Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? kerrotaan, että Eeli on Eeliksen muunnos ja Eelis on alkuaan heprean Elisa (Jumala on pelastukseni), joka nyt on tytön nimi. Eeli nimeä on annettu sekä pojille että tytöille: nimellä oli "Suomessa ... 1980-luvun alussa lähes 1 400 miespuolista kantajaa ja lisäksi toistasataa naista." (Nimipäivättömien nimipäiväkirja / Pentti Lempiäinen). Lempiäisen mukaan Eeli-nimi esiintyy Vanhassa testamentissa (1. Sam. 1-4). "Heprean sana Eli merkitsee suomeksi "korkeus" ja sisältää myös ajatuksen "Jumala on yläpuolellamme"."
Hertta on suomalainen muoto vanhasta muinaissaksalaisesta nimestä Nerthus. Nerthus oli germaanien hedelmällisyyden jumala. Kirjaston nimioppaat kertovat, että nimi esiintyi roomalaisen historioitsijan Tacituksen vaikealukuisessa käsikirjoituksessa, josta se luettiin väärin Herthukseksi, ja tämän Herthuksen naispuoliseksi vastineeksi taas tuli Hertha. Nimi yleistyi Saksassa 1800-luvulla, samoin Ruotsissa muodossa Herta. Suomeen Hertta-nimi on todennäköisesti tullut Ruotsin kautta. Suomen virallisessa almanakassa se on ollut vuodesta 1908.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Rovaniemen historian ykkösosassa (1996)historian professori Jouko Vahtola on selvittänyt suht. laajasti alueen paikannimien taustaa ja merkityksiä.
Nimi Sonka(järvi) on hänenkin mukaansa saamelaisperäinen. Vahtola olettaa lähteittensä perusteella, että nimeen sisältyvä saamen kielen sana olisi 'sogge', joka tarkoittaa kulmaa, nurkkaa.
Sähkötekniikan linkkejä löytyy Kirjastot.fi -kotisivulla olevasta Linkkikirjastosta.
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto
Se noudattaa yleisten kirjastojen luokitusta, sähkötekniikka löytyy luokasta 62.
Sanakirjoja löytyy http://www.makupalat.fi/ seuraavan polun takaa: tekniikka/tekniikka, teollisuus/tekniikka ja teollisuus
yleensä/sanastoja.
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta "Tietoa, taitoa ja taidetta" -kohdasta klikkaamalla löytyy uudisosan aihealueista Luonto ja harrasteet. Sen linkeistä löytyy mm. tekniikan sanastoja.
Kirja on varmaankin vuonna 1947 ilmestynyt Lisbeth Listervikin Jorden runt på alla fyra: systrarna Listerviks fotvandring runt världen. Kirja on ainakin Porin ja Vaasan kirjastojen kokoelmissa ja Kuopion varastokirjastossa.
Voit saada sen kaukolainaksi itsellesi kotikirjastosi kautta.
Seuraavista teoksista löytyy runsaasti tietoa aiheesta. Pääkaupunkiseudulla kirjat löytyvät ainakin Helmet –tietokannasta: www.helmet.fi
Nilsen, Anna: Program och funktion i senmedeltida kalkmåleri : kyrkmålningar i Mälarlandskapen och Finland 1400-1534. Kungl. Vitterhets historie och antikvitets akademien.
Pirinen, Hanna: Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen Suomessa : pitäjänkirkon sisustuksen muutokset reformaatiosta karoliinisen ajan loppuun (1527-1718). Helsinki : [Suomen muinaismuistoyhdistys], 1996
Saartio, Rafael: Kristilliset vertauskuvat ja tunnukset. WSOY
Stigell, Anna-Lisa: Kyrkans tecken och årets gång : tideräkningen och Finlands primitiva medeltidsmålningar. Helsingfors : Finska fornminnesföreningen, 1974...
Enid Blytonista löytyy tietoa esim. teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita. Lahden kirjastossa on myös lehtiartikkeleita Blytonista. Niitä saa lainaksi muutaman päivän laina-ajalla. Tietoa löytyy myös netistä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid Blyton .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy pukeutumiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Niistä voi ottaa hakuvihjeitä. Osoite:
www.kirjastot.fi > Kysy kirjastonhoitajalta > Vastausten arkisto > P > pukeutuminen > klikkaa sanaa ja lue vastauksia.
Kirjastojen internet-sivuilla kohdassa Tiedonhaku kannattaa tehdä hakuja esim. seuraavilla asiasanoilla ja niiden yhdistelmillä: muoti--historia, pukeutuminen--historia, vaatteet--historia, vaatteet--historia--suomi, vaatteet--historia--1800-luku.
Kirjastoluokituksen mukaan voi myös tehdä tiedonhakuja ja näihin kohtiin kannattaa kävellä myös omassa kirjastossa. Pukeutumisen historiaa on mm. näissä YKL-luokissa:
90.21 Muoti ja muodin historia sekä
49.2 Suomen ja...
Suomalaiselta jääkiekkomaalien valmistajalta saamme tiedon mukaan jääkiekkomaaleissa käytettävän putken halkaisija on 40 mm ja putken seinämävahvuus 1,5 mm.
Kirjailija Ranya Elramly on vaihtanut nimeään avioliiton myötä. Hän on mennyt naimisiin runoilija Markku Paasosen kanssa.
Tietoja Ranya Elramlyn nimenvaihdosta löytyy Helsingin Sanomien kulttuurisivuilta (13.1. 2005) artikkelista ”Nimen vaihtaminen on tunneasia : usea tunnettu suomalainen kirjailija on vaihtanut hiljattain sukunimensä”. Myös Gloria-lehdessä (10/2003) on Ranya Elramlyn kolumni ”Nimenmuutoksesta”, joka käsittelee hänen nimenvaihdostaan.
Kätevimmin kirjastossamme olevat mikrofilmit löytää Internetsivuiltamme osoitteesta
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/sukututkimus.html
Tuolla sivulla on muutakin hyödyllistä tietoa sukututkijalle sekä alla olevat linkit mikrofilmiluetteloihin:
Mikrofilmit - ja kortit kirkonkirjoista paikkakunnittain
Voudintilejä Satakunnan alueelta
Suomen Sukututkimusseuran historiakirjajäljennösten mikrofilmit paikkakunnittain.
PIKI-verkkokirjastosta (Internetissä www.tampere.fi/kirjasto/piki/ ) on vähän hankala hakea mikrofilmejä, sillä aineistovalikosta puuttuu mikrofilmi-vaihtoehto. Asiasanalla kirkonkirjat ne kyllä löytää, mutta mukaan tulee muutakin aineistoa ja hakutulokseksi saa yli 700 löytynyttä teosta. Kannattaa rajata hakua toisella...
Naispappeuden vastustus ei perustu pelkästään erillisiin selväsanaisiin raamatunlauseisiin (kuten esim. mainitsemanne 1.Kor. 14 : 34) vaan niiden tulkintaan mm. vanhatestamentilliselta taustalta.
Tietoa aiheesta saatte esim. seuraavista kirjoista:
Naispappeus : teologien puheenvuoroja. – Helsinki, 1968.
Huovinen, Eero : Nainen ja pappisvirka : agumentaatioanalyysi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa käydystä naispappeuskeskustelusta. – Helsinki, 1979. ISBN 951-9111-26-3
Teinonen, Seppo A. : Kirkon uudistus ja naispappeus. – Helsinki, 1975. ISBN 951-621-135-6
Lindström, Martin : Naispappeus Raamatun ja tunnustuksen näkökulmasta. – Helsinki, 1980. ISBN 951-1-05847-9
Herran käsky : asiatietoa naispappeuskysymyksestä. – Helsinki, 1984....
Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokanta on varmaakin sinulle tuttu: http://finna.fi Kovin suppeilla hakusanoilla ei löydy paljoakaan, kannattaa selata aineistoa hiukan laajemmin.
Voit ottaa yhteyttä myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastoon: http://www.kotus.fi/kirjasto/
Korkeakoulujen Linnea-tietokannasta löytyi tämä tutkielma, josta voisi olla hyötyä.
Peltola, Ulla: Mitä sä kiertelet! Sano suoraan! : pragmaattis-semanttinen tutkimus tahtomusten imperatiivisista puhefunktioista näytelmätekstien dialogeissa. Tampere , 1990
Näissäkin voisi olla aiheestasi - ainakin lähdeluetteloita kannattaa tarkastella:
Andersson, Juha: Konditionaalin käytön tarkastelua. Tampere 1994
Löflund, Juhani: Suomen kirjoitetun yleiskielen...
Kirjastoalan koulutuksesta on tietoa internetissä Kirjastot.fi sivuilla
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Opetusministeriön sivuilla:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kysy kirjastonhoitajalta palvelusta on kysytty aiemminkin kirjastovirkailijan pätevyyden hankkimisesta. Aiemmat kysymykset/vastaukset löytyvät arkistosta. Esim.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=fb1f… tai
http://www.oamk.fi/ajankohtaista/index.php?kieli=fi&osio=kategoria&kid=6
Voit tiedustella asiasta tarkemmin esim. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta
http://www.oamk.fi/ajankohtaista/index.php?kieli=fi&osio=kategoria&kid=6 .
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2 (2006)
Annika Thorista on kysytty etätietopalvelussa aiemminkin.
Vastaukset osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Annika Thorin ensimmäinen nuorille suunnattu teos ja samalla esikoisromaani on nimeltään Saari meren keskellä, joka ilmestyi ruotsiksi 1996. Teos on ensimmäinen osa toisen maailmansodan aikaan sijoittuvasta pakolaissisaruksista kertovasta sarjasta. Sarjan muut suomennetut osat ovat Lumpeenkukkalampi ja Meren syvyyksissä. Sarjan viimeinen osa Öppet hav on kääntämättä. Lisäksi Thorilta on suomennettu kiusaamisesta kertova romaani Totuus vai tehtävä.
En löytänyt mistään lähteestä mainintaa, että Heidi Blåfieldin ja Jaakko Korhosen erosta. Heidi Blåfield kuoli 31-vuotiaana vuonna 1931. Seuran artikkelissa (http://www.seura.fi/?id=6965 ) Marja Korhonen, Heidi Blåfieldin tytär, kertoo perheestään ja vanhempiensa varhaisesta kuolemasta.
Lähteet:
- Bagh, Peter von: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja, Otava: Suomen elokuva-arkisto, 2005
- FACTA 2001 : 9, 1984)
Suomen Jääkiekkoliiton julkaiseman Jääkiekon virallisen sääntökirjan mukaan (2006) maalipylväiden korkeus on 1,22 m jään pinnasta mitattuna ja niiden etäisyys toisistaan on 1,83 m pylväiden sisäpuolelta mitattuna.
http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/214712/file/Saantokirj… http://urheilu.ymca.verkkopolku.com/?Jaakiekko
