Opettaja on kenties viitannut Peter Bichselin Lastentarinoita-kirjan tarinaan Pöytä on pöytä, jossa mies alkaa keksiä uusia nimiä asioille ja esineille.
"Sänkyä hän sanoi tauluksi. Pöytää hän sanoi matoksi. Tuolia hän sanoi herätyskelloksi. Sanomalehteä hän sanoi sängyksi. Peiliä hän sanoi tuoliksi. Herätyskelloa hän sanoi valokuva-albumiksi. Mattoa hän sanoi kaapiksi. Taulua hän sanoi pöydäksei. Ja valokuva-albumia hän sanoi peiliksi."
Lopulta mies unohtaa vanhan kielensä lähes kokonaan ja alkaa pelätä ihmisten kanssa puhumista.
"Hän joutui miettimään pitkään, miksi ihmiset mitäkin sanoivat. Hänen tauluaan ihmiset sanoivat sängyksi. Hänen mattoaan ihmiset sanoivat pöydäksi. Hänen herätyskelloaan ihmiset snaoivat tuoliksi....
Ohjelman lopputeksteissä mainitaan tunnusmusiikin tekijäksi Mikko Pykäri. Muusikon ja tuottajan töiden lisäksi hänet tunnetaan yhdessä Kasper Strömmanin kanssa tekemästään podcastista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Pyk%C3%A4ri
Perä-Pohja-lehdessä on ollut juttu "Liput liehumaan itsenäisyysjuhlana! Illalla juhlavalaistus" jo 04.12.1927 (nro 280, s. 3), jossa kehoitetaan asettamaan kynttilöitä ikkunalle klo 6 illalla, kuten muuallakin Suomessa. Tuolloin oli kyseessä itsenäisyyden 10-vuotisjuhla.
Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1572090?page=3
Toisaalta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Juhlakalenteri-sivuilla kerrotaan itsenäisyyspäivään liittyvästä kynttilä-perinteen ulottuvan jopa vuosisatoja taaksepäin:
Perinteen historiasta ei ole tarkkaa tietoa. Kun Suomi oli osa Ruotsia, kynttilät ikkunalla juhlistivat kuningasperheen syntymäpäiviä tai vierailuja....
Onko kyse Daisy-soittimesta? Näkövammaisten keskusliitto lainaa Daisy-soittimia Celian ja yleisten kirjastojen asiakkaille sekä näkövammaisille äänilehtien lukijoille. Daisy-äänilehtiä tuottavat Näkövammaisten liitto ja alueyhdistykset. DAisy-soitin ei tosin edellytä 50 % haitta-astetta.
https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/daisy#header--valitse-sopiva-daisy-soitin
Voitte sopia Celia-asiakkuudesta, jolloin äidillenne toimitetaan postitse kotiin cd-äänikirjoja kuukausittain. Äänilevyjä ei tarvitse palauttaa. Levyt lähetetään valtakunnallisesta Saavutettavuuskirjasto Celiasta, mutta asiakkuudesta voi sopia omassa lähikirjastossa.
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
Koska äidilläsi on yli 50 % haitta-aste...
Jos englanninkielisessä sanassa ei ole muuta vokaalia (a,e,i,o,u), niin y-kirjain on silloin vokaali (my). Lisäksi y on vokaali sijoittuessaan tavun tai sanan loppuun (candy), tai jos y-kirjain on sanan keskellä (bicycle).
Sananalkuinen y-kirjain on konsonantti (you) samoin kuin y silloin, kun se aloittaa tavun (beyond).
Y-kirjaimen sijoittuminen sanassa määrittää siis englanninkielessä, onko se vokaali vai konsonantti.
Lisätietoja voi lukeaesimerkiksi tästä englanninkielisestä artikkelista: Is Y a Vowel or Consonant? | Merriam-Webster
Karttakeskuksen v. 2019 julkaisemassa kartassa "Murhasaari ja muita julmia paikannimiä Suomesta" Murhasaaren nimen selitykseksi kerrotaan, että "Neiti Ahlgren, joka oli raittiusihminen, murhattiin saaressa v. 1910 viinaan liittyvän riidan seuraksena." Muuta viitettä ko. nimeen ei löytynyt. Esimerkiksi Nastolan historia teoksissa 1, 2, ja 3 ei oteta kantaa nimeen tai sen alkuperään. Nimeä ei myöskään löydy Karttakeskuksen v. 2007 julkaisemasta teoksesta "Suomalainen paikannimikirja".
Etelä-Suomen Sanomien digilehdessä on 20.8.2020 julkaistu Heikki Hiilamon kirjoittama kirjoitus "Nastolan Murhasaaren karmea arvoitus", mutta se on maksumuurin takana. Halutessasi voit kysyä kirjoitusta heiltä ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun, jonka...
Kannattanee aloittaa Avauksen suurasta ja Lehmän suurasta. Esimerkiksi Yle Radio 1:n Koraania käsittelevässä sarjassa luenta aloitetaan niistä. Tässä linkki ohjelman sivuille https://areena.yle.fi/podcastit/1-2670459
Puolustusvoimien materiaalihallintaa on kuvattu julkisella tasolla Kari Takalan AMK-opinnäytetyön luvussa 4.3:
Takala, K. (2022). Raskaan raketinheittimen varaosakomponentit. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyön mukaan pääsääntöisesti kaikki varastoissa oleva materiaali lasketaan kerran vuodessa.
Löydät taitteluohjeita videoina ainakin YouTubesta. Yritä etsiä hakusanoilla paperiaskartelu ja joulutähti. Esimerkiksi tällainen video
https://www.youtube.com/watch?v=0NVkVD5-UnY
Helmet-kirjastojen valikoimaan kuuluu jo useita painettuja Pikkuketun salaisuus -kirjoja, joten tällä hetkellä täydennyslahjoituksia ei välttämättä tarvita.
E-kirjaston hankinnoista voit ottaa yhteyttä esim. kaupunginkirjaston hankintaan Pasilan kirjastoon.
Yhteystiedot: Kokoelma- ja metatietoyksikkö | Numerot.hel.fi
Verkosta löytyy luettelo, johon on koottu kaikki Jyväskylän kaupunginkirjaston eri toimipisteisiin tilatut sanoma- ja aikakauslehdet. Siitä voi helposti tarkistaa vain pääkirjastoon tulevat lehdet:
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/lehtiluettelo .
Vladimir Leninin ruumis on nähtävillä Leninin mausoleumissa Moskovassa, mutta myös muissa maissa on näytillä palsamoituja ruumiita. Esimerkiksi Mao Zedongin ruumis on esillä Mao Zedongin mausoleumissa Pekingissä, Kim Il-sungin ja Kim Jong-ilin ruumiit Kumsusan auringon palatsissa Pjongjangissa sekä Ho Tši Minhin ruumis Ho Tši Minhin mausoleumissa Hanoissa.
Englantilaisfilosofi Jeremy Benthamin ruumis taas on esillä lasikaapissa Lontoon University Collegen (UCL) uudessa opiskelijakeskuksessa. Benthamin pää on tosin vahasta tehty, sillä sen palsamointi epäonnistui. Oikeaa päätä säilytetään nykyisin UCL:n arkeologian laitoksella.
Myös muinaisesta Egyptistä on esillä...
Näyttelijä Matti Tuominen työskenteli vuodesta 1975 Helsingin kaupunginteatterissa. Syksyllä 1992 hänet kiinnitettiin Tampereen Työväen Teatteriin. Siellä hänen ensimmäinen työnsä oli Pastori Jussilainen -näytelmän nimirooli.
Helsingin sanomat 8.3.1992.
Tuominen työskenteli kiinnitysten ohessa myös freelancer-näyttelijänä 1990-luvun alussa. Hän vieraili teattereissa eri puolilla Suomea, teki juontokeikkoja ja telvisiorooleja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Tuominen
Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta pitäisin todennäköisempänä, että kyseessä on merenlahti. Satakunnan kansan jutussa 4.12.1937 kerrotaan, että lahtivalaat uivat vuonoihin ja jokiin, mistä niitä oli helppo tappaa. Suhteellisen pienikokoisena lahtivalaat pystyvät uimaan matalaan veteen ja lähelle rantaa. Lahtivalaita on toki lahdattukin, mutta ensisijaisesti valaanpyytäjät olivat kiinnostuneempia muista lajeista.
