Valitettavasti kirjaa ei näyttäisi olevan saatavilla nettikaupoista ainakaan tällä hetkellä. Kirjan kustantajalta Kirjapajalta voisi asiaa tietysti kysyä, mutta useinkaan kustantajilla ei ole enää myytävänä noin vanhoja kirjoja. Kirjapajan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjapaja.fi/yhteystiedot.
Koska kirja ei ole enää kovin uusi, sitä voisi yrittää löytää antikvariaateista. Antikvariaattien kaikki valikoimat eivät välttämättä ole Internetissä näkyvillä, joten niihin voisi soittaa ja kysyä, olisiko niiden valikoimissa kyseistä laulukirjaa. Jotkut antikvariaatit saattavat ottaa ylös kirjan nimen ja ilmoittaa, jos heille tulee haluttu kirja. Suomalaisia antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/...
Kyseessä on Atlantin alueen lämpimissä vesissä elävä keltapyrstönapsija. Keltapyrstönapsija(Ocyrus chrysurus)kasvaa 20-80 cm: mittaiseksi ja 1-4 kg:n painoiseksi. Kalan nimi viittaa kullankeltaiseen tai vaaleankeltaiseen pyrstönvarteen ja pyrstöevään. Keltapyrstönapsija viihtyy parhaiten koralliriuttojen ja rantakallioiden ja -kivien lähettyvillä. Se onkin tuttu näky monelle snorklaajalle. Sukulaislajiensa tavoin myös keltapyrstönapsijalla on ruumiin kokoon nähden suunnattoman suuri suu. Suu on täynnä teräviä pieniä hampaita. Kala on moniruokainen ja syö kaikenlaista eloperäistä ainetta. Kala tarttuu melkein mihin hyvänsä syöttiin. Keltapyrstönapsijan lihassa on hyvä ja voimakas maku, ömutta kalaruuillle herkistyneiden tulisi välttää sitä...
Kyseessä taitaa olla harvinaisempi sukunimi (Väestörekisterikeskus http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittamassa Sukunimet -kirjasta (Otava 2000) ei kyseistä sukunimeä löydy. Arvailen, voisiko nimellä olla tekemistä nimien Päivinen tai Päiviön kanssa? Päivion kohdalla mainitaan myös Lapissa esiintyneet muodot Päiwiä, Peiwe, Päiwe.
Laulun nimi on "Nää maat", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Antti Kleemola. Laulu alkaa: "Virtaa virtaa joki hiljalleen". B-osassa lauletaan: "Nää maat ja mannut, oon niistä voimaa saanut".
Laulun nuotti löytyy esim. Esa-Markku Juutilaisen ja Tapio Kukkulan nuotista Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi ja samojen tekijöiden nuotista Intro.
Laulu on myös levytetty. Se löytyy Jouka-yhtyeen cd-levyltä Kulkurit. Antti Kleemola laulaa ja soittaa itsekin tässä yhtyeessä. Jouka-yhtyeen levytys löytyy myös cd-levyltä Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi : kuuntelu-CD. Pelkkä säestys lauluun löytyy cd-levyltä Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi : komppi-CD.
Nuottijulkaisujen painovuodet löytyvät varmimmin Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Kaikille julkaisuille ei tosin tässäkään tietokannassa ole löytynyt julkaisuvuotta.
Valitan, että vastaus on viipynyt. Suomen tasavallan presidenteistä on julkaistu tavallisia, yksityisluontoisia kuolinilmoituksia. Ilmoituksissa surijoina ovat olleet omaiset. Valtiolliset surun- ja kiitollisuudenosoitukset ovat olleet sitten erikseen. Mahdollisia lisätietoja käytännöistä voi tiedustella Tasavallan presidentin kansliasta.
Esimerkkejä kuolinilmoituksista:
K.J. Ståhlberg HS 24.9.1952
Urho Kekkonen HS 4.9.1986
J. K. Paasikivi HS 16.12.1956
Muiden presidenttien kuolinilmoituksia voi käydä etsimässä mikrofilmatuista lehdistä, joita voi vapaasti käyttää esimerkiksi Kansalliskirjastossa. Helsingin sanomia myös Pasilan kirjastossa.
Tasavallan presidentin kanslia:
http://www.president.fi/public/default.aspx?nodeid=44834&...
Aale Tynni on suomentanut William Butler Yeatsin runon "Easter 1916". Suomennos löytyy Yeatsin runojen kokoelmasta "Runoja", joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1966.
Saat pyytämäsi katkelman suomennoksen sähköpostiisi.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Yeats, William Butler: Runoja (WSOY, 1966)
http://www.poetryfoundation.org/poem/172061
Seurat tai pelaajat kertovat tuskin koskaan pelaajasopimuksista noin tarkasti. Nämä taitavat olla usein liikesalaisuuksia. Arvioimme, että usein siirtosummat maksetaan seurojen välillä ja pelaajasopimus erikseen määrää pelaajan palkkion.
Tässä pari kirjaehdotusta, joissa saattaa asiaa olla käsitelty. Linkeistä aukeaa kirjojen tarkemmat tiedot.
Kuningaspelin kentät: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1813388__Sjalkapallo%20tal…
The Economics of Football : http://www.amazon.co.uk/The-Economics-Football-Stephen-Dobson/dp/052151…
Anja Saastamoisen Ihmeelliset kirjaimet (joka tosin on 1950-luvulta) on hieman etsitynkaltainen satu. Siinä kirjaimia ja kirjoittamista opetteleva Ritva nukahtaa ja alkaa uneksia piirileikkiä käyvistä kirjaimista, jotka aapiskukko komentaa asettumaan kauniisti jonoon.
Unikukko opastaa Ritvaa: "Jos opettelet lukemaan, ymmärrät, miksi nuo kirjaimet juoksevat jonossa. Jokaisella on oma paikkansa. Jokainen polku muodostaa sadun, kertomuksen tai kokonaisen kirjan. -- Ajattelehan eikö olisi hauskaa osata lukea! Silloin voisit tulla tänne uudelleen. Kirjaimet leikkisivät kanssasi ja osaisit kulkea joka polulla ilman vanhempien apua."
Kun Ritva herättyään ymmärtää, että opettelemalla lukemaan voisi kulkea kirjainten muodostamia jonoja pitkin...
Kirjasarjan Navis Fennica: Suomen merenkulun historian osassa3 (WSOY, 1994) kerrotaan hinaajalaivastojen synnystä Kemiin. Vuonna 1893 oululaiset Bergbomin ja Snellmanin kauppahuoneet perustivat Trävaru Ab Kemin, josta 1916 tuli Ab Kemi Oy. Yhtiöllä oli useita sahoja Perämeren rannikolla ja hinaajat saivat nimen Kemi ja perään järjestysnumeron. Valtion metsäteollisuuslaitoksista muodostettiin vuonna 1932 Veitsiluotio Oy. Tämänkin yhtiön hinaajille annettiin yhtiön nimi ja perään numero.
Hinaaja nimi Hector kuului Haukiputaan Martinniemen sahalle,muita nimiä olivat Erkki, Kelo, Nils, Pomo ja Pölli. Myöhemmin kaikki yhtiön hinaajat saivat nimen Martti. Saha siirtyi aikoinaan Raahe Oy:lle ja lopulta monien yhtiöliitosten jälkeen Rauma-...
Apila on Suomessa harvinainen nimi, sillä missään etunimioppaassa, jotka kävin läpi, sitä ei mainittu.
Apila on luontonimi. Se tarkoittaa Suomessa yleistä kaksi- tai monivuotista ruohokasvia, jolla on kolmisormiset lehdet ja mykerömäiset, valkeat tai punertavat kukinnot. Suomessa kasvavia apiloita ovat mm. puna-apilat ja valkoapilat. Nelilehtisen apilan löytymisen sanotaan tuovan onnea.
Kuvan puna-apilasta näet esim. täältä http://fi.wikipedia.org/wiki/Apilat
Ja tässä luettelo luontonimistä
http://www.etunimet.net/luontonimet/
Lähde: Nykysuomen sanakirja 1, 1992
Tämän päivän lahja löytyy Irja Kilpeläisen kirjasta: Ilon ja varjon maa (s. 97). Kirjan on kustantanut Kirjapaja. Kirjassa on kokoelma erilaisia tarinoita, jotka sopivat iltasaduiksi lapsille, iltanuotiolle tai aamuhartauteen.
Lasten kasvusta ja kehityksestä on paljon kirjallisuutta.
Jotta löydät aiheesta juuri sinua kiinnostavaa kirjallisuutta niin voit hakea sitä itse kyytikirjastojen aineistohausta (tarkennettu haku): http://www.kyyti.fi/libdbsearch/. Kirjoita kohtaan Asiasanat/Aihe lapset ja kasvu tai lapset ja kehitys sekä klikkaa Luokka-valikosta Tietokirjallisuus ja sitten Haku. Tuloksena on 37 (lapset ja kasvu) ja 145 (lapset ja kehitys) teosta. Klikkaa Haun tulos -listalta sinistä teoksen nimeä niin näet Asiasanat/Aihe -kohdasta mitä teos käsittelee. Alempana on Saatavuustiedot, josta Kouvolan kaupunginkirjastoa klikkamalla näet missä Kouvolan kirjastossa teos on.
Koulunkäyntiavustajista on myös kirjallisuutta. Toimi kuten edellä mutta hae asiasanalla...
Virren sanat on kirjoittanut englantilainen runoilija Cecil Frances Alexander. Sanat on suomentanut Kirsi Kunnas ja sen säkeistöt on julkaistu suomeksi lukuunottamatta kolmatta säkeistöä (The rich man ...). Runo on julkaistu ainakin kahdessa antologiassa:
Kuka on nähnyt tuulen : runoja ja satuja maailmalta / kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas
Porvoo, 2010
Aarteiden kirja. III : Olipa kerran
Porvoo, 1966
Runon alku kuuluu suomeksi:
Kaiken kauniin, ihanan,
pienet sekä suuret loi
Taivaan Luoja maailmaan.
Ihmeellisen muodon soi
jokaiselle kukalle,
joka valoon puhkeaa,
jokaiselle linnulle
kauniit siivet vahvistaa.
Kysymykseesi on osittain jo vastattu aiemmin. 17.3.2010 Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa kerrotaan näin:
Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englannin kielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu...
Tarkoitatko Frank-monhakua: http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Tilapäinen häiriö toiminnassa on aiheuttanut siinä toisinaan tuollaisia ongelmia. Kannattaa kokeilla hetken päästä uudelleen.
Jos tarkoitat jotakin muuta kirjastotietokantaa, ilmoitatko tarkemmin, mistä hausta on kyse.
Tietämättä tarkemmin, mille soittimille tämä sävellys on sävelletty, on vaikea vastata aivan varmasti. Sibeliuksen teosluettelosta ei kuitenkaan löydy yhtään Andante-nimistä sävellystä, joka olisi tarkasti määritelty G-duurissa kulkevaksi.
Folke Gräsbeck on levyttänyt itse keksimällään nimellä Allegretto Sibeliuksen nimettömän sävellyksen viululle ja pianolle G-duurissa(teosluettelonumero JS86). Tämä levytys löytyy albumilta The Sibelius edition. Volume 6 (BIS CD-1915).
Jos kysyjällä on etsimästään teoksesta jotain lisätietoja, voidaan hakua yrittää täsmentää. Näillä tiedoilla ei valitettavasti muuta löydy.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Teiniäitiyttä käsitellään seuraavissa opinnäytteissä:
Kelhä, Minna Vääränikäisiä äitejä? : ikä ja äitiyden yhteiskunnalliset ehdot / Minna Kelhä. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2009. - Väitöskirja : Helsingin yliopisto.
ISBN 978-952-10-5656-7 (PDF)
--> Asiasanat: äitiys; ikä; vanhemmuus; äidit; nuoret; nuoruus; aikuisuus; elämänkaari; elämäntilanne; sosiaaliset normit; yhteiskuntaluokat; diskurssianalyysi; naiset; aikuistuminen; vanhempi-lapsisuhde;
Verkkojulkaisuna: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19800/vaaranik.pdf?seq…
Sairanen, Virve: Nuoret äidit ja opiskelu : ajatuksia ja kokemuksia koulutuksesta, opiskelusta ja opinto-ohjauksesta toisen asteen oppilaitoksissa / Virve Sairanen. [Turku], 2010. - Pro gradu -työ :...
