Muutamia hyviä ehdokkaita voisivat olla esimerkiksi Yle Areenasta löytyvät takavuosikymmenien Kielikorva-ohjelma ja Kielen päällä-podcast sekä myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast.
Tuohinopsakki (Philodromus margaritatus).
Ötökkätiedossa kerrottu: "Koko naaras 5-6 mm." kertoo vartalon pituudesta. Aamulehden artikkelissa (joka ei välttämättä avaudu kuin tilaajille), luonnontieteellisen museon amanuenssi Tomi Kumpulainen kertoo tuohinopsakin olevan jalkoineen mitaltaan yli pari senttiä. Se on Suomessa yleinen ja luonnonvarainen laji.
Lähteet:
https://www.otokkatieto.fi/species?id=412
https://tinyurl.com/tuohinopsakki
https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000009575809.html
Voisiko kyseessä olla Helena Rubinsteinin kirja Elämäni kauneudelle? Kyseessä on Kirjayhtymän vuonna 1966 julkaisema Rubinsteinin elämäkerta. Hän oli kosmetiikkayrittäjä ja perusti samannimisen yrityksen 1900-luvun alkupuolella. Elizabeth Arden oli hänen kilpailijansa. Ensimmäinen maailmansota pakotti Rubinsteinin muuttamaan Pariisista Amerikkaan.
https://www.jewishvirtuallibrary.org/helena-rubinstein
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua, eikä tietokannoista tai hakuteoksista ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon sadusta ja/tai kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ei ollut, sillä oli rantaviivaa. Sivustolla kartta.salo.fi pääsee näkemään Salon ja sen entisten naapurikuntien rajat menemällä valikkoon Valitse kartalla näkyvät tiedot ja valitsemalla Kuntarajat 2008.
Yle arkiston tietopalvelusta vastattiin näin;
Mahtaisiko kyseessä olla ohjelma "Hyvän kierrättäjät", jonka jokaisessa jaksossa juontaja rakentaa vanhasta tavarasta lasten kanssa erilaisen kulkupelin, jonka he lopulta vievät päiväkodin lapsille testaukseen. Ohjelmasarjaa on esitetty Ylen kanavilla vuosina 2012-2019 ja se on myös tällä hetkellä katsottavissa Areenassa.
Kyseinen kolmas säkeistö "Se kyynel onnen ompi ja auvo taivaisen..." on myöhemmin lauluun liitetty tuntemattoman henkilön kirjoittama lisäsäkeistö.
Lähde: Pajamo, Reijo (2013): Koulun laulutunnilla: Tietoa vanhoista koululauluista
Tässä muutamia ehdotuksia, joita kollegat suosittelivat:
Tanska:
Peter Höeg: Lumen taju/ Nainen ja apina/ Hiljainen tyttö/ Susanin vaikutus
Tove Ditlevsen: Lapsuus/ Nuoruus/ Aikuisuus
Norja:
Erlend Loe: Supernaiivi
Maja Lunde: Mehiläisten historia/ Sininen/ Viimeiset
Karl Ove Knausgaard: Syksy/ Talvi/ Kevät/ Kesä
Islanti:
Sjón: Skugga-Baldur/ Poika nimeltä Kuukivi/ Valaan suusta
Vigdis Grimsdottir: Rakkaustarina - Z/ Nimeni on Isbjörg, olen leijona/ Hiljaisuus/ Valosta valoon
Arnaldur Indriðason: useita eri dekkarisarjoja
Yrsa Sigurðardóttir: Perimä/ Kolmas merkki
Lisäksi tanskalais-norjalainen Kim Leine on kiinnostava tuttavuus, häneltä on suomennettu teokset:
Kuilu
Ikuisuusvuonon profeetat
Punainen mies,...
Paddingtonin perheen isän ammatti sekä kirjoissa että v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa on vakuutusanalyytikko. Perheen äiti, Mary Brown, on v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa lastenkirjojen kuvittaja, mutta kirjoissa hänen ammattiinsa ei oteta kantaa.
Helmet-kokoelmista löytyy sekä elokuvana että TV-sarjana. Tarkemmat tiedot löytyvät linkin
Peppi Pitkätossu kautta ja samalla pääset tekemään varauksia.
Kokonaista kirjaa en oikein onnistunut Eiffel-tornista suomeksi löytämään käytettävissäni olevista tietokannoista.
Eiffel-tornin rakentamista sivutaan joissakin yleisemmissä historian suuria rakennushankkeita käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi Nigel Hawkesin teoksessa Maailman suuret rakennelmat (Otava, 1993). Englanniksi taas pelkästään Eiffel-torniin keskittyviä kirjoja löytyy enemmän.
Suomenkielisiä artikkeleita taas aiheesta on vuosien varrella julkaistu useissakin eri lehdissä ja julkaisuissa, näiden viitetietoja voit selata esimerkiksi Finna.fi-palvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=eiffelin+torni&type=AllFiel…
Myös historia.netissä on tietoa aiheesta:
https://historianet.fi/tekniikka/...
Pokkareita ja bestsellereitä lukuun ottamatta kaikki kirjat löytyvät Oodin 3. kerroksesta. Dekkareita löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi perus kaunokirjallisuuden vieressä olevista dekkarihyllyistä. Dekkareita ei jaotella kotimaisiin ja ulkomaisiin, vaan kaikki samankieliset ovat samoissa aakkosissa.
Myös muunkielisiä dekkareita löytyy kielialueiden kaunokirjallisuuden joukosta.
Helmet-kirjastojen lukukoirien aikataulut löytyvät kootusti Helmet.fin tapahtumissa. Voit myös hakea tapahtumista itse hakusanalla "lukukoira".
Lähimpänä oleva tapahtuma on aina ensimmäisenä ja aikataulut päivittyvät sitä mukaa kun ne ovat tiedossa ja varmistuneet.
Kuvailuusi sopii Helmi Krohn. Hänestä on ilmestynyt Maarit Hjeltin kirjoittama elämäkerta Helmi Krohnin ihmeellinen elämä kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä (2021). Kyseessä voisi olla myös Märta Tikkasen äidinäidistään ja -isästään Emma Sjödahlista ja Uno Stadiuksesta kirjoittama teos Emma ja Uno (2010). Myös näyttelijä Elli Tompuri on mennyt naimisiin 1910 ja eronnut 1919. Hänestä on ilmestynyt Helka Mäkisen väitöskirja Elli Tompuri : Uusi nainen ja punainen diiva (2001).
Mikkelin seudun paikallishistoriallisten teosten väestö- ja asutuskuvauksista ei saa kovin tarkkaa kuvaa itsellisten ja loisten asuinpaikoista. Yleensäkin kyseinen väestönosa on käsitelty niissä vain lyhyesti ja yleisluontoisesti. Tyypillisesti itselliset ja loiset elivät ja asuivat toisten mailla, kylien laitamilla tai syrjäkylillä.
Kirjallisuutta:
Wirilander, Hannele (1982): Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865
Vihola, Teppo toim.(1992): Mikkelin maalaiskunnan kirja
Kares, K.R. (1905): Mietteitä savolaisesta loiselämästä : Esitelmä. (Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa vain lukusalikäytössä oleva suppea Mikkelin sanomien julkaisu)
Päihdyttävien juomien valmistamisesta...
Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko...
Esimerkiksi veteen tehdyn kaurapuuron rasvahapot löytyvät Finelin sivulta https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/1513
Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.
