Täsmälleen tuolla tavoin alkavaa runoa ei löytynyt, mutta voisiko tama Nazim Hikmetin runo olla etsimäsi?:
Jonakin päivänä sanoo äitimme luonto:
”Sait itkeä, sait nauraa,
nyt se loppuu, lapseni.”
Alkaa taas loputon elämä
joka ei näe, ei puhu, ei ajattele.
Suomennos on Brita Polttilan, ja runo löytyy ainakin näistä kirjoista:
Maailman runosydän (koonneet Hannu Tarmio, Janne Tarmio), Päivänlasku (toimittanut) Hannu-Pekka Lappalainen, Elämää vuoden kaikki päivät (toimittanut Sievers).
En tiedä tarkoititko tässä nyt romaaneja pelkästään vai myös tietokirjoja tai luetko kirjasarjaksi sellaiset kirjat joissa on samat henkilöt vai pitääkö saman tarinan jatkua kirjasta toiseen, mutta tässä alla on vähän ehdotuksia.
Jos tietokirjatkin otetaan niin Guinnessin ennätystenkirjan mukaan japanissa ilmestyvässä matkaopaskirjasarja Rurubussa oli jo vuonna 2010 lähes 3800 osaa. http://www.guinnessworldrecords.com/world-records/longest-book-series-t…
Jos lasten ja nuorten kirjasarjoja ajatellaan niin pisimpiä ovat varmaankin Aku Ankan taskukirja -sarja ja Neiti Etsivä -kirjat. Molemmissa on osia yli 400.
Saksalaista Perry Rhodan -sarjaa on julkaistu vihkosina yli 2800 ja kovakantisinakin 131 kappaletta. http://www.perry-rhodan.net/...
Jos olette molemmat yli 15-vuotiaita, niin samassa osoitteessa asuminen ei ole esteenä, vaikka toisen henkilön lainausoikeudet olisi evätty. Kirjastokortti on henkilökohtainen ja voit hankkia itsellesi oman kortin, kun esität kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen ja sinulla on voimassaoleva osoite Suomessa.
Jos olet alle 15-vuotias, niin tarvitset täysi-ikäisen vastuuhenkilön, että voit hankkia kirjastokortin. Vastuuhenkilöllä on oltava lainausoikeus voimassa, että voisit saada kirjastokortin. Siinä tapauksessa samassa osoitteessa asuvan vastuuhenkilön lainauskielto estää sinua saamasta omaa kirjastokorttia.
Heinolan kirjastossa ei ole Heikki Asunnan runoja, mutta Lahden pääkirjastossa on alla luetellut kokoelmat:
- Valikoima runoja
- Valitut runot
- Ruuhenveistäjä
- Syysmaanantai
- Vedenjakajalla
- Mastolyhty
- Metalliseppele
- Mustaa ja kultaa
- Kolmen teinin lauluja
Voit saada kirjat Lahdesta Heinolan kirjastoon tekemällä varaukset Lastu-verkkokirjaston kautta tai pyytämällä henkilökuntaa kirjastossa tekemään varaukset. Alla linkki varausohjeeseen:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101825
Suomen museoliitto suosittelee kirjaa Rohmut ja riesat toimittanut Outi Nummi. Se on kuulemma ensimmäinen suomenkielinen tunnistusopas.
HelMetistä löysin hakusanalla tuhohyönteiset myös pari muuta ehdokasta.
Lasse Jansson: Sisätilojen tuhoeläimet, 2012 ja niiden torjunta sekä
Tuula Putus: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta, 2013.
Netin tiedot ovat tosiaan moninaiset ja usein ainakin kuvien kohdalla aika puutteelliset.
Löysin kuisten yhden sivusto, jota uskallan suositella, vaikka se on kaupallisen toimijan sivusto. Sivulla on kuitenkin hyvät tunnistuskuvat ja joopa lähdeviitteet mainittu.
http://www.hyonteismaailma.fi/
1920- ja 30-lukujen taitteessa Suomessa julkaistiin koko joukko aapisia. Oheinen luettelo ei ole täydellinen, mutta kaikki tärkeimmät sen aikaiset oppikirjakustantajat ja lukuopetuksessa käytettyjen kirjojen laatijat ovat siinä kyllä mukana. Valistus oli pitkään yksi merkittävimmistä oppikirjojen kustantajista maassamme, joten vuonna 1933 koulunsa aloittanut ensiluokkalainen on hyvinkin saattanut saada lukemisoppia J. K. Santalan Alakansakoulun aapisesta. Toisaalta, 30-luvun luetuimmaksi tietokirjailijaksemme mainittua Aukusti Saloa ja hänen Uutta aapistaan on vaikea jättää laskuista: on sanottu, että 50-70% maamme kansakoululaisista luki Salon laatimia oppikirjoja. Jos karjalaisnäkökulma otetaan huomioon, vahvaksi ehdokkaaksi nousee myös...
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elia” on heprealainen nimi, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Se oli keskiajalla yksi suosituimmista ”Vanhan testamentin” nimistä, ja sen kreikkalainen muoto on ”Elias”. Nimestä on lukuisia muitakin muotoja. Varmaan kuuluisin suomalainen tuohon nimeen kytkeytyvä henkilö on Elias Lönnrot.
”Johannes” on puolestaan Vilkunan mukaan kreikkalais-latinalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Jochanan”, jonka merkitys on ’Jahve on armollinen’. Toisaalta sen rinnalla on kuljenut Foinikiasta ja Karthagosta peräisin oleva nimi ”Hannibal”, jonka merkitys on ’Baal on armollinen’. Myös ”Johanneksesta” on lukemattomia erilaisia nimimuotoja, kuten lyhentämällä syntyneet nimet ”Hannes” ja ”Hannu...
Kehitysvamma-alan verkkopalvelu verneri.net-sivuston mukaan INCL-lasten elinikä on tavallisimmin 5-10 vuotta, ja harva elää yli 12-vuotiaaksi. Muuta tietoa eliniästä ei löytynyt.
http://verneri.net/yleis/incl-ja-ncl-taudit
*
Valtaosa Lilja-sukunimistä on otettu käyttöön 1900-luvun alun nimenmuutoissa. Nimeen on todennäköisesti saatu vaikutteita ruotsalaisista porvarisnimistä, joiden alussa "Lilje" on hyvin tavallinen (mm. Liljeroos, Liljeberg). Sotilasnimet ovat myös voineet toimia esikuvana sukunimelle, sillä Lilja-lisänimi oli tavallinen ruotusotamiehillä Suomen rykmenteissä 1700- ja 1800-luvuilla. Vaihtoehtoisesti sotilasnimi on voinut jäädä käyttöön periytyväksi sukunimeksi.
Etunimi Liljan alkuperä on puolestaan englanninkielisen Elisabeth-nimen hellittelymuodoissa Lilian ja Lily. Toisaalta Liljaa voidaan pitää myös luontoaiheisena nimenä englannin Lilyn lailla.
Lilja-etunimeä on ollut käytössä 1800-luvulta alkaen. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1929....
Espoossa (sekä Kauniaisissa ja Vantaalla) luokan perässä olevat kirjaimet ovat yleensä pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta. Eli yleensä tekijän sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta.
Kirjan kielen voi varmistaa klikkaamalla Helmet-haun vasemmasta palkista hakurajoitteeksi suomi tai katsomalla kirjan tietoja niteiden alla.
Tervetuloa seikkailemaan Espooseen.
Pahoittelut kesäaukioloaikojen aiheuttamasta häiriöstä! Tällaisissa tapauksissa kirjasto yleensä ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja tiedustelee, mistä hän haluaa varauksensa noutaa. Jostakin syystä näin ei ole tässä tapauksessa kuitenkaan käynyt. Suosittelen ottamaan yhteyttä lähimpään avoinna olevaan Helmet-kirjastoon joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse. Esimerkiksi Munkkiniemen kirjaston henkilökunnan tavoittaa numerosta 09 31085033. Hyvää kesää!
Valitettavasti kortin uusiminen etänä ei ole mahdollista. Helsingin kaupunginkirjastossa uuden kortin saa paikan päällä kirjastossa esittämällä voimassaolevan, kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Uuden asiakkaan on mahdollista tallentaa etukäteen henkilötietojaan kirjaston asiakasrekisteriin Helmet-verkkokirjastossa, mikä nopeuttaa asiointia kirjastossa. Koska olet jo asiakkaamme ja tietosi löytyvät jo asiakasrekisteristämme, ei lomaketta tarvitse täyttää etukäteen.
Lähteet:
Kirjastokortti ja lainaaminen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Pyydämme tarkennusta, missä tilanteessa ko. ilmoitus tulee.
Eduskunnan verkkopalvelujen palautelomake - Anna palautetta - löytyy www.eduskunta.fi -sivun oikeasta ylälaidasta.
Eduskunnan kirjaston tietopalvelu auttaa dokumenttien löytämisessä. Yhteystiedot ovat edellä mainitulla palautesivulla.
Kysymyksessä siteerattua runoa ei ole kummassakaan mainitussa Rumi-suomennoksessa, enkä löytänyt sitä muistakaan Hämeen-Anttilan Rumi-käännöksiä sisältävistä teoksista. Muidenkaan Rumia suomeksi tulkinneiden kääntäjien töiden joukosta en tätä nimenomaista runoa löytänyt, enkä valitettavasti onnistunut selvittämään tämän useilla verkkosivuilla yleensä johdonmukaisesti samassa muodossa siteeratun suomennoksen alkuperäistä kirjallista lähdettä tai kääntäjää.
Saloppi on puolipitkä, hihaton, ohut ja kevyt muotipukua suojaava vierailuviitta, monesti hupullinen ja yleensä silkistä ommeltu kesäasuste. Nimitys on johdettu kietoutumista merkitsevästä ranskankielisestä verbistä s'envelopper.
Lähde:
Riitta Pylkkänen, Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982
Kuvataiteilijamatrikkeli löytyy nykyään verkosta. En kuitenkaan onnistunut löytämään suoralta kädeltä taiteilijaa, joka voisi signeerata taulunsa kyseisellä kirjainyhdistelmällä. Matrikkeli on linkitetty vastauksen loppuun.
Verkkotiedonhakukaan ei tuottanut erityisen hyviä tuloksia. Lähimmäksi osuu newyorkilainen nykytaiteilija Able Parris, joka yhdistelee taideteoksissaan muun muassa digitaalisia elementtejä.
Suosittelen kääntymään asiassa taiteeseen erikoistuneen tahon puoleen esimerkiksi taideliikkeessä. Vastauksen lopussa on esimerkki taidearviointia tarjoavasta yrityksestä.
Toivottavasti taiteilija selviää!
Lähteet:
Kuvataiteilijamatrikkeli: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/taiteilijahaku.html?sear…
Able Parris:
http://...
Kappale on alun perin Boots Randolphin levyttämä Yakety sax. Tunnetuin se lienee kuitenkin Benny Hillin TV-showssa käytettynä sanattomien sketsien taustamusiikkina. Monien mielissä Yakety sax assosoituu niin voimakkaasti Hilliin, että usein siihen viitataan nimellä Benny Hill theme. Benny Hill -version sävelmästä esittää Ronnie Aldrich orkestereineen.
https://www.youtube.com/watch?v=ZnHmskwqCCQ
https://www.youtube.com/watch?v=MK6TXMsvgQg
Husaarin nuha on epäilemättä sama asia kuin huovintauti, joka on yksi kupan eli syfiliksen slangi- ja kansanomaisista synonyymeistä. Muita ovat esimerkiksi Ranskan tauti, sotilaantauti ja espanjantauti. Nämä ja runsaasti muita epävirallisia sukupuolielämään liittyviä ilmauksia löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Jussila, Raimo, Seksisanat : suuri suomalainen seksisanakirja. Prometheus, 2010
Popp, Outi & Björkenheim, Päivi, Kättä pidempää : olennainen seksisanasto suomi-englanti-suomi. Ajatus, 2008
Juolukka kukkii touko-kesäkuussa, kevään lämpötiloista riippuen.
Etelä-Suomessa kukinta yleensä tapahtuu toukokuussa. Juolukan kukat
ovat hyvin voimakastuoksuiset, mutta ihminen ei yleensä erota niitten tuoksua, sillä juolukan kasvupaikat rämeet, nevat ja korvet peittävät sen ominaishajullaan. Maultaan juolukka on kuin mauton mustikka.
Hyvä lähdeteos on Toivo Rautavaaran ja Pekka Knuuttilan "Mihin marjamme kelpaavat" WSOY 1981. Saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa :
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472178__SMihin%20marjamme…
