Helmet-kirjastoista löytyy aiheen mukaisia teoksia hakusanoilla masennus ja lääkkeet, esimerkiksi Jenny Rostainin kirjoittama kirja Irti masennuslääkkeistä (Bazar 2021). Tässä linkki hakutuloksiin.
Ylen sivulla on artikkeli (Yhä useampi aloittaa masennuslääkityksen – Mia Mattila on yksi niistä, jotka eivät pääse lääkkeistä irti: “Tarjolla on vain menolippuja”, 27.1.2020), jossa puhutaan masennuslääkkeiden vieroitusoireista. Artikkelissa viitataan Lancet Psychiatryssa vuonna 2019 julkaistuun Mark Horowitzin artikkeliin Tapering of SSRI treatment to mitigate withdrawal symptoms. Kyseisen artikkelin koko teksti on luettavissa edellä olevasta linkistä.
Tutkija Stevie Lewis pohtii julkaisussa British Journal...
Hei, äkkiseltään määrittäisin tuon hyönteisen kuvassa näkyvän hahmon perusteella lattakoiden (Agonopterix) tai Depressairioiden tai muiden pikkuperhosten ryhmään kuuluvaksi. Tarkempi kuva helpottaisi määrittämistä. Aikuisena talvehtivia pikkuperhosia havaitaan usein esim. asumusten ikkunanväleissä. Todennäköisesti kyseessä ei ole mikään haitallinen laji. Mikäli kyseessä olisi esimerkiksi vaatekoi (Tineola bisselliella), sen toukkien aiheuttamia tuhoja todennäköisesti näkyisi tekstiileissä.
Kirja Putus, Tuula: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta (2013) ja perhosharrastusoppaat saattavat auttaa määrittämisessä.
Helsingin kaupungilla on myös tuholaisopas internetissä https://...
Kyseinen kappale on Antero Jakoilan säveltämä Bandoneon. Kappale on julkaistu myös kokoelma-cd:llä Jukebox : music in the films of Aki Kaurismäki.
Lähteet:
Mies vailla menneisyyttä -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa
Kokoelma-cd:n tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Kappale Youtubessa
Palvelunestohyökkäyksiä voidaan yrittää tehdä myös kirjastojen tietoverkkoihin, kuten minkä tahansa muunkin organisaation palveluihin. Kirjastojen tietoturvallisuudesta huolehditaan kaiken aikaa. Tietoturvasta pitävät huolta kirjastojen omat tietotekniikka-asiantuntijat ja kuntien tietohallinnon asiantuntijat. Ohjelmia ja tietoturvaa päivitetään säännöllisesti.
Kirjaston tietokoneella asioidessa asiakas voi huolehtia omasta tietoturvastaan niin, etteivät ulkopuoliset pääse näkemään asiakkaan henkilökohtaisia tietoja tai salasanoja. Työskentelyn päätteeksi kannattaa tyhjentää selaimen muisti, sulkea ohjelmat, sivut ja kirjautua ulos koneelta. Kirjaston henkilökunnalta voi tarvittaessa kysyä neuvoa.
Etsin muun muassa hakusanoilla tvåspråkiga, italienska ja svenska sekä Helmetistä että Finna.fi:stä. Valitettavasti tuloksia tuli kovin vähän. Helmet-kirjastoista ei löytynyt yhtään ja Finnan haulla vain yksi aikuisten runoteos Ovädret, joka on saatavilla Kaskisten kirjastosta.
Netistä löytyi ainakin Amazon-verkkokaupasta teos Svenska-Italienska Bilduppslagsbok med djur för tvåspråkiga barn Dizionario illustrato bilingue di animali per bambini.
Lähteet:
Amazon.com. https://www.amazon.com/ref=nav_logo
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Palvelunestohyökkäyksessä pyritään estämään kohteena olevan verkkopalvelun käyttö. Palvelunestohyökkäykset kohdistuvat organisaatioiden verkkopalveluihin. Verkkopalveluun kohdistetaan niin paljon verkkoliikennettä, että asiakkaat eivät pysty käyttämään verkkopalvelua.
Tietokoneita voidaan kaapata tekemään palvelunestohyökkäystä. Tietokoneen kaappaus tapahtuu usein tietoturva-aukon, ohjelmistovirheen tai puutteellisten turva-asetusten takia. Siksi onkin tärkeätä pitää oman koneen ohjelmat ja tietoturva jatkuvasti ajan tasalla.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on laatinut ohjeen, jossa kerrotaan palvelunestohyökkäyksistä ja niiden torjunnasta. Löydät ohjeen tämän linkin kautta https://www....
Ahvenanmaa on kansainvälisten sopimusten perusteella demilitarisoitu, eli sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua ja saaria ei saa linnoittaa. Jos Ahvenanmaahan kohdistuu sotilaallinen uhka, Suomella on velvollisuus puolustaa saaria:
1/1922 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
24/1940 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
Ahvenanmaan erityisasema - Ulkoministeriö (um.fi)
Jukka Tarkan uudehkossa teoksessa Ahvenanmaan aseman sopimustaustaa avataan tarkemmin:
Tarkka, J. (2020). Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula. Docendo.
Suomen Nato-jäsenyys ei suoranaisesti vaikuta Ahvenanmaan asemaan. Aihe on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina:
Demilitarisoitu Ahvenanmaa ei ole nykyaikaa, sanoo kansanedustaja - Politiikka |...
Tarkoitatko Vöyrin (ruots. Vörå) tehtaalla entisen Oravaisten kunnan (ruots. Oravais) alueella sijaitsevaa tehdasta tai tehdasaluetta? Oravaisissa on ollut 1700-luvulta lähtien monenlaista tehdastoimintaa, joka alkoi Kimon ruukin masuunista (Wikipedia). Tehtaan historiaan mahtuu varmasti kaikenlaisia tarinoita, mutta Heikkisen katoamisesta kertovaa tarinaa en onnistunut löytämään. Lähetän kysymyksesi Oravaisten kunnan kirjastoon, josko heillä olisi tehtaan historiikkia hyllyssään tai muuten paikallistietämystä.
Lisäys 17.4.: Oravaisten kirjastonhoitaja oli kaivellut arkistoja ja löytänyt joitain mainintoja, mutta mitään varmaa tietoa ei tällaisesta henkilöstä näyttäisi olevan. Dokumentit ja kirkonkirjat ovat joko...
Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa oli 31.12.2022 yli 100-vuotiaita 1102 henkeä. Näistä naisia 949 ja miehiä 153.
Tarkemmin jaoteltuna:
100 v. miehiä 74 ja naisia 449
101 v. miehiä 30 ja naisia 230
102 v. miehiä 16 ja naisia 131
103 v. miehiä 13 ja naisia 68
104 v. miehiä 11 ja naisia 37
105 v. miehiä 5 ja naisia 19
106 v. miehiä 2 ja naisia 8
107 v. miehiä 1 ja naisia 3
108 v. miehiä 1 ja naisia 2
109 v. naisia 1
110 v naisia 1
linkki: Väestö ja yhteiskunta | Tilastokeskus
Sanakirjat tarjoavat hulmi-sanalle mm. sellaisia merkityksiä kuin 'malttamaton', 'ahnas', 'hölmö', 'hutilus' ja 'sottapytty'. Hulmi on katsottu johdetun sanasta hulmuta, jonka yksi merkitys on 'tulvia' (tähän liittyy myös sana hulasvesi, 'tulvavesi; lumesta sulanut tai jään päälle noussut vesi'). Loimaan Hulmi sijaitsee Loimijoen tuntumassa, Laihian Hulmi taas Laihianjoen, joten sen perusteella voisi arvella, että paikannimistömme hulmilla on jotakin tekemistä tulvien ja tulvavesien kanssa.
Lähteet:
Vanhan kirjasuomen sanakirja | hulmi - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi)
Suomen etymologinen sanakirja | hulmi - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Suomen murteiden sanakirja | hulmi - Koko...
Australiassa on maahantuotavalle tavaralle hyvin tiukat bioturvallisuussäännökset, joilla pyritään estämään haitallisten eliölajien ja tautien pääsy maahan. Ruoka ja elintarvikkeet ovat yksi keskeinen sääntelyn kohde, mutta täysin kiellettyä ei elintarvikkeidenkaan vienti Australiaan ole – esimerkiksi leipätuotteet (omaan käyttöön) kuuluvat sallittujen tuotavien ruokatavaroiden joukkoon.
Tarkempia tuoteryhmäkohteisia tietoja löytyy Australian rajavartioviranomaisen verkkosivuilta:
What food can you bring in? (abf.gov.au)
Yksityiskohtaiset tiedot Australian bioturvallisuutta koskevat tuontiehdot sisältävästä BICON-tietokannasta:
BICON - Australian Biosecurity Import Conditions (agriculture.gov.au)
Runo on nimeltään Mistähän kummasta... ja se löytyy Lauri Viidan kokoelmasta Betonimylläri (1947) ja myös Kootuista runoista (1979 WSOY).
Runo alkaa: Mistähän kummasta kulkuri lienee / ruusuja riipaissutkin
Tarkoittamasi pässit ja Eedenit ovat runon kaksi viimeistä säkeistöä:
Millähän laululla Eedenin haassa / pässejä innostettiin, /kun tämän kumotun pilkkumin alle /sieltä me kellahdettiin?
Löytäisinpä se sävelen kerran,/niin minä puskettaisin / kaikkia kalloja tahdissa, kunnes / pilkkumin pysyyn saisin!
Seura-lehti ilmestyi vuosina 1974-1979 nimellä Suur-Seura.
Varmin paikka löytää ko. lehti ja artikkeli pääkaupunkiseudulla voisi olla Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita, ja jonka kokoelma sisältää kattavasti suomalaiset julkaisut. Mahdollisesti myös Seura-lehteä julkaisevalla Otavamedialla voisi olla vanhoja Seura-lehtiä omissa arkistoissaan.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjaston varastossa näyttäisi olevan harmittavasti vain tuota vanhempia ja uudempia Seura-lehtiä, mutta ei ilmeisesti ko. vuosien lehtiä.
Vuonna 1823 pitkäperjantai on Suomessa ollut 28.3., ensimmäinen pääsiäispäivä 30.3. ja toinen pääsiäispäivä siis 31.3. Ortodoksinen kirkko Suomessa ja muissa maissa on tuolloin noudattanut juliaanista kalenteria ja pääsiäisen ajankohta on voinut olla eri.
Vuonna 1967 on julkaistu E. L. Konigsburgin kirjoittama From the mixed up files of Mrs. Basil Frankweiler, jossa juurikin kaksi lasta karkaa kotoa ja päätyy Metropolitan Museum of Art -nimiseen museoon.
Kirja on vuonna 1970 suomennettu nimellä Vanhan rouvan salaiset paperit, suomentajana Marikki Makkonen.
Kirja on luokiteltu YA-kirjallisuudeksi eli nuorille tai nuorille aikuisille suunnatuksi, mutta se voisi mahdollisesti olla tässä etsitty kirja.
Lähde:
GoodReads: https://www.goodreads.com/book/show/3980.From_the_Mixed_Up_Files_of_Mrs_Basil_E_Frankweiler (Luettu 6.4.2023)
Käytännöt koiran tuomisesta kirjaston sisätiloihin vaihtelevat kirjastoittain, joten asia kannattaa aina varmistaa omasta toimipisteestä. Saarijärven pääkirjastoon saa tulla opaskoiran kanssa. Muut koirat (ja eläimet ylipäätään) pyydetään jättämään ulos, jotta allergikot pystyvät asioimaan kirjaston tiloissa. Valitettavasti Saarijärven kirjastolla ei ole erillistä koiraparkkia.
Here are some suggestions for you.
Doerr, Anthony: All the ligth we cannot see / Kaikki se valo jota emme näe
Fagerson, Vappu-Tuuli: Special edition : erikoispainos
Genova, Lisa: Left neglected / Puolinainen
Haavisto, Maija: Häpeämätön
Hibbert, Talia: Get a life, Chloe Brown
Moyes, Jojo: Me before you / Kerro minulle jotain hyvää
Wieringa, Tommy: Joe Speedboat
Ei ole ollenkaan tavatonta, että pinnallisesti viattomilta kuulostavilla loruilla on synkeä syntyhistoriansa. Kansanrunon "kissanpoikien pesemisen" yhteys pihapiirin liikojen kissojen hävittämiseen hukuttamalla on ajatuksena erittäin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään näkemykselle sen enempää puoltavia kuin vastustaviakaan todisteita tutkimastani kirjallisuudesta. Perusteellisimmin meikäläistä kissojen kulttuurihistoriaa esittelevä Minna Keinäsen ja Harri Nymanin Kissojen Suomi -kirja ei asiaa käsitellessään tätä mahdollisuutta tuo esiin, mutta sekään ei välttämättä tarkoita sitä, ettei yhteys voisi olla olemassa.
Oli miten oli, se on kuitenkin selvää, ettei kissanpoikien peseminen ole keskeisin asia...
