Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri.
Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/
Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m…
Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä...
Suurin osa suomenkielen sanoista on lainoja, kuten Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_(2015-2019)/viikon_vinkit_2019/lainaa_sain.29325.news
Varmaan myös pikku- sana on laina jostain. Aivan varmaksi en saanut alkuperää selvitettyä. Suomen sanojen alkuperä (1995) kertoo, että sanaa pieni on arveltu germaanisesta lainaksi. Samanta lähteestä peräisin olevaksi kuin paanu ja piena. (s.348)
Samantapaisia sanoja on monissa kielissä esim. unkarissa pici, picike = pikkuinen ja mongolian bici-ken = hyvin pieni. (s.375)
Kenties kotimaisten kielten keskus voisi selvitellä asiaa paremmin? https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot
Kovin paljon henkilötietoja runoilija ja kääntäjä Jean-Pierre Rousseausta ei valitettavasti löytynyt. Seppo Lappalaisen kanssa yhteistyössä tehdyssä runokokoelmassa Les oreilles de souris = Hiirenkorvat (1977) kerrotaan, että hän on syntynyt 28.12.1944 Caudéranissa, Ranskassa, julkaissut runoja Ranskassa sekä toiminut kielen opettajana ja puutarhurina Suomessa.
Pohjois-Karjalan jälkeen Rousseau toimi ranskan kielen lehtorina Tampereen yliopistossa lukuvuoteen 1982-83 saakka. Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia ranskalaisten kustantajien kautta: esikoisteos Herbier ilmestyi vuonna 1977; toistaiseksi viimeisin on 2015 julkaistu L'ame partagée. Vuonna 2004 ilmestyneen Leino-valikoiman lisäksi Rousseau...
Hei
Tukholmaa ympäröi vettä, joka tulee Mälarenista. Tämä vesivirta jakautuu moneen eri osaan, joilla on eri nimet. Tukholman eduskuntatalon kohdalla oleva virta on nimeltään Lilla Värtan. Voit itse tutkia asiaa tarkemmin esimerkiksi Google Mapsin avulla.
Kun sota päättyi, piti jäljelle jääneeseen Suomeen sijoittaa noin 430 000 siirtolaista. Heistä 407 000 oli karjalaisia. Kotiseudultaan pois joutuivat siirtymään myös petsamolaiset sekä osa Sallan ja Kuusamon asukkaista, yhteensä 23 000 henkeä. Siirtolaisia oli 11 % maan kaikista asukkaista. Lähde: Karjalan Liitto
Julkaisu löytyy Kansalliskirjastosta sekä Viikistä että Fennica-kokoelmasta Kansalliskirjastosta. Viikin kappaleen saa kotilainaan ja tuon Fennican lukusalilainaan, Salamajärven kansallispuiston runkosuunnitelma | Helka-kirjastot | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Teosta löytyy myös muista yliopistokirjastoista Frank-monihaulla saat muutkin sijainnit esiin, Kirjastot.fi: Frank-monihaku.
Sen sijaan tuota jälkimmäistä en löydä mistään. En löydä edes mainintaa siitä, ainoastaan Salamaperän luonnonpuiston runkosuunnitelman ja järjestyssäännöt, mutta sitäkään dokumenttia en mistään kirjastoluettelosta.
Ehkä Viikin kirjastossa osattaisiin auttaa. Julkaisua kyllä pitäisi löytyä jostain ja Kansalliskirjaston kokoelmat...
Mm. vanhasta Helsingin Sanomien nettiuutisesta (10.8.2001) löytyi seuraava tieto:
"Stephanie Forresteria esittää Seela Sella, Sally Spectraa Liisa Paatso, Ridgeä Oskari Katajisto, Tayloria Kristiina Halttu ja C. J. Garrisonia Jasper Pääkkönen."
Lisää uutisia löytyy hakusanoilla "Kauniit ja rohkeat suomeksi".
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy...
Vanhoissa ja perinteisissä kellotauluissa on tavallisesti käytetty roomalaisia numeroita, kun taas moderneissa kellotauluissa arabialaiset numerot ovat yleisimpiä etenkin länsimaissa. Roomalaisista numeroista arabialaisiin numeroihin siirtymiselle on vaikea osoittaa tarkkaa historiallista ajankohtaa ja syytä. Samoin syy kellotaulun numeroiden asettelun muutokseen on vaikeasti selvitettävä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaakatasossa olevat arabialaiset numerot ovat erityisesti modernien kellotaulujen piirre, kun taas vanhoissa, roomalaisia numeroita hyödyntävissä kellotauluissa numerot on kohdistettu keskipisteeseen.
Arabialaisten numeroiden yleistymiseen Euroopassa vaikutti voimakkaasti italialainen matemaatikko Fibonacci (n. 1170-1240...
Ylellä on tallenteet kaikista Euro2020 otteluista Areenassa katsottavana, löydät ne esim. sivulta https://yle.fi/urheilu/3-11948652
Pääset katsomaan niitä klikkaamalla sinistä Yle-kuvaketta ottelun tuloksen jälkeen tai suoraan Areenasta hakemalla.
Suomen suurin jalkapallofoorum on osoitteessa http://futisforum2.org/ jonne voit myös luoda tunnuksen keskustellaksesi asiasta.
Hei
"Maatalousnäyttelyt eli Farmari-messut on pidetty Sorsasalossa vuosina 2001 ja 2007."
Tällainen tieto oli Kuopion kaupungin tapahtumasivuilla. https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7545335/Palveluopas_tapahtumajarjestajalle.pdf/ceeaf12f-d581-48ce-8a82-4a464ea925bc
Jos linkki ei avaudu suoraan, kopioi se osoitekenttään.
Hei, onpa hauska kuva! Takana oleva "huntu" ei ole huntu lainkaan, vaan silloin muodissa ollut isokokoinen hiusrusetti. Suuren ruusukkeen tukena oli paperikovike.
Lakki olikin vaikeampi tunnistettava. Lakki on muistuttaa tyypiltään vuosisadan alun miesten virka- tai siviililakkia. Muistan nähneeni myös tyttökoululaisilla kaikilla saman tyyppisen lakin, jossa on kaikilla yhtenevä kokardi edessä. Kuvaa täten pukeutuneista tytöistä en löytänyt. Ehkä joku palstamme lukija löytää sellaisen?
Lähteenä : Hattuja. Hattu, koriste ja tunnusmerkki. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 1992
Ainakin puhuttua kieltä tekstiksi kääntävät AR-lasit on jo olemassa - Vuzix Blade -älylaseihin saa ladattua ilmeisesti useammankin appin, jotka kääntävät puhutun kielen tekstiksi lasien näytölle. Googlen Glass-tuotteelle saa ilmeisesti ladattua Googlen tekstikäännössovelluksen, joka toimii esimerkiksi myös kännykän kameralla. Hinnat ovat tosin vielä hieman kaukana normaalikäyttäjän hintatasosta, mutta molemmat tuotteet ovat siis jo olemassa. En löytänyt mainintaa saako Google-kääntäjän myös noille Blade-laseille, mutta ehkä sekin on mahdollista.
Paikalla ollut lastenkirjastonhoitaja tutki eri lähteitä ja suosituksia tehden niistä koosteen. Eri lähteiden yhteenvedossa Viisikkoa on hyvä lukea ääneen 5-8 - vuotiaille ja vasta 8-9 - vuotiaat lukisivat Viisikkokirjoja itse. Tarzan sopisi 11-14 - vuotiaiden luettavaksi. Yksilökohtaisten eroavaisuuksien huomioimisessa ovat lasten huoltajat ja opettajat varmasti parhaita.
Hei!
Tietoja isoäidistäsi saatat löytää Siirtokarjalaisen tie -nimisestä henkilöhakemistosta, tämä löytyy kirjastosta. Jos isoäitisi on antanut tuohon kirjasarjaan tietojaan, hänestä saattaa löytyä lähtöpaikkakunta ja kaikki sotien aikaiset evakkopaikkakunnat.
Karjalan liitolla (www.karjalanliitto.fi) päivystää kuukausittain sukututkija. Hänelle. voi lähettää kysymyksiä sähköpostilla (https://www.karjalanliitto.fi/karjalatalo/kirjasto-2.html)
Kyseessä on kaiketikin Nora Robertsin Sateenkaaren väreissä (All the possibilities, suom. Meri Ala-Tauriala,1999).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkosi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/keski.2370883
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3890060
Myrkytystä epäillessä kannattaa aina olla suoraan yhteydessä myrkytystietokeskukseen, joka on avoinna vuorokauden ympäri. Myrkytystietokeskuksen puhelinnumero on 0800 147 111.
En ole millään muotoa hyönteisten tuntija, mutta kuvan perusteella voisi päätellä, että kyseessä on jokin kovakuoriaisiin lukeutuva hyönteinen, ehkä lemulyhytsiipi, jos kohta siitä on Suomessa vain satunnaisia havaintoja.
Hyönteisten tunnistamisessa voi kysyä neuvoa Laji.fi-foorumilta.
