Ilmatieteen laitoksen säätilastoissa http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html?pic=0816.gif eivät kerro toteutuneita päiväkohtaisia säätietoja. Ottamalla yhteyden ilmatieteen laitokseen saattaisi sieltä saada nuo tiedot. Yhteystiedot ovat : Puh. (09) 192 91
Faksi (09) 179 581 Postiosoite: PL 503, 00101 HELSINKI
Käyntiosoite 19.9.2005 alkaen: Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki. Säätilastot (ma-pe klo 8.00-16.15);
Ilmastopalvelu 0600 1 0601 (hinta 3,01 e/min + pvm).
Sääennusteen mukaan (HeSa 17.8.2006) Etelä-Suomeen oli luvassa ko. päiväksi aamulla 14-15 ja iltapäivällä 20-21 ja Pohjois-Suomeen oli luvassa aamulla 10-12 ja iltapäivällä 15 astetta Celciusta.
Kansalliskirjaston yllläpitämässä Fennica-luettelossa (Suomen kansallisbiografia)tilanne oli sama kuin HelMetissä; tanskankielisen alkuteoksen paikannnimi Vejlby on suomenkielisen teoksen nimessä muodossa Veljlby. Tietue on nyt korjattu; myös suomenkielinen paikannnimi on Vejlby. Asia korjaantuu myös HelMet-luetteloon lähipäivien aikana.
Käytettävissämme olevista tietolähteistä ei valitettavasti löytynyt mitään tietoa ko. taiteilijasta. Koska asiaa on selvitetty jo Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa, on varsin vaikea sanoa mistä tietoa voisi seuraavaksi yrittää etsiä. Teidän kannattaisi ehkä kääntyä jonkin huutokauppakamarin tai taidearvostelijan puoleen. Arviointi on usein maksuton.
Sivulta http://www.tarinatalo.fi/antiik_arvpyy.asp
voit lähettää arviointipyynnön joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Bukowski
http://www.bukowski.fi/index.php?page=25&togglelang=1
Hagelstam
http://www.hagelstam.fi/index2.php?lang=fi
Myös muutamat sisustus- ja antiikkilehdet arvioivat taidetta hyvälaatuisten kuvien perusteella, esimerkkeinä Glorian antiikki ja Avotakka.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston pääkirjaston on suunnitellut silloinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitola. Kirjastorakennus valmistui Lukiokadun varrelle vuonna 1983.
Varauksia voi tehdä 20 kappaletta. Kyllä varauksen teon pitäisi näinollen onnistua. Teosta on olemassa kasettina ja tavallisena kirjana pariakin eri painosta.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, haluatko tietää vain Suomen tilanteesta (kielirajaus oli ensisijaisesti suomeksi), kuinka uutta löydetyn aineistoa tarvitset ja minkälaista aineiston tulee olla (tieteellisiä tutkimuksia vs. nuorille tarkoitetut Internet-sivut). Aiheesta löytyi niukasti uutta tutkimustietoa (tarkastin Linda, Arto ja Aleksi tietokannat monilla eri asiasanoilla) ja siksi olen ottanut mukaan myös Internetistä löytyneitä nuorille suunnattuja sivuja.
Pötsönen, Riikka Nimeke: Seurustelua ja pelkkää asiaa : 15-vuotiaiden nuorten ajatuksia teemoista: seurustelu, seksi, ehkäisy, tiedonlähteet, perhesuunnittelupalvelut / Riikka Pötsönen ja Raili Välimaa Aineisto: Kirja Julkaistu: Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto , 1995 Sarja:...
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahahinnaston (2005) mukaan vuoden 1918 50 pennisen setelin arvo on setelin kunnosta riippuen 1-4 euroa.
Alkuperäistä UNFCCC-sopimusta ei näyttäisi löytyvän suomeksi. Suomeksi löytyy ainoastaan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirja, joka täydentää alkuperäistä sopimusta. UNFCCC:n ja Kioton puitesopimuksen eroista kannattanee kysyä lisää ympäristöministeriöstä (viestintäyksikkö: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6586&lan=fi).
Ohessa linkki ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2005/20050013/20050013_2
Tietoa Kioton pöytäkirjasta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=116719&lan=fi
Tietoa YK:n ilmastosopimuksesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=105428&lan=fi
Lähdeteos on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997):
HELMI on suomennos Margaretasta (kreik. helmi) ja lyhentymä Helmiinasta ja sen kantanimestä Vilhelmiinasta. Helmi on Suomen almanakassa 7. toukokuuta v:sta 1908.
HILJA on suomennos Placidiasta (lat. tasainen, hiljainen). Hilja on Suomen almanakassa 8. lokakuuta v:sta 1908.
KAARINA on muunnos Katarinasta. Katariina, Katarina (kreik. puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Suomen almanakassa Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11. vuosina 1929-49 ja uudelleen v:sta 1952. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä, merkittävin em. aleksandrialainen marttyyrineito, joka surmattiin 300-luvun alussa.
Aiheeseen läheisesti liittyvää kirjallisuutta löytyy asiasanoilla: yritykset, rekrytointi, oppilaitokset, opiskelijat. Porsse-tietokannasta mm. seuraava teos: Haapakorpi, Arja: Ura- ja rekrytointipalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa: vuosina 2003-2005 toteutettujen ESR-rahoitteisten projektien arviointi. (2006)
Linda-tietokannasta löytyy joitakin viitteitä, esim.
Hanhinen, Taina: Rekrytointipalvelujen ja ammatillisen ohjauksen hyvät käytännöt: kansallinen raportti 2001. (2001)
Vihervaara, Mari: Näyttötutkinnot, työvoiman rekrytointi ja koulutus: näyttötutkintojen merkitys työelämän edustajien näkökulmasta. (Turun yliopisto, 2001)
Angle, Jaana: Työelämä ja yhteistyö & ammatti ja yrittäjyys: selvitys Rovanimen ammattikorkeakoulun eri...
Alkuaan Koppolan kunnalliskodiksi suunniteltu rakennus rakennettiin vuosina 1927-1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Axel Mörne.
Rakennus otettiin Joensuun kaupungin kunnalliskotikäyttöön 9.5.1929. Vuonna 1930 rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin mielisairasosasto.
Rakennus toimi vuoteen 1954 saakka vanhainkotina, jonka jälkeen se muuttui Mielisairaiden hoitokodiksi. Vuonna 1967 valmistui uusi Koppolan B-mielisairaala.
Vanhassa rakennuksessa aloitti toimintansa sairaalan henkilökunnan perustama Päiväkotiyhdistys 1.10.1969.
Tiedot on poimittu seuraavista lähteistä:
Pertti Elsinen: Joensuun historia 4, s. 209, 227
Joensuun kaupunki: Kulttuuri- ja rakennushistorialliset...
Jessica on englantilainen muunnos heprealaisesta nimestä Yiskah("Jumala katsoo puoleen"). Vanhassa testamentissa Jiska on Abrahamin veljen Haranin tytär. Suomessa nimi alkoi yleistyä 1960-luvulta lähtien, kun useissa suosituissa tv-sarjoissa esiintyi samannimisiä näyttelijöitä.
Roni on lyhentymä Hieronymuksen rinnakkaismuodosta Jeronimus. Lisäksi Roni voi olla Ronaldin ja sen muunnosten kutsumamuoto.
Alkuaan kreikkalainen nimi Hieronymus merkitsee 'pyhäksi nimitetty'.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Billy Hayesin teoksen suomennos Keskiyön pikajuna on ilmestynyt vuonna 1978. Sen on suomentanut Matti Kannosto.
Sitä on Turun kaupunginkirjastossa jäljellä muutamia kappaleita: Pääkirjaston varastossa, Kirjastoauton kokoelmissa ja Härkämäessä. Niiden saatavuuden voi tarkistaa Aino aineistotietokannasta osoitteesta:
http://www.turku.fi/kirjasto
Seuraavilta verkkosivuilta löytyy perustietoa Tomi Kontiosta:
http://www.tammi.fi/ Kirjailijat, valitse valikosta Kontio Tomi
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Myös seuraavasta teoksesta löytyy tietoa Tomi Kontiosta:
Kotimaisia lasten- ja nuorten kirjailijoita 4. (toim. Ismo Loivamaa).
Kirja löytyy Vammalan kirjaston käsikirjastosta.
Aleksi –artikkeliviitetietokannasta löytyy useita viitteitä artikkeleihin, jotka käsittelevät Tomi Kontiota. Tässä muutama esimerkki:
Laaninen, Tiina: Runoilija Tomi Kontio: "Olen riippuvainen naisista" (Mies puhuu naisesta). Anna 2006, nro 33-34, sivu 42-45;
Kankkunen, Sarianna: Ei tästä muuria tullut. Virke 2006 ; 2 ; 29-31;
Sharma, Leena: Paluu todellisuuteen. Suomen kuvalehti 2005 ; (89) ; 45 ; 54-57;...
Kokeile sanahakua kirjaston tietokannassa: Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/, kirjastot Finna.fi, https://finna.fi/ tai monihaku, https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Helmet, http://www.helmet.fi/
Esimerkiksi Venetsiaan liittyvää jännityskirjallisuutta löydät kirjoittamalla hakulaatikkooon sanat jännityskirjallisuus Venetsia, voit vielä rajata kieleksi suomen ja kokoelmaksi kaunokirjat, Helmetistä hakutulos https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=d:(Venetsia)%20and%20d:(….
Näin löytyvät esimerkiksi Donna Leonin dekkarit
Lisa Hiltonin dekkarit, Ultima, Domina
Dan Brown, Inferno
Markus Falk, Aleppon kirjuri
Ian McEwan, Vieraan turva
Tess Gerritsen, Joka tulella leikkii
Kirjasammossa voit selailla romaaneja, joissa on...
Tietoa löytyy tietoa kirjasta: Haic Elisabeth, Yesudian Selvarajan: Terveys ja jooga. 1992 Suomen henkisen kehityksen liitto. Lisäksi uinnin tekniikasta löytyy kirjallisuutta (esim. Malvela: Otetta veteen), samoin joogan hengitystekniikoista (esim. Ramacharaka: Hengittämisen taito). Kirjastojen kokoelmista hakiessasi voit kokeilla vaikkapa hakusanoja uinti, tekniikka, jooga, hengitys. Internetistä löytyy hakusanoilla swimming,
breath(ing) ja yoga runsaasti eritasoisia sivustoja, esim.
http://swimming.about.com/od/drylandexercise/l/aa_cope_yoga.htm ,
http://www.relaxnswim.com/goodies/movt.htm ,
http://swimming.about.com/od/swimworkoutsandskills/a/dbt_breathing.htm .
Kannattaa kokeilla hakua myös verkkokirjakauppa Amazon.comin sivulta http...
Voisitko tarkentaa kysymystäsi. Kirjastoissa on historiateoksia kys. aiheesta. Jos haluat niitä lainaksi, niin voit kaukolainata, tehdä seutuvarauksen tai tulla tänne Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Jos haluat, että teokset varataan sinulle odottamaan ennakkoon, niin meidän pitäisi tietää milloin tulet ne täältä hakemaan. Tarkempia ohjeita antaa myös Kannonkosken kirjasto.
Teidän kannattaa tutustua Näytelmät.fi palveluun, http://www.naytelmat.fi/ . Siellä voi hakea näytelmiä erilaisilla hakuehdoilla, mm. pienoisnäytelmiä. Tekstejä eivät palvelusta näe suoraan muut kuin rekisteröityneet käyttäjät, mutta kirjaston aineistotietokannasta kannattaa tarkistaa, löytyykö aineistoa yleisestä kirjastosta. Kirjastoon kannattaa muutenkin tulla paikan päälle katsomaan eri vaihtoehtoja ja keskustelemaan kirjastonhoitajan kanssa siitä, mikä voisi olla sopiva valinta. Keskustellen on helpompi rajata pois vaihtoehtoja, jotka eivät kiinosta. Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjastosta voisi myös kysyä neuvoa, yhteystiedot löytyvät heidän Internet-sivuiltaan, http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5 .
Sotalapsia tutkineen Heikki Salmisen mukaan ainoa paikka Suomessa, josta löytyy mahdollisimman tarkat tiedot sotalapsista on Kansallisarkisto. Seuraavassa Kansallisarkiston yhteystiedot: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/
Myös Ruotsin vastaavaan arkistoon voi ottaa yhteyttä: http://www.ra.se/ra/
Heikki Salmisen käsittelevä lisensiaattityö ”Suomalaiset sotalapset ja Ruotsi: lastensiirto-organisaatiot, kuljetukset Ruotsiin ja paluu Suomeen vuosina 1939-1957” on saatavilla esim. kaukolainaksi Turun yliopiston kirjastosta.
