Katkelma on Shakespearen Othellon ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 katkelma kuuluu näin:
En, min’ en tahdo piillä:
Nimeni, arvoni ja tuntoni
Ei pelkää julkisuutta.
Yrjö Jylhä suomensi Othellon vuonna 1955 ja Matti Rossi vuonna 2013. Saat heidän suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/1127
https://finna.fi
Shakespeare, William: Draamoja. 6 (suomentanut Paavo Cajander, Suomalainen kirjallisuuden seura, 1916)
Myllypuron mediakirjastolla ei ole omaa videotykillistä kokoustilaa, mutta asukastalo Myllärin kokoustila, jossa on videotykki, on varattavissa asukkaiden käyttöön erilaisia tilaisuuksia varten.
Asukastalo Myllärin tilan voi varata soittamalla numeroon 040 825 6956 tai sähköpostitse osoitteesta myllarin.tilavaraukset@hel.fi.
http://kaupunginosat.net/myllypuro/asukastalo-myllri-mainmenu-931/asuka…
Myllärin tilojen varauskalenteri on nähtävissä osoitteessa https://sites.google.com/site/asukastalomyllaeri/
Mikäli kyseessä on tilaisuus, jossa on kyse yhteistyöstä kirjaston kanssa, tilavaraus tulisi tehdä kirjaston kautta. Myllypuron mediakirjaston puhelinnumero on 09 310 85062.
Asia näyttää kiinnostaneen muitakin, keskustelua (joka tosin menee syrjään asiasta)
http://keskustelu.suomi24.fi/t/2461437/saaristoni
Kirjan suomennos (Elvi Sinervo) on muuten kolmisenkymmentä sivua laajempi kuin alkuteos ja siinä tekijä liikkuu selvästi paikallistetussa ympäristössä eli Inkoon Barösundin maisemissa. Samassa yhteydessä käsitellään kuitenkin myös Bengtskärin majakkaa, joka sijaitsee melko etäällä Barösundin maisemista.
Ehkä Tikkanen on kuitenkin kirjailijan vapaudella koonnut kirjansa materiaalin eri puolilta Suomen saaristoa.
Tikkanen, Henrik
Minun saaristoni. - Tammi, 1970
Valitettavasti kirjastojärjestelmämme toimii niin, että jos jostakin nimekkeestä on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin tämä varaus on käsitelty lähtemään noutokirjastoon.
Varaukset käsitellään kirjastoissa mahdollisimman nopeasti. Uusimista kannattaa kokeilla jonkin ajan kuluttua uudelleen.
Pahoittelen tästä järjestelmän ominaisuudesta aiheutuvaa haittaa.
”Ivan Denisovitšin päivän” arvosteli ”Parnassossa” Kai Laitinen jo vuonna 1963. Olisikohan kyse kuitenkin Marja-Leena Mikkolan Solženitsynia käsittele essee ”Tyrannit, kavaltajat ja vangit”? Se löytyy ”Parnasson” numerosta 5/1971 (s. 293–300).
Valitettavasti ei voi. Se johtuu siitä, ettei kirjastojärjestelmään ole liitetty mitään pankkitunnusten kaltaista toissijaista kirjautumisjärjestelmää. Kenties sellainen on joskus tulevaisuudessa mahdollista, mutta tällä hetkellä kirjautumiseen tarvitsee kirjastokortin numeron.
Kortin numeron voi toki kysyä tarvittaessa kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, mutta jos kortti on lopullisesti kadonnut, kortti täytyy vaihtaa, jolloin numero muuttuu.
Kysymys on kovin laaja, oikeastaan kokonaisen tutkimuksen laajuinen. Kirjastosta käsin emme pysty valitettavasti tällaista selvitystä laatimaan.
Jokaisessa maassa tilanne on myös edennyt omalla laillaan maan muun historian mukaan, joten jokaisen valtion tilanne vaatisi oman selvityksensä.
Tässä vain muutama huomio Suomesta. 50 vuotta sitten Suomessa ei ollut vielä supermarketteja. 1960-luvulla rakennettiin kauppakeskuksia, mutta paljon oli vielä pieniä lihakauppoja, maitokauppoja ja leipomoita, ja vasta vähitellen alettiin siirtyä omavaraistaloudesta kaupan aikakauteen. Tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta, joista saat toivoakseni myös lisätietoja aiheestasi:
http://www.kesko.fi/yritys/Historia/
http://kehittyvaelintarvike.fi/...
Suomessa tämä kirja on ainoastaan Turun kaupunginkirjastossa. Se kuuluu heidän vanhaan kokoelmaansa, ja sitä voi pyytää tutkimuskäyttöön erillisellä luvalla.
Kirja kuuluu Ruotsissa julkaistuun sarjaan, ja se on joidenkin ruotsalaisten kirjastojen kokoelmissa. Koska kirjaa ei ole Suomessa saatavana kotilainaan, voit halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Alla tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja kaukopalvelupyyntölomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Uros-nimitystä käytetään yleensä suurikokoisista nisäkkäistä, mutta tarkempaa tietoa termien alkuperästä ei meidän lähteistämme löytynyt.
Kysyimme tarkempaa vastausta Kotimaisten kielten keskuksesta.
Tässä erityisasiantuntija Kirsti Aapalan vastaus:
"Koiras ja uros ovat osittain toistensa synonyymeja: molempia voidaan yleiskielessä käyttää merkitsemässä eläinlajin urosta, ja lisäksi uros tarkoittaa myös täysikasvuista miestä tai sankaria (tieto löytyy mm. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Veijo Meren Etymologinen sanakirja on ennemminkin kaunokirjallisuutta eikä sitä kannata käyttää lähteenä.)
Uros on näistä kahdesta vanhempi. Siitä on kirjallisia tietoja jo Mikael Agricolalla, siis niin kaukaa kuin suomenkielistä...
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Gustaf Nordqvistin lauluun "Jul, jul, strålande jul" eli suomeksi "Joulu armahainen" on suomenkieliset sanat tehnyt Aatu Leinonen.
https://finna.fi
http://www.hs.fi/muistot/a1305989906249
Voisikohan kyseessä olla tämä, F. E. Sillanpään kertomuksesta Elon virta vilahtelee peräisin oleva katkelma?
"Ja juuri sillä hetkellä, jolloin höyryävistä saunoista kuuluu vihdan rapsutus, silloin alkaa joulu. Se ilmestyy kenenkään huomaamatta tanhuville, koko vihertävän tähtisen taivaan alle. Muutaman hetken siinä vielä on jotain juhlallista odotusta, silloin kun pihoissa liikkuu saunasta ääneti palaavia ihmisiä. Mutta kun ovet heidän jälkeensä ovat painuneet kiinni, silloin on rauha vihertävän taivaan alla."
Kertomus on julkaistu alun perin kokoelmassa Ihmislapsia elämän saatossa (1917) ja sittemmin mm. teoksessa Kootut teokset. 1, Elämä ja aurinko ja nuoruuden kertomukset (Otava, 1988).
HelMet hausta ei löytynyt kovinkaan paljon tästä aiheesta.
Oikeastaan vain teos In Paul Klee's Enchanted garden täytti hakuehdot jos asiasanoina ovat kuvataitelijat + kasvit.
Frank monihaku löysi lukuisia viitteitä jo pelkästaan Aalto yliopiston taidepuolelta.
Haulla: avainsana kasvit, rajaus kirjat löytyvät
esim. Sari Savikko: kasvien taide
Teos on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys botaanisten kuvien historiasta. Samalla se on ensimmäinen yhteiskuva suomalaisista tekijöistä puupiirtäjä Daniel Medelplanista von Wright -veljeksiin ja Ebba Masaliniin. Kirjan yli 400 kasvitaulua ja kukkamaalausta havainnollistavat, kuinka kasveja on eri aikoina kuvattu. Teksti kertoo, ketkä ja miksi kasveja kuvasivat ja millaisia haasteita botaanisen...
Löysin HelMet haulla jotain aiheesta.
Uusinpia teoksia ovat Mielikuvituksen voima : sadut, myytit ja tarinat Suomen ja Norjan taiteessa = The Magic North : Finnish and Norwegian art around 1900 sekä Mika Hannula: Maalauksesta - esseitä ja keskusteluja.
ITE lapissa, Luonto opettajan - maisemamaalaus Düsseldorfissa sekä Leonardo da Vinci: työpäiväkirjat saattavat olla myös hyviä lähteinä.
Etsimäsi kirja on Risto Erosen Työn rakastaja (WSOY,2004).
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52146#.Vl1Q12DovSc
Voisiko kyseessä olla sitaatti Paavo Haavikon Rauta-ajasta (s.41) "On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä."
Ikävä kyllä tällaista runoa ei löytynyt. Runoa on kysytty myös kirjastojen valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta ainakaan vielä ei vastausta ole löytynyt.
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tosiaan tekijänoikeussuojan kesto on 70 vuotta tekijän kuolemasta (43 §). Jos tekijää ei tiedetä, suoja-aika 70 vuotta teoksen julkaisuvuodesta (44 §). Erikseen vielä aikaisemmin julkaisematon teos saa julkaisun jälkeen 25 vuoden suoja-ajan (44 a §). Aleksis Kiven tuotanto on siis periaatteessa tekijänoikeuksista vapaata, jollei kyseessä ole 25 vuoden sisällä julkaisu aikaisemmin julkaisematon materiaali.
On hyvä muistaa, että tekijänoikeuden suoja koskee myös teoksen mahdollisia muita tekijöitä kuten...
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän HelMetin listauksen mukaan Helsingissä ompelukone on käytettävissä Etelä-Haagan ja Pasilan kirjastoissa. Espoon puolella ompelukone löytyy Entressen, Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon ja Tapiolan kirjastoista sekä Kirjasto Omenasta.
