Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin (ravinto, vaatteet, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, paikallisliikenteen käyttö, sanomalehden tilaus, puhelimen ja tietoliikenteen käyttö, harrastus- ja virkistystoiminta ja muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot). Perusosan määrän eri tilanteissa näet KELA:n sivuilta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara. Esimerkiksi yksin asuvalla lapsettomalla henkilöllä se on 504,06 €/kk.
Lisätietoa toimeentulotuesta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki.
Jonni-sanasta on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa.
Sanan alkuperälle on useita selityksiä. On arveltu muun muassa, että jonni voisi olla genetiivimuoto sanasta jonkin. Sen on esitetty olleen konjunktio tai deskriptiivinen sana. Suomen murteiden sanakirjan mukaan jonni on viitannut myös suutarin käyttämään alasimeen.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-joku-jonninjoutava-niin-mika-se-jonni
Nykyisen Suomen alueet ovat aikanaan olleet osa Ruotsin kuningaskuntaa. Sen sijaan Suomen hallussa itsenäisyyden alussa v. 1920 - 1944 ollut Petsamo ei kuulunut missään vaiheessa Ruotsille.
Ruotsin vallan ajan itäraja noudatti pohjoisosaltaan Täyssinän rauhan (1595) linjauksia. Rajalinja kulki pohjoisessa nykyistä rajaa lännempänä, jolloin esimerkiksi Inarin itäosa ei kuulunut Ruotsiin. Virallinen Ruotsin ja Venäjän välinen rajankäynti Lapin alueella jäi kuitenkin erimielisyyksien takia tekemättä ja raja jäi kiistanalaiseksi. Myöhemmin Ruotsin vaikutus ulottui myös Itä-Inarin puolelle.
Lähteitä:
Kyösti Julku: Suomen itärajan synty (1987, ISBN 951-99788-0-1).
Pähkinäsaaresta rajat "Kolmen kuninkaan Lapinmaahan".
Suomen...
Hei, ikävä kuulla vastoinkäymisestäsi.
Sinun kannattaa olla yhteydessä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. He osaavat parhaiten neuvoa asiassa.
Nimenmuutosten taustalla oli suomalaisuusaate. Sukunimien suomalaistaminen alkoi jo 1800-luvulla, mutta J. V. Snellmanin 100-vuotispäivänä vuonna 1906 järjestettiin suuri nimenmuutto, jolloin yli 30000 henkilöä vaihtoi nimensä. Vuoden 1935 nimikampanjan järjestäjänä toimi Suomalaisuuden Liitto. Tällöin nimenmuutoksia tehtiin eniten Kalevalan päivänä, Snellmanin päivänä, Hakkapeliittain päivänä (6.11) sekä uuden vuoden aattona. Vuonna 1935 suomalaistettiin yhteensä 74064 henkilön nimet.
Sirkka Paikkala käsittelee Se tavallinen Virtanen -väitöskirjassaan (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/se_tavallinen_virtanen) 1930-luvun nimikampanjoita. Sivulta 525 alkaen Paikkala esittelee...
Suvi Teräsniska selvitteli sukunsa ja sukunimensä taustoja "Sukuni salat"-televisio-ohjelmassa. Ohjelmassa selvisi, että nimi on alunperin ollut Ståhlnacke, mikä tarkoittaa teräskaulaa. Suvin isoisä oli suomentanut nimen Teräsniskaksi 1930-luvulla:
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000007852971.html
Teräsniskoja on Suomessa tällä hetkellä vain 30 kappaletta.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Tarkoitatko kenties Satu Pentikäisen esittämää kappaletta "Menolippu" ("One way ticket")? Sen alussa taustakuoro laulaa: "Menolippu...kauas pois mua juna vie". Solisti aloittaa: "Katson taaksepäin ja kiskot sinne jää". Satu Pentikäinen on käyttänyt myös pelkkää etunimeä Satu taiteilijanimenään. "Menolipun" hän levytti vuonna 1979.
Tämä ei täysin vastaa kuvaustasi, mutta ehkä jollakulla tämän lukijoista on parempia ehdotuksia.
Satu Pentikäisen esitys Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=eQ3FwAhsaVo
Arja Laatikainen on tehnyt Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vaatetusalan lopputyön aiheesta "Romaninaisen pukeutuminen" vuonna 2009:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5193/Laatikainen_Arja.pdf
Lopputyössä kerrotaan, että "romaninainen luopuu korkeakorkoisista kengistään vain pakottavan sairauden tai vanhuuden vuoksi. Romaninaiselle korkeakorkoiset kengät ovat tärkeä osa asukokonaisuutta ja ryhdikästä olemusta. Ne myös tuovat upean asun paremmin esiin." Kiinnostavaa on myös, että "nuorten ei tulisi koskaan käyttää korkokenkiä ennen kuin he ovat saaneet ensimmäisen mustalaispukunsa ja siihen kuuluvan hameen - hame ja kengät ikään kuin kuuluvat yhteen."
Korkokengät ovat siis käytännössä ainoa oikea vaihtoehto, mutta...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sielu-sanalla voi olla lukuisia eri merkityksiä (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sielu?searchMode=all). Uskonnollisessa kontekstissa sielu-sanalla tarkoitetaan sanakirjan mukaan usein seuraavaa:
[I]hmisen ja joskus muunkin (elollisen) olennon tajuisesta, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivasta aineettomasta puolesta, joka us. käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monien uskontojen mukaan ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Sielulle voidaan siis antaa sanakirjamääritelmä, mutta tieteellisessä mielessä sielun mahdollista olemassaoloa ei oikein voi todistaa. Näin ollen esimerkiksi ihmisen fysiologian tutkimuksessa sielu-käsitteellä ei ole...
Tietoa veriryhmistä ja niiden peritymisestä löytyy Veripalvelun kotisivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/veren-matka/veriryhmat.
Esimerkissäsi lapsen veriryhmää ei voi tietää suoraan vanhempien veriryhmien perusteella, sillä A- ja AB-vanhempien lapsi voi olla veriryhmältään joko A, B tai AB. Myös reesus- eli Rh D -tekijä voi olla posiviitininen tai negatiivinen silloin, kun molemmat vanhemmat ovat Rh-positiivisia.
Wallvik-nimistää paikkakuntaa emme onnistuneet löytämään, mutta Vallvik-niminen taajama on Ruotsissa, Söderhamnin kunnassa:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Vallvik
Myös Suomessa on Vallvik. Se on kylä Mustasaaren (Korsholm) kunnassa:
https://www.mustasaari.fi/koe-ja-nae/liikunta/liikuntapaikat/hiihtoladu…
Asiasanoja eli hakusanoja, joilla voisit etsiä, ovat esimerkiksi nuorten aikuisten kirjat, psykologinen jännityskirjallisuus, perhesalaisuudet, salaisuudet, valheet. Näitä yhdistelemällä saat osumia sekä nuortenkirjoista että aikuisten jännityskirjoista. Myös kirjailijan mukaan kannattaa suunnistaa: jos löytää kiinnostavan kirjan, kannattaa tarkistaa, onko sen kirjoittaja mahdollisesti julkaissut muutakin. Esimerkiksi Valhepelin kirjoittajalta Ruth Warelta on julkaistu suomeksi monta kirjaa. Vilkaise myös Lisa Jewellin, Erin Kellyn ja Harriet Tycen tuotantoa. Klassikoista Daphne de Maurierin Rebekka on juuri tätä lajia. Nuorten aikuisten hyllyssä lasten- ja nuortenosastolla on Sara Shepardin sarja...
Kanerva-kuoron ja soitinyhtyeen esittämä ”Huivi” on LP-levyllä Kanerva-kuoro: ”Soi laulumme” (Kanerva-kuoro ja soitinyhtye KAN-LP1, 1979). Laulu alkaa: ”Armas äitini mun huolen kaikesta kantoi”. Levyn takakannessa laulun säveltäjäksi on merkitty ”P. Maiborod”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kanerva-kuoron johtaja Mauno Saksanen. En löytänyt tätä sanoitusta mistään muualta kuin laulettuna tältä levyltä. Tämä levy löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston maakunnallisesta kotiseutukokoelmasta eli Pirkanmaa-kokoelmasta ja sen voi kuunnella Tampereen pääkirjastossa.
Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa ei ole laulusta tarkkoja tietoja. Discogs-tietokannan vihjeen perusteella laulun säveltäjä on...
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään laulun nimeä tai esittäjää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun, niin tiedon voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Kokonaisluvulla kerrottaessa tulos on aina suurempi kuin kerrottava, paitsi jos luku on 1. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen Kieli-ikkuna-palstalla on käsitelty ilmauksia "kaksi kertaa enemmän ja vähemmän". Artikkelin mukaan kaksi kertaa vähemmän (tai pienempi) -ilmaus merkitsee vakiintuneen tavan mukaan samaa kuin puolet. Selkeämpää olisi käyttää tämän ilmauksen sijaan vaikkapa juuri puolet-sanaa, esim. ”Juon kahvia huomenna puolet vähemmän kuin tänään.”
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Alttarin riisuminen kiirastorstaina näyttäisi olevan katolilaiselta ajalta periytyvä tapa. Kiirastorstain messun jälkeen alttari riisutaan kaikista tarvikkeista.(Katolinen kirkko Suomessa) Suomen evankelisen kirkon kirkkokäsikirjan mukaan kiirastorstain messu voidaan päättää seuraavasti: Kirkon kuoriin sytytetään messun alussa 12 apostolin kynttilät ja niiden keskelle yksi isompi Kristus-kynttilä. Aterian päätyttyä ennen kiitosrukousta joku jumalanpalveluksessa avustavista sammuttaa yhden apostolien kynttilöistä. Siinä yhteydessä hän lausuu: Juudas, joka kavalsi Jeesuksen, poistui pimeään yöhön kesken aterian. Me sammutamme nyt Juudaksen kynttilän.Kiitosrukouksen jälkeen sammutetaan muidenkin opetuslasten kynttilät ja sanotaan: Kun...
Emme valitettavasti löytäneet ajatelman alkuperää. Ambrosiukselta on julkaistu kolumnien kokoelma "Aika ei johda unohdukseen -uskosta, kristityn tiestä ja kirkosta" (Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, 2015), jossa tämän kaltaisia ajatelmia saattaisi olla. Emme saaneet kirjaa käsiimme, mutta kirjaa löytyy myös Satakirjastojen kokoelmista:
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.382199
Jos joku kysymysen lukija tunnistaa ajatelman alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,
Lilianna on versio nimestä Liliana, joka tulee latinan sanasta "lilium" tai "lilion" jotka momennat tarkoittavat liljaa. Nimi yleisesti ottaen tarkoittaa "puhdasta", "viatonta" tai "huoletonta".
Nimeä käytetään Pohjois-Amerikassa ja suuressa osassa Eurooppaa ja se on suosittu erityisesti, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Romaniassa ja Puolassa.
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo Maassa maan tavalla -sanonnasta seuraavaa: "Sananlasku neuvoo sopeutumaan kussain maassa maan tapoihin. Meillä sanotaan 'Maassa maan tavalla tai maasta pois'. Japanissakin neuvotaan toimimaan 'kylään tullessa, kuten kylässä toimitaan'. Englanniksi asia ilmaistaan epäsuoremmin So many countries, so many customs eli 'niin monta tapaa kuin maata'." Fraasin alkuperää Lauhakangas ei kuitenkaan selvitä.
Maan tapoihin sopeutumista käsittelevän sanonnan juuria voisi ehkä lähteä etsimään 300-luvun lopun Milanosta ja tarinasta, jonka päähenkilöinä ovat pyhä Monica, tämän poika pyhä Augustinus ja pyhä Ambrosius Milanolainen. Ensin mainittujen kerrotaan tiedustelleen...
Kirkko voi olla suuri monella tapaa: pinta-alaltaan, tilavuudeltaan, sisä- tai ulkokorkeudeltaan, ulkomitoiltaan, tai sisään mahtuvien ihmisten lukumäärältä.
Yleisesti kuitenkin maailman suurimpana kirkkona pidetään Basilique Notre-Dame de la Paix de Yamoussoukro -kirkkoa Norsunluurannikon pääkaupungissa Yamoussoukrossa. Sen korkeus kupolin huipulla olevan ristin kärjestä mitattuna on 158 metriä, pinta-ala on 30 000 m², ja istumapaikkoja on 7 000 hengelle, seisomapaikkoja vielä 11 000.
Vatikaanin Pietarinkirkon pituus on 212 metriä, korkeus 133 metriä ja pinta-ala 23 000 m², joten se on siis toiseksi suurin kirkko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Notre-Dame_de_la_Paix
