Suomalainen nimikirja (Otava 1984) kertoo Maurasta näin: "Maura on karjalainen naisennimi, joka vastaa venäjän nimeä Mavra. Maura on johdos venäjän Mavr-nimestä, alkuaan kreikan Mauros, jonka merkitys on epäselvä. On esitetty tulkinta 'musta', mutta nimeä on selitetty myös teonsanan 'pimentää' pohjalta. Ortodoksikirkko kunnioittaa maura-nimistä egyptiläistä naismarttyyria ja pyhittäjää, joka perusti luostarin Konstantinopoliin 400-luvulla. Karjalaisten sukunimien Mauranen, Mauronen pohjalla ovat etunimen muodot Maura ja Mauroi".
Pyhästä Maurasta oli vaikea löytää tietoja. Martti Haavion kirjassa Suomalainen mytologia (WSOY 1967) on katkelma sivulla 446. "Karjalassa, jossa ennen - ja vielä toisen maailmasodan kynnyksellä- soivat tsasounain...
Kuka on kukin -teosta ei löydy verkosta. Sitä kannattaa tutkia kirjastojen käsikirjastoissa tai varastokokoelmissa. Kansallisbiografia on suuri kansallinen historiahanke, jonka osoitteesta
http://www.kansallisbiografia.fi/ löytyy 6000 pienoiselmäkerran kokoelma Suomen historian vaikuttajista. Tämä verkkojulkaisu on jatkuvasti täydentyvä. Muita henkilöhakemistoja löytyy osoitteesta http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63438
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei oikein löydy kirjoja kuntopiiri-aiheesta. Parasta ehkä olisi turvautua asiantuntijoihin ja kuntopiirien vetäjiin. Internetissä on Tuuli Matinsalon sivut osoitteessa http://www.tuuli.net ja sieltä löytyy vinkkejä ja ohjeita kuntopiiristäkin, erityisesti kohdasta kunto-ohjelmat. Makupalat-linkkihakemistosta osoitteesta http://www.makupalat.fi/urheilu.htm löytyy urheiluun ja liikuntaan liittyviä linkkejä.Tampereen kaupunginkirjastosta kuntoilusta ja urheilusta sinänsä löytyy kirjoja ja ne ovat pääsääntöisesti luokassa 79.1 ja sen alaluokissa. Voit etsiä aineistotietokannastamme, joka löytyy verkostakin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Kokeile esim. sanalla kuntoliikunta ja saat...
Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteistä on saatavana "Sininen laulukirja" - 180 suosikkilaulua; ISBN 951-757-328-6. Nuoteissa on sanat, melodia ja kitaran soinnut.
Irwin Goodmanin lauluista on julkaistu nuotteja:
Goodman, Irwin: Häirikkö 1977
Goodman, Irwin: Cha cha cha 1978
Goodman, Irwin: Parhaat : Rentun ruusut 2001
Goodman, Irwin: Irwinin parhaat 1994
Goodman, Irwin: Kohta taas on joulu 1972
Voit tarkistaa lähikirjastosi saatavuustilanteen joko https://monihaku.kirjastot.fi tai Finna.fi:n kautta.
Yleistä tietoa polttareista löytyy Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/
asiasanoilla "polterabend" ja "polttarit". Esim. teokset Vitsistä videoon (1996), Humor och kultur (1996) ja Suuri seuraleikkikirja (2000) löytyvät asiasanalla "polterabend"." Polttarit"-haku antaa viitteet Betoni kukkii (1989), Kahden kauppa: juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häätavoista (1995) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla (1996).
R.E.Torensonin kirja Pyromaanin arvoitus kuuluu Pollux hevoskerhoon. Kerhon nettiosoite on www.polluxinfo.com - kokeile sieltä
Myös Googlen hakupalvelusta - www.google.com löytyy kirjailijan nimen mukaan haettaessa jotain tietoa.
Anita Löfmanin kirjassa Lääkitysvoimistelijasta fysioterapeutiksi (1993)käsitellään ns. apuhenkilökunnan koulutusta s. 105-107 ja kerrotaan kuntohoitajakoulutuksen alkaneen syksyllä 1972. Kuntohoitajan koulutukseen liittyvää muuta kirjallisuutta:
Terveydenhuollon opetussuunnitelmatoimikunta
Terveydenhuollon opetussuunnitelmatoimikunnan mietintö : keskiasteen koulunuudistus 11. Opetusministeriö Nide = Band 11 : Kuntohoitajan koulutusammatin opetussuunnitelma (Komiteanmietintö, 1977, 3).
Terveydenhuollon peruslinja. Kuntohoitajan opetussuunnitelma peruskoulu- ja ylioppilaspohjaista koulutusta varten. Ammattikasvatushallitus, 1987.
Kuntohoitajan opetussuunnitelman perusteet. Ammattikasvatushallitus, 1989. 2. p. 1989. - 3. p. 1991.
NIMEKE:...
Vaikka lukemistutkimuksia on Suomessa tehty runsaasti, ei kysyjän haluamaa tilastoa ainakaan pikaisella tutkimuksella löydy. Suomalaisesta kirjallisuudesta sen sijaan on tehty laaja tutkimus: Niemi, Suomalaisten suosikkikirjat (1997). Useimmat tutkimukset lukuharrastuksista ja vapaa-ajan vietosta kertovat vain esim. mielikirjojen lajityypeistä. Kuitenkin Pirkko Saarisen kirjassa Peruskoululaiset lukijoina kerrotaan 80-luvulla tehdystä tutkimuksesta, jossa Burroughs sijoittuu kolmanneksi ylivoimaisesti suosituimpien kirjailijoiden joukossa 11-12 v. poikien keskuudessa. Myös vielä 90-luvun alussa Saarisen ja Korkiakangaan kirjassa Ihanaa vai pitkäveteistä -Lukeminen nuorten harrastuksena, Burroughs ja Tarzan on suosituimpien joukossa 11-12 v...
Erhard Dietl : Törkylit tulevat (Aurinkosarja; Kirjapaja 1992) löytyy mainintoja suomeksi aika vähän, esimerkiksi http://www.salo.fi/kirjasto/lukijat.htm sivulta löytyy kahden koululaisen tekemä lyhyt arvostelu kirjasta. Kirjapajan sivulta ei kuvausta teoksesta, Kirjailija Erhard Dietlistä löytyy esim. Googlen haussa nettisivuja pääasiassa saksaksi. Hakuja voit tehdä esimerkiksi osoitteissa http://www.evreka.fi , http://www.google.com tai htt://www.altavista.com .
Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990, s. 128, mainitaan seuraavaa: Canth, Minna----kävi tyttökoulua ja aloitti Jyväskylässä seminaarin, mutta keskeytti opinnot ja avioitui 1865 opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Keskeytyneistä seminaariopinnoista voi lukea myös teoksesta Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Keuruu 1994 (2.p), sivulta 46 alkaen.
Tässä muutamia ehdotuksia aiheesta keskiajan magia ja mystiikka:
LE ROY LADURIE, Emmanuel: Montaillou ; ranskalainen kylä 1294-1324. Otava, 1984.
mm. sivut 285-298 ja 324-335.
(Kappaleet Luonto, magia ja pelastus sekä Magia ja tuonpuoleinen maailma)
NOIDAT ja noituus. Lademann, 1991. Sarja: Mystiikan maailma s. 40-95
(Kauhistuttavat noitavainot)
SETÄLÄ, Päivi: Keskiajan nainen. Otava, 1996. s. 249- 265.
(Taikuus, noituus, uskonto)
Dekkarilinkkejä löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66580
Varsinkin Dekkarinetti- ja Suomen Dekkariseuran sivuilla kannattaa käydä. Myös Kirjasampo-palvelusta löytyy dekkaritietoa.
Petsamon saamenkielinen nimi on Peäccam, tulee petäjää tarkoittavasta sanasta (piacc,piezz,pietts -sanakirjoista löytyi eri muotoja). Lähteenä T.Itkonen: Suomen lappalaiset. osa 2. s .522. Venäjänkielinen nimi on muuten Petsenga.
Lisätietoa voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimineuvonnasta,
http://www.kotus.fi/ .
Jotta asiasanoitus olisi mahdollisimman taloudellista, monessa mielessä hyödyllistä ja järkevää, tulisi ennen muuta sisäistää tiedon tallennuksen ja haun evaluoinnin keskeisiä mittareita. Suurimpia sudenkuoppia lienee se, että ei ole mietitty asiasanoituksen (tai laajemmin indeksoinnin) tyhjentävyyden (exhaustivity) / spesifisyyden (specificity) ongelmaa. Periaatehan on: miten sisältöä tietokantaan kuvaillaan niin sitä myös löydetään. Jos kuvaillaan tyhjentävästi, tarkkaan jokainen osa-alue, on saanti myös hyvä mutta tarkkuus on huono. Paljon tavaraa siis, mutta mikään ei ole oikein se haettu. Jos taas pidättäydytään muutamassa tarkasti harkitussa keskeisessä asiasanassa on saanti vähäisempää mutta tarkkuus kasvaa eli hakutulos on...
Mahdollisia suomennoksia voit tarkistaa Suomen kansallisbibliografiasta, Fennica-tietokannasta (osoite: http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ ).
Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista monografioista, kausijulkaisuista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä atk-tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisätietoa Fennicasta löydät osoitteesta: http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html
Helka-kokoelmasta saa asiasanat selville katsomalla korttinäyttöä. Mutta on totta, ettei läheskään kaikkia kohteita ole asiasanoitettu, mutta uudemmasta aineistosta löytää käytetyt asiasanat. Helka on siis Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo ja siinä on myös mukana teologisen tiedekuntaan kuuluvat kokoelmat. Helka löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/helka/
Muita tärkeitä kirjastojen yhteisluetteloita ovat:
Libris eli ruotsalaisten kirjastojen yhteisluettelo http://www.libris.kb.se/
Karlsruhen yliopiston kirjaston verkkopalvelu osoitteessa http://www.ubka.uni-karlsruhe.de/hylib/en/kvk.html
Brittiläisten kirjastojen yhteisluettelo http://blpc.bl.uk
Aineistoa on luetteloitu vaihtelevalla tavalla eli jostain löytyy...
Kirjastot.fi-palvelun monihaun antamien tietojen perusteella seuraavissa kirjastoissa on George Sarközyn levyjä:
Oulun kaupunginkirjastossa: Bach, Johann Sebastian: Lute music
Kouvolan kaupunginkirjastossa: Vivaldi, Antonio: Concertos and sonatas
Vantaan kaupunginkirjastossa (Myyrmäen kirjasto): Bach, Johann Sebastian: Suite in e minor BWV 996
Prosper Meniere kuoli tammikuun 6. päivänä v.1862. Kirjastomme käytössä olevasta Ebsco-artikkelitietokannasta löytyi pitkä artikkeli Menierestä. "On January 6, 1862, at age 62, Prosper Meniere died from pneumonia after being ill for only a few days" ( Ear, Nose & Throat Journal, Sep97, Vol. 76 Issue 9, p626, 5p, 2bw. Author(s): Morrison, Andrew W.)
