Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa.
Jos joku lukijoista tunnistaa teoksen, niin tiedon siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Äänitetietokanta Fonon mukaan Anna-Liisa Pyykkö on esittänyt kappaleen Viime valssi (Den sista valsen / Viimeinen valssi) ja häntä on säestänyt Olavi Virta yhtyeineen. Kappaleen levytystä vuodelta 1954 ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista, mutta kaupallisten musiikin suoratoistopalveluiden kokoelmasta sitä löytyy. Esimerkiksi Apple Musicin sivuilta pystyy kuuntelemaan lyhyen pätkän kappaletta ilman palveluun kirjautumistakin: https://music.apple.com/fi/album/olavi-virta-ja-anna-liisa-pyykk%C3%B6-…;
Oodissa on vastaavia tiloja, ne löytyvät Varaamo-palvelun kautta, https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-05-25&search=&unit=tprek%3A5134….
Myös tilojen varaaminen onnistuu Varaamossa, mutta tällä hetkellä koronarajoitustoimien vuoksi kirjastojen tiloja ei voi varata, koska aukiolo on rajoitettu vain nopeaan asiointiin.
1800-1900-lukujen vaihteen kerrostaloissa oli harvoin huoneistokohtaisia parvekkeita. Korkeintaan niitä saatettiin käyttää koriste-elementteinä. 1900-luvun alusta aina 1950-luvun alkupuolelle rakennustarvikkeista oli eri syistä johtuen lähes aina jonkinlaista puutetta. Näin ollen parvekkeen voi ajatella muodostuneen alkuaikoinaan joksikin ylimääräiseksi "luksustuotteeksi".
lähde: https://www.wikiwand.com/fi/Kerrostalot_Suomessa
Hei
En osaa täsmällisesti vastata kysymykseesi, mutta kysymyksessä ei ilmeisesti ole 1700-luvulla käytetty rahana käytetty kupariplootu. Kuvan vuosilukuhan on 1954.
Oletko tiedustellut asiaa Museovirastolta? https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut
Finna.fi-sivustolta voisi myös löytyä vastaus kysymykseesi: https://finna.fi/
Ilta pimenee on kansansävelmä, jonka sanoittajaksi on merkitty Anne tai Pus Brodal. Suomenkielinen sanoitus on Marjatta Haapasen. Kappale löytyy esim. cd-levyltä Tilkkutäkki : 30 suosikkia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040632__Silta%20pimenee_…
Anne Margarethe "Pus" Brodal oli norjalainen, ja suomennos on tehty hänen norjankielisestä sanoituksestaan (I den mørke kveld)
Pus Brodal – Speiderhistorisk leksikon (speidermuseet.no)
Englanninkielisestä versiosta emme löytäneet tietoa.
Löysin saksan kielen sanakirja Wahrigista etymologisen selityksen saksan kielen vastaavalle ilmaukselle Tratte. Se on lähtöisin italian kielen samaa merkitsevästä ilmauksesta tratta, joka taas pohjautuu latinan verbin trahere (vetää) partisiipin perfektimuotoon tractus, tracta, tractum.
Nykysuomen sanakirjasta en löytänyt selitystä sanan alkuperälle.
ReettaNoomiElina blogi tietää kertoa:" Hiimailu on ystäväni sanojen mukaan joutilasta nurkissa pyöriskelyä, oleilua ja kaiken vähäisenkin siirtämistä huomiseen ja tekemisen välttelyä, pientä kehää, omaa suppeuttakin... Täytänkö moiset hiimailun kriteerit? Olen näitäkin, mutta tietoisesti myös yritän opetella hiimailua, chillaaminen lie suhteellisen sama asia. "http://reettanoomielina.blogspot.com/2014/02/hiimailua.html
Jaakko Haavion runo Kanerva, joka alkaa sanoilla "Loi jumala muinoin päivät" julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Ikikevät vuonna 1947. Se on julkaistu myös mm. seuraavissa teoksissa:
Jaakko Haavio: Runot (1954)
Jaakko Haavio: Valitut runot (1981)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000)
Ranskan suurta vallankumousta käsittelevää kirjallisuutta on suomennettu melko niukasti, enkä onnistunut löytämään aikalaisten suomeksi julkaistuja kirjekokoelmia tai päiväkirjoja. Muistelmateoksista kiinnostava voisi olla François René de Chateaubriandin Muistoja haudan takaa (Faros, 2006). Karsten Alnæsin neliosainen Euroopan historia -teossarja kertoo maanosan vaiheista elävästi ja myös tavallisten ihmisten näkökulmasta. Sen toinen osa Kiihkon aika : 1600-1800 (Otava, 2005) käsittelee myös Ranskan vallankumousta.
Muuta kirjallisuutta:
Friedell, Egon: Uuden ajan kulttuurihistoria, osa 2 (6. painos WSOY, 1989)
Lupa tappaa? : sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2019)
Manfred, Albert:...
Kyseessä lienee Erkki Apajalahden sovitus Uralin pihlajasta sekakuorolle vuodelta 1976, teksti on ilmeisesti Kosti Kivilahden tekemä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3092123/uralin-pihlaja
https://vantaa.vas.fi/files/2021/05/YHTEISLAULUJA-PUISTOKULMASSA-VAPPUN…
Hei
Tarjoilija on hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon ravintolapalvelun koulutusohjelman suorittaneen henkilön ammattinimike.
Viinuri on miestarjoilija alkoholia tarjoilevassa ravintolassa.
Sommelier on ravintolan viiniasiantuntija.
Nämä ovat kuitenkin jollakin tasolla myös toistensa synonyymejä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarjoilija
https://www.suomisanakirja.fi/
J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman (1890-1969) avioitui vuonna 1918 Weli K. A. Paloheimon kanssa. Varmuutta ei löytynyt siitä, onko sanoittaja Ester Snellman sama henkilö kuin J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman, mutta muusikkoja jälkimmäisen suvussa ainakin on: Paloheimon ja Snellmanin tytär Mirjam Paloheimo (myöhemmin von Weymarn) opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja toimi myöhemmin pianonsoiton opettajana. Lisäksi löytyi maininta viihdelaulaja Anna-Liisa Pyykölle 50-luvun tienoilla laulutunteja antaneesta musiikinopettaja Ester Snellmanista. Näiden musikaalisten ja ajallisten sattumien perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi sama henkilö, mutta varmaksihan tätä ei voi sanoa. Sanoittaja-Esteristä ei löytynyt...
Sanoilla "Kun Herra ynnä Pyhä Pietari" alkaa Eino Leinon runo "Legenda". Lasse Vahtolan säveltämä "Legenda" sisältyy nuottiin "Nuoren seurakunnan veisuja", osaan 11 (Nuorten keskus, 1981). Nuotissa on melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on saatavissa esimerkiksi Varastokirjastosta, mutta samanlainen nuotinnos tästä laulusta sisältyy myös uudempaan nuottiin "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), joka on saatavissa myös Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tämän runon on säveltänyt Lasse Vahtolan lisäksi moni muukin, ainakin Einojuhani Rautavaara, Kari Haapala, Lauri Ikonen, Raimo Tanskanen ja Perttu Hietanen.
Hanne ja Hannele ovat Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Saksassa paljon käytettyjä Hannan ja Johannan kutsumamuotoja.
Saksassa käytetään myös Hannia ja Hannan ja Eleanoren yhdistelmä Hannelorea. Hannele on siis Saksasta lähtöisin.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole säilytetty Apuja ja Seuroja noin pitkältä ajalta. Yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa niitä on, mutta yksittäisiä artikkeleita ei pysty hakemaan. Kannattaa ehkä kysyä asiaa suoraan kyseisiltä lehdiltä.
https://www.apu.fi/yhteystiedot
https://seura.fi/
Vaikuttaa siltä, että laulua Käki meille kesän tuo ei ole julkaistu Suomessa äänitteellä. Siitä ei löydy tietoja Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta, digitoitujen äänitteiden Raita-tietokannasta eikä Yleisradion Fono-äänitetietokannasta.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin koulun laulukirjasta Soninen, Ahti: Soitan ja laulan : säestykset (Otava, 1968) ja todennäköisesti myös vastaavasta oppilaan painoksesta Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1962).
Nuotin oheistietojen mukaan laulu on romanialainen kansansävelmä, jonka on mukaellen suomentanut R. R. [Roine] Ryynänen.
Uskontokunnilla on omiin perinteisiin perustuvia sääntöjä ja tapoja. Alkoholin käytöstä on Suviseurojen tiedotustoimikunnan puheenjohtaja Pekka Vuonokari 2017 vastannut näin:"Alkoholinkäyttö ei kuulu meidän yhteisöömme. Itse en nosta onnittelumaljaakaan, sillä se liittyy niin vahvasti alkoholinkäyttöön. Emme halua olla mukana alkoholikulttuurissa." https://yle.fi/uutiset/3-9684757
Lisätietoa voi kysyä varmasti vaikkapa Espoon Rauhanyhdistyksestä. https://rauhanyhdistys.fi/espoo/
