoa julkisuuteen.
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Palamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen. Muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä laulua?
Jos kirjasto ostaa PDF-muotoisen nuottitiedoston, jatkotoimien laillisuus riippuu kokonaan siitä, liittyykö ostoon jonkinlainen käyttöoikeussopimus. Se voi olla kirjoitettuna verkkosivuille siten, että sieltä ostava sitoutuu ostopäätöksen tehdessään tällaiseen sopimukseen. Tai se voi olla erillinen dokumentti, joka täytyy lähettää takaisin myyjälle allekirjoitettuna. Kun en tätä tiedä tarkemmin, seuraavassa vain joitakin arveluja.
Jos kustantaja myy PDF-muotoinen nuotin, sillä ei ole intressiä sallia tuon PDF:n kopioimista paperille ilman erillistä korvausta. Tietenkin jos itse musiikki ei ole enää tekijänoikeuden suojaamaa, eikä kyseessä ole suojattu sovitus vapaasta musiikista, silloin ei kustantaja voi kopiointia ja jakelua estää....
Se on kitakieleke eli uvula, arkikielessä usein pikkukieli. Kitakielekkeen biologista merkitystä ei tunneta, mutta mahdollisesti se on osaltaan estämässä ei-haluttujen esineitten työntymistä hengityselimiin. On myös arveltu, että sillä olisi rooli puheen muodostamisessa.
Heikki Poroila
Suoranaisia oraakkeleja emme sentään ole vaan pyrimme perustamaan vastaukset lähteiden antamaan tietoon. Ja varmaan olemme erehtyväisiä siinä missä oraakkelitkin.
Kirjastokortissa on kirjastokortin numero, joka yhdistää kortin asiakkaan tietoihin. Sen kautta kirjastojärjestelmä pystyy ohjaamaan lainat oikealle kortille. Jos kirjastokortti katoaa, kortti ja sitä kautta myös numero voidaan vaihtaa, jolloin vanhalla kortilla ei voi enää lainata. Henkilötunnus taas on pysyvä, eikä sitä juuri vaihdeta kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa.
Henkilötunnus on yksilöivä tunniste, ja sillä voidaan yhdistää kirjastojärjestelmässä olevat asiakastiedot tiettyyn henkilöön. Joissakin kirjastoissa on aikaisemmin käytetty henkilötunnusta...
Kyselin tätä kollegoiltani ja lähimmäs osuisi herätyskellon syönyt otus on Peter Panin krokotiili. Hän on syönyt Kapteeni Koukulta jo toisen käden ja himoaa toistakin. "Onneksi" herätyskellon tikitys varoittaa Koukkua krokotiilistä.
Valitettavasti Reijo Taipaleen Tonavan aallot –kappaletta ei löydy kirjastojen karaokelevyiltä. Internetistä löytyi ammattilaiskäyttöön tarkoitettu levy. Tonavan aallot (= Donauwellen / Valurile Dunarii) on Iosif Ivanovicin sävellys, joka tunnetaan suomeksi myös nimillä Häämuistojen valssi ja Muistojen laulu. Häämuistojen valssissa on eri sanoitus, mutta se löytyy ainakin seuraavilta karaokelevyiltä: Cover karaoke, vol. 4 : Puhu hiljaa rakkaudesta sekä Finnhits karaoke 16 : Valssin hurmaa 2.
Vuodesta 1958 lähtien on ilmestynyt matrikkeli nimeltä Spes Patriae, jossa on valokuvat vuoden ylioppilaista (niistä, jotka ovat antaneet luvan kuvansa julkaisemiseen), sekä nimiluettelo vuoden ylioppilaista kirjan lopussa.Tämä kirja on siis henkilöhakemisto (matrikkeli), jonka eri vuosikerrat löytyvät mm. kirjaston Helmet -luettelosta. On kuitenkin hyvä muistaa, että sekä tämän kirjasarjan että muista mahdollisista lähteistä löytyneiden henkilötietojen käyttämistä rajoittaa henkilötietolainsäädäntö.
Monet eri tahot, joissa henkilötietoja käsitellään, esim. Suomen Sukututkimusseura, muuttavat nyt käytäntöjään uuden tietosuojalainsäädännön mukaisiksi (mm. Tietosuojalaki, ks. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050 sekä Euroopan...
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS, 1992) toteaa, että länsimurteissa on ollut sana kauhna, joka on on tarkoittanut akanaa, pientä erää tai hiukkasta. Sana on sitten saanut kuvainnoillisen merkityksen ja alkanut merkitä salavihaa, närää. Ilmaus 'kantaa kaunaa' on jäljitetty jo vuoteen 1589.
Joidenkin tulkintojen mukaan sanan alkuperä liittyy germaaniseen sanaan 'hauna', joka tarkoittaa pilkkaa tai balttilaiseen sanaan 'kauns', joka on tarkoittanut häpeää.
Kiitos viestistänne ja siitä että haluatte saattaa kirjojanne laajemmin yhteiseen käyttöön. Kyseistä sarjaa on osien 1-11 osalta jo saatavilla Helmet-kirjastossa. Kyselin asiasta kollegoilta ja yhdessä arvelemme ettei lisäkappaleille nyt ole tarvetta.
Kiitos vielä tarjouksestanne ja hyvää alkanutta viikkoa!
Valitettavasti en ole löytänyt luotettavaa vastausta kysymykseesi. Alustavasti voit tutustua vaikka Wikipedian Churches by country -sivustoon. Siihen on koottu maittain kirkkolinkkejä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Churches_by_country
Vuonna 1862 perustettu Suomen Yhdyspankki (SYP) avasi haarakonttorin Jyväskylään vuonna 1864 ja Pohjoismaiden Osakepankki (POP) vuonna 1874, osapuolten fuusioituessa vuonna 1919, jolloin Jyväskylään jäi Pohjoimaiden Yhdyspankin konttori.
Ruotsinkielisille pankeille vastavoimaksi vuonna 1889 perustettu Kansallis-Osake-Pankki (KOP) avasi oman konttorinsa Jyväskylässä vuonna 1895. Perustajille suomalaiskansallisuuden pönkittämisen ja kielitaistelun ratkomisen sijaan tärkempää oli pankin vakaan kasvun takaaminen, joskin suomenkielisellä painotuksella.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallis-Osake-Pankki
Pipping: Sata vuotta pankkitoimintaa (1962)
Blomstedt: Kansallis-Osake-Pankin historia 1: 1889-1939 (...
Ylioppilastutkinnon alkuvuosina, 1800-luvun alkuvuosikymmeninä, hylkääminen jossakin aineessa merkitsi sitä, että kokelas sai ”prolongatsionin” eli pitkittymisen, ja hänellä oli oikeus kuukauden tai enintään vuoden kuluessa suorittaa koe uudelleen. Tämä koski myös alinta hyväksyttyä arvosanaa.
Lähde: Sivistyksen portti – Ylioppilastutkinnon historia, tekijät Mervi Kaarninen ja Pekka Kaarninen
Ylioppilastutkintolaki uudistettiin edellisen hallituskauden aikana ja uusi laki 502/2019 astui voimaan 1.8.2019. Uuden lain mukaan hylättyä koetta voi uusia kolme kertaa tutkinnon ollessa kesken, ja ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hylättyä koetta (hylättyä ylimääräistä koetta tai kompensoitua koetta) voi uusia rajattomasti. Tämä koskee...
Antiikkiliike Wanhan Eliaksen julkaisemassa Arabian taiteilijoiden signeerausten luettelossa ei tällaista pelkästä W-kirjaimesta muodostuvaa signeerausta löydy. Myöskään Designmuseon haulla ei löydy tätä esinettä niitten taiteilijoiden kohdalta, joitten sukunimi alkaa W-kirjaimella (Gunnar Wahlroos, Nils Wasastjerna, Helena Wilenius ja Peter Winquist). Leiman perusteella esine kuuluu vuosien 1964 - 1971 tuotantoon, mutta Designmuseon millään haulla ei löydy kysyjän lähettämän kuvan kaltaista astiaa. Tässä kohdassa kirjastonhoitajan asiantuntemus valitettavasti päättyy, sillä mitkään kuvahautkaan eivät tuottaneet tulosta. Asiasta kannattaa kysyä antiikkiliikkeistä tai Arabialta.
Oppikirjojen tekijät ovat yleensä opettajia. Heillä on käytännön näkemystä siitä, minkälaista materiaalia opetustyössä tarvitaan. Oppikirjan tekijän ei kuitenkaan tarvitse olla opettaja. Myös mm. tutkijat voivat kirjoittaa oppikirjoja. Tiedeyhteisössä on esitetty kritiikkiä, että tutkijat jäävät usein sivuosaan, kun opettajien käytännön kokemusta pedagogista osaamista painotetaan.
Ylen verkkosivulla 28.9.2015 julkaistun jutun mukaan oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon vastaavat kustannustoimittajat ja lisäksi kirjantekoprosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät. Yhtä kirjaa saattaa olla...
