Kysyin asiaa Maanmittauslaitokselta eikä tätä tietoa ikävä kyllä ole. Alla saamani vastaus:
"Maanmittauslaitoksessa ei ole tehty paikkatietoanalyysia Suomen korkeimmista saarista. Toistaiseksi Maanmittauslaitoksen tuotantojärjestelmät eivät tue tämän kaltaista toimenpidettä.
Kysymys on kieltämättä kiinnostava, koska Maanmittauslaitos tuottaa koko maasta avointa aineistoa mm. korkeusmallia ja maastotietokantaa. Näiden aineistoja avulla listaus olisi mahdollista selvittää. Toimenpide kuitenkin edellyttää tietojen jatkokäsittelyä ja määrittelyä paikkatieto-ohjelmistoilla (esim. Qgis).
Maanmittauslaitoksella on tarjolla hyvin yksinkertainen, mutta toimiva työkalu paikkatietoikkunassa – Maastoprofiilityökalu (https://www....
Ylioppilaslakin historiasta on tosiaan monenlaista näkemystä. Vastaan kuitenkin, että ylioppilaslakki on alkujaan ollut tummansininen tai musta. Väristä esiintyy jonkin verran erimielisyyttä, mikä johtunee ajan mustavalkoisista kuvista.
Ylioppilaslakki sain alkunsa Venäjän keisari Nikolai I:n (1796-1855) aikana. Ylioppilaat mellakoivat usein ja jotta heitä voisi pitää paremmin silmällä, keisari määräsi kaikille ylioppilaille harmaan univormun. Näin ylioppilaita oli helppo valvoa, sillä heidät voitiin tunnistaa helposti. Keisarin kuoltua univormuista luovuttiin ja jäljelle vai tumma ylioppilaslakki.
Noin 1870-luvulla Suomessa otettiin Ruotsin mallin mukaan valkoinen ylioppilaslakki.
Katso mm. https://www....
Häpeästä kertovia lastenkirjoja ei ole hirveän paljon, muutamia kuitenkin löytyy: esimerkiksi McDonaldin Jukka Hukka ja lohikäärme-vauva. Häpeämistä käsitellään myös Max Bolligerin Sinikorvaisessa jäniksessä sekä Shieldsin Kaunis pikkuveli –kirjassa. Eva Erikssonin Teemun uusi takki –kirjassa on myös samaa tematiikkaa. Myös Huikon Miltä Sipukaisesta tuntuu -kirjassa sekä Robberechtin Kiukkuhirviö-kirjassa on aiheena myös häpeä. Jonesin Tunteet-kirjassa käsitellään muiden tunteiden ohella myös häpeää.
Uusia lasten tunnetaitoja käsitteleviä kirjasarjoja on ilmestynyt viime vuosina paljon. Näitä ovat esimerkiksi juuri Avril McDonaldin Jukka Hukka –kirjasarja, sekä Anne-Maria Kuuselan Ympyräiset-sarja. Ympyräiset-sarjasta aihetta lähimmäksi...
Juomalasien yhteen kilistely eli skoolaaminen tunnetaan jo viikinkien ajoilta https://fi.wikipedia.org/wiki/Skoolaaminen
Ari Turusen ja Markus Partasen Uusi ulkokultaisen käytöksen kirja (2007) selvittää kippistelyn historiaa näin:
"Maljojen nostaminen eli skoolaus on itse asiassa muisto viikinkien ryyppyjuhlista. Viikingeillä oli tapana juoda voitonmaljana vahvaa simaa vihollisten pääkalloista. Pääkallo kolautettiin voitonmerkiksi ja sanottiin: Skull! Siis kun ruotsalainen sanoo nykyään Skål tai me skool, tarkoitammekin pääkalloa."
Panna tai painaa villaisella tarkoittaa unohtamista tai kehotusta olla reagoimatta johonkin. Se on todennäköisesti syntynyt vanhan kansan ohjeesta painaa kipeää kohtaa villaisella. Todellisuudessa villa ei kipuun välttämättä auta, mutta sanonta on kuitenkin jäänyt elämään.
https://yle.fi/uutiset/3-5411603
Lukuteorioita on monenlaisia ja sinun määritelmäsi kuulostaa aivan yhtä patevältä kuin muutkin.
Ihmiset yleensä pitävät enemmän parillisista kuin parittomista luvuista. Alex Bellosin artikkeli Wired lehdessä toukokuussa 2014 kertoo näin:"Would readers of Nineteen Eighty-Four have found Room 101 as chilling a location if George Orwell had instead named it Room 100? And would it have been so droll if Douglas Adams had decided that the answer to the ultimate question of life, the universe and everything was actually 43, instead of 42?" https://www.wired.co.uk/article/alex-bellos
Mukava tasaluku voisi siis olla esim. 6 tai 8.
Scientific American artikkelissa kesäkuussa 2014 Alex on listannut suosituimpia numeroita....
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyi tosiaan v. 2017 tieto, jonka mukaan tipitaari tarkoittaa tärpättiä. Asiaa voisi vielä tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta (https://www.kotus.fi/). Kysymyksen voi kirjoittaa lomakkeelle osoitteessa :https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
DeLorean DMC-12 -auton moottorissa on kyllä 12 venttiiliä, mutta nimeen luku 12 tuli autolle aiotusta 12 000 dollarin hinnasta. Kun auto tuli myyntiin vuonna 1981, hinta oli kaksinkertaistunut, mutta nimi pysyi. DMC puolestaan viittaa yhtiön nimeen DeLorean Motor Company. Sen perusti vuonna 1973 aiemmin General Motorsilla työskennellyt John DeLorean.
Lähteet:
Volo Auto Museumin kotisivut: https://www.volocars.com/blog/history-of-the-back-to-the-future-delorean
Classic Car History -sivusto: http://classic-car-history.com/delorean-car.htm
Ultimate Specs -sivusto: https://www.ultimatespecs.com/car-specs/Delorean/17644/Delorean-DMC-12-…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/John_DeLorean
Ensimmäistä maailmansotaa edeltävissä Venäjän meripuolustussuunnitelmissa Itämeren laivaston pääsatama oli Kronstadtin tukikohta sekä Pietarin amiraliteetin telakka, mutta laivaston operatiivisina tukikohtina olivat Viapori ja Tallinna. Viaporin sotasatamaan sisältyi myös Katajanokan satama-alue. Laivaston pitäminen Kronstadtissa sodan syttyessä ei ollut mielekästä väylien vaikeakulkuisuuden ja talvisten jääolosuhteiden takia. Kronstadtin tehtäväksi jäi pääkaupunki Pietarin puolustus tykein ja miinoituksin. Viaporin sotasatamaan sijoitetun Itämeren laivaston tehtävänä oli estää Saksan tunkeutuminen meritse Pietariin.
Itämeren laivastoa komensi sodan alussa Nikolai von Essen, ja hänen alaisuudessaan oli myös Viaporin linnoituksen...
Dannyn ja Armin vanhoja keikkakalentereita on hieman hankalaa löytää. Niitä ei löydy elämäkerroista tms. Musiikkiarkistossakaan tätä tietoa ei ollut saatavilla. Tieto saattaisi löytyä keikkamainoksena esim. vanhoista Helsingin sanomista tai Vantaan sanomat -sanomalehdestä 70- ja 80-luvuilta. Vanhoja lehtiä voi tutkia mikrofilmiltä Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt… sekä Kansalliskirjastossa, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanoma…
Pääset myös tutkimaan vanhoja Helsingin Sanomia Helmet-kirjastojen tietokoneilta.
Pitkin hampain on suomen kielen fraasi eikä fraasien alkuperää useinkaan pystytä selvittämään. Fraasisanakirjoissa ei anneta fraasin alkuperää, vain merkitys "vastahakoisesti, töin tuskin" tai "vastenmielisesti, vastentahtoen"
Sakari Virkkunen Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Pirkko Muikku-Werner: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008)
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/pitkin%20hampain?order=entry&field=&baseforms=false
Henrietta Lastusen opinnäytteessä Pitkin hampain vertaillaan kiinnostavasti suomen ja ranskan hammas-idiomeja.Suomen kielen vastentahtoisuutta ilmaisevalle idiomille pitkin hampain löytyy myös ranskankielinen dent-sanan sisältävä...
Kysymäsi kirjat ovat varmaankin Simonov Konstantinin kirjoittama Elävät ja kuolleet-trilogia.
Trilogiaan kuuluvat teokset ovat "Elävät ja kuolleet", "Sotilaiksi ei synnytä" ja "Viimeinen kesä".
Kirjat löytyvät luettavaksi esim. Pasilan kirjaston varastosta.
Minusta tuo kuulosti myös hieman Pikku Myyltä, muttei löytynyt mistään kirjasta.
Kyselin myös kollegoilta, mutta emme millään muistaneet mitään sopivaa kirjaa. Lause kyllä tuntui tutulta.
Lukijalta saimme kommentin: Tämä on Uppo-Nallesta. Laulava Lintukoira laulaa näin luvussa seitsemän, jossa joutuu eläinlääkäriin.
Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkeli noteeraa kyllä Vesa Ruusuvuoren näyttelijäksi. Hänen erityistaitoinaan mainitaan mm. miimi ja akrobatia, joita hän on opettanutkin. Teatteriopintoja 20.5.1970 syntyneellä Ruusuvuorella on Tukholman teatterikorkeakoulusta (1992-96); ensimmäiset kiinnitykset hänellä oli Teatteri Pieneen Suomeen (1997-98), Lappeenrannan kaupunginteatteriin (1998-2000) ja Ahaa-teatteriin (2002-03).
Kyseistä signeerausta ei löytynyt ainakaan oheisesta Kupittaan Saven taiteilijoiden sigreenauksia esittelevästä listasta:
https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htm
Listasta tosin puuttuu esimerkiksi Valentina Modig-Manuelin signeeraus. Taiteilijoiden puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita, eikä kaikkia Kupittaan Saven kuvastoja ja tuoteluetteloja ole saatavana. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Tuula Salakarin ja Harri Kalhan kirjoittamaan teokseen Keräilijän aarteet : Kupittaan Savi. Kirjan lähdeluettelo ja hyödyllisten sivujen luettelo voivat ohjata eteenpäin selvitystyössä. Kyseisen teoksen lisäksi vanhat Kupittaan Saven hinnastot ja kuvastot voivat olla avuksi.
Kupittaan Saveen liittyvää kirjallisuutta voit selata Vaski-...
Vuorenpeikko Penttahittinen on Maija-Leena Nopparin luoma hahmo. Penttahittisesta Noppari kirjoitti Otavan kustantamana kolme kirjaa: Penttahittisen pidot vuoressa (1938), Teemu-Tahvanan seikkailut (1939) ja Penttahittisen kasvatti (1946). Näistä tehtiin yhteisnide Vuorenkuningas Penttahittinen: Vuorenväen kertomuksia (1965), kustantajana Valistus. (Lähde: Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat , toim. Tuija Mäki, Avain 2021.) Kyseistä yhteisnidettä on saatavilla joistakin Suomen kirjastoista sekä kirjastojen kaukopalvelun käyttämästä Varastokirjastosta.
Listaus Nopparin koko tuotannosta löytyy Kirjasampo-sivustolta osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub5c07fe6-004e-4680-841e-f….
