Aluehallintavirastoista säädetyssä laissa todetaan: "Aluehallintovirastoa johtaa viraston johtaja. Viraston johtaja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja viraston yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta." Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.
Manner-Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa. Ahvenanmaan aluehallintoviranomainen on Ahvenanmaan valtionvirasto. Muista aluehallintovirastoista poiketen Ahvenanmaan valtionviraston päällikön virkanimikkeenä on maaherra.
Aluehallintovirastojen ylijohtajat valittiin tehtäviinsä vuosiksi 2020-2024. Kuusi ylijohtajaa esittäytyy blogikirjoituksessa: https://avi.fi/blogikirjoitukset/-/blogs/aluehallintovirastojen-ylijoht…
Laki...
Kyseessä näyttäisi olevan Jukka Haaviston säveltämä ja Airi Hastin sanoittama kappale Primaballerina vuodelta 1962. Kappaletta esitti Marjatta Leppänen. Laulu on tallennettu kahdelle äänitteelle, äänilevylle Sweety : Primaballerina (1952) ja CD:lle Onnea Jukalle! (2000). Valitettavasti äänitteitä ei ole lainattavissa kirjastoissa. Myöskään laulun sanoja ei ole julkaistu.
Äänite Sweety: Primaballerina on kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4578089
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-kaytto#kuunteluhuone
https://finna.fi/
Kyseessä lienee Peter von Baghin radiosarja "Elämää suuremmat elokuvat".
Valikoituja jaksoja esitettiin toiveuusintoina Yle Radio 1:ssä vuosina 2015-2017.
Nämä toiveuusinnat, useampia kymmeniä jaksoja, ovat kuunneltavissa KAVI:n Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä koronarajoitukset huomioiden.
1940- ja 50-luvulla ilmestyneissä suomen kieliopeissa vanhoja ja uusia nimityksiä käytetään usein rinnakkain. Näistä ehkä kätevin lähde terminologisessa mielessä on Lauri Merikallion Äidinkielen opas (WSOY, 1940), jonka loppuun liitetty kieliopillisten nimitysten hakemisto palvelee oivallisesti kaivatunlaisena listauksena. Merikallio puoltaa vahvasti suomalaisten kieliopillisten nimitysten käyttöä, ja ne ovatkin hänen kirjassaan vielä ensisijaisia: "vieraat" nimitykset esitetään suluissa "niiden varalta, jotka haluavat tutustuttaa oppilaansa myös näihin nimityksiin".
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999....
Yle-veroon liittyy hallituksen esitys HE 28/20212, asian käsittelytiedot:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+28/2012
Hallituksen esityksessä todetaan mm. seuraavaa (s. 3):
Esillä on edelleen ollut henkilökohtainen kaikille tasasuuruinen veroluonteinen maksu tai vero taikka tulojen mukaan määräytyvä vero, joka perittäisiin tuloverotuksen yhteydessä. Näistä jälkimmäinen olisi toteutettavissa siten, että se täyttää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen.
Budjettirahoitukseen perustuvan vaihtoehdon yhteydessä on ollut esillä rahoituksen järjestäminen nostamalla jonkin olemassa olevan veron tasoa. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi kiinteistöveron korotus, tulo- tai yhteisöveron...
Koulunkäynnistä 1800-luvun alkupuolella on vähemmän lähteitä tarjolla kuin loppuvuosikymmeniltä, joista on ylioppilasmatrikkeli, https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/aakkosittain.php ja keisarillisia määräyksiä kouluille (Hans kejserliga majestäts nådiga skolordning för storfurstendömet Finland, eri vuosilta). Autonomian ajan alusta löytyy kouluolojen historiasta kuvausta Turusta Ikonen Kimmo, Turun koulut aikansa ilmiönä, https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//turun_koulut_hist…
Porvoon kymnaasista löytyy 1800-luvulla kirjoitettua historiaa Alopeus, M. J. Borgå gymnasii historia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=borg%C3%A5+gymnasii+histori…. Se voi sisältää kiinnostavaa aikalaistietoa.
Porvoon...
Kyseessä on Juho Lahtisen säveltämä laulu" Kevät on!". Laulu on sävelletty Klaus U. Suomelan runoon. Sanat sisältyvät muun muassa teokseen Suomalaista urheilurunoa (toimittanut Klaus U. Suomela, Helsinki : Valistus, 1958).
Saatte runon sähköpostiinne.
Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy sanaa kakkutäyte, mutta se ei tarkoita, etteikö sana voi silti olla käytössä. Sanakirjaa ylläpitävän Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla kerrotaan näin:
"Sanakirja pyrkii kuvaamaan sitä, mikä on kielessä yleistä, vakiintunutta ja tyypillistä. Sekin, mikä on harvinaista tai tilapäistä, kuuluu kieleen vaikka ei sanakirjaan.
Kieli tai kielenkäyttö myös muuttuu jatkuvasti. Siitä, että jotakin sanaa ei ole sanakirjassa, ei voi tehdä sellaista päätelmää, ettei sanaa ole olemassa tai ettei sitä ole ”hyväksytty” sanakirjaan. Myöskään tyylilajimerkintä ei ole ohje siitä, miten sanaa tulisi käyttää, vaan kuvaus siitä, millaisissa yhteyksissä sanaa yleensä käytetään.
Mihinkään sanakirjaan ei voi...
Voisikohan kyseessä olla on Disneyn ja Pixarin yhteistyönä vuonna 1998 valmistunut ja 1999 Suomessa julkaistu tietokoneanimaatioelokuva Ötökän elämää (A Bug's life). Kyseistä elokuvaa olisi voitu esittää Suomen televisiossa vuosien 2000-2005 välillä. Sen kuvauksessa sanotaan näin: "Ötökän elämää on kertomus kuhisevasta muurahaiskeosta, joka uhattuna ollessaan oppii yhteistyön voiman. Joka kesä muurahaisyhdyskunta joutuu oman talvivarastonsa lisäksi keräämään ruoan myös laiskoille heinäsirkoille. Kun keksijämuurahainen Flik vahingossa hävittää lahjaviljan, kaksinkertaistaa ilkeä Hopper vaatimuksensa uhaten muuten tuhota koko yhdyskunnan. Muurahaisprinsessa Atta lähettää Flikin kaupunkiin hakemaan avuksi kaikkien aikojen kovimmat...
Kirja on Tytti Seessalon "Noidanmetsästäjät" (1997).
Kirjassa Lontoossa asuva Eve lähetetään Suomeen sukulaisten luo. Hän ihmettelee suomalaista kotia ja mm. muovinen pöytäliina mainitaan useamman kerran. Eve kohtaa öisessä metsässä jännittävän kulkukissan, Collin, joka on Suuren Noidanmetsästäjän oikea käsi.
Suomen sodan jälkeistä tilannetta on kuvattu monenlaisilla metaforilla. On vaaran vuosia ja karhun kainaloa. Mitä katsantokantaa edustat tai näkökulmaa haluat painottaa? Jos olet perehtynyt aiheeseen, voinet itse päättää onko tämä sopiva kielikuva. Esimerkiksi seuraavista verkostakin löytyvistä resursseista voisi löytyä tietoa turvallisuuspolitiikan näkökulmasta:
Tynkkynen, V., Karjalainen, M. & Airio, P. 2018. Suomen puolustusvoimat 100 vuotta. Helsinki: Edita.
Tynkkynen, V. & Jouko, P. 2007. Towards east or west?: Defence planning in Finland 1944-1966. Helsinki: National Defence University.
Visuri, P. 1990. Evolution of the Finnish military doctrine 1945-1985: Documentation. Helsinki: War College.
Visuri, P. (1998)....
Emme valitettavati onnistuneet selvittämään runon tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin (ravinto, vaatteet, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, paikallisliikenteen käyttö, sanomalehden tilaus, puhelimen ja tietoliikenteen käyttö, harrastus- ja virkistystoiminta ja muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot). Perusosan määrän eri tilanteissa näet KELA:n sivuilta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara. Esimerkiksi yksin asuvalla lapsettomalla henkilöllä se on 504,06 €/kk.
Lisätietoa toimeentulotuesta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki.
Jonni-sanasta on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa.
Sanan alkuperälle on useita selityksiä. On arveltu muun muassa, että jonni voisi olla genetiivimuoto sanasta jonkin. Sen on esitetty olleen konjunktio tai deskriptiivinen sana. Suomen murteiden sanakirjan mukaan jonni on viitannut myös suutarin käyttämään alasimeen.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-joku-jonninjoutava-niin-mika-se-jonni
