Tuttavan poikaystävän sukulainen oli toiminut Kittilässä "piirilääkärinä" viime sotien alla. Mikä oli piirilääkäri, kuinka laaja toimialue hänellä oli? Yksi…

Kysytty
15.07.2014

Tuttavan poikaystävän sukulainen oli toiminut Kittilässä "piirilääkärinä" viime sotien alla. Mikä oli piirilääkäri, kuinka laaja toimialue hänellä oli? Yksi kunta, myös naapurikuntia, koko maakunta...?
Löytyisikö asiaa valaisevaa kirjallisuutta?
Muistettiin kunnanlääkärit ja lääninlääkärit, mutta ovatko nämä myöhempää aikaa?

Vastaus

Vastattu
15.07.2014
Viimeksi päivitetty
15.07.2014

Piirilääkärilaitos sai alkunsa 1700-luvun puolivälissä. Suomen ensimmäinen piirilääkäri Barthold Rudolf Hast nimitettiin Pohjanmaan piirilääkäriksi vuonna 1749 Vaasan kaupunkiin. Vuonna 1775 oli maassamme toimessa kahdeksan piirilääkäriä ja 1800-luvun alussa piirilääkäripiirejä oli perustettu 13. Vuosisadan puolivälin paikkeilla piirilääkäreitä oli jo 50. Tämän jälkeen perustettiin vielä kolme piirilääkäripiiriä - enimmillään piirilääkäreitä oli siis 53.

Piirilääkärien toiminnasta oli säädetty heille vahvistetussa johtosäännössä. Heidän päätehtävänsä oli vuodesta 1832 lähtien terveydenhoidon kehittäminen ja siten huolehtia oman piirinsä alueella asuvan väestön terveyden- ja sairaanhoidosta aina siihen saakka kun maamme kunnanlääkärilaitos sai alkunsa 1880-luvulla. Yksityisen lääkärinavun antaminen sairaille oli sallittua vain edellyttäen, että se ei häirinnyt virkatehtävien hoitamista. Lääkärien vähälukuisuuden vuoksi he olosuhteiden pakosta joutuivat huolehtimaan myös sairaiden hoidosta: 1800-luvun alussa koko maassa oli vain 30 lääkäriä, vuosisadan puolivälissäkin vielä alle sata; 1900-luvun alussa lääkäreitä oli jo 375.

Piirilääkärien oli laadittava vuosittain kertomus terveydenhoidon tilasta piirissään. Siinä oli annettava varsinaisten sairauksia koskevien tietojen lisäksi yksityiskohtainen selvitys kaikista niistä ympäristötekijöistä, joilla sen ajan käsityksen mukaan saattoi olla vaikutusta ihmisten terveyteen. Myös terveyskasvatus kuului piirilääkärin tehtäviin. Kansanterveyden kannalta erittäin merkittävää oli myös piirilääkärien toiminta vaikeiden kulkutautien leviämisen estämiseksi. Piirilääkärien tehtävät eivät rajoittuneet vain ihmisten terveydestä huolehtimiseen: siihen kuului myös kotieläinten lääkintähuolto.

Piirilääkärit olivat hyvin monipuolisesti koulutettuja. Suurin osa heistä oli suorittanut myös filosofian kandidaattitutkinnon. Heidän tietopuolinen sivistyspohjansa oli erittäin laaja ja heillä oli siten hyvät edellytykset saamansa tehtävän hoitamiseen.

Piirit olivat suuria sekä väestömääriltään että pinta-alaltaan. Vielä senkin jälkeen, kun piirien määrä oli lisääntynyt viiteenkymmeneen, väestömäärä joissakin piireissä ylitti 60 000.

Vuoden 1883 jälkeen ei uusia piirilääkäripiirejä enää perustettu, vaan maaseudun sairaanhoidosta huolehtiminen siirtyi kunnanlääkärilaitokselle. Piirilääkärilaitos lakkautettiin lopullisesti kuitenkin vasta talvisodan jälkeen. Vuonna 1943 piirilääkärinvirkoja alettiin lakkauttaa ja perustaa lääninlääkärinvirkoja toimistoineen. Siirtymävaihetta kesti vuoteen 1947, mihin mennessä entiset piirilääkärit olivat siirtyneet joko eläkkeelle tai lääninlääkäreiksi.

Lähteet:
Niilo Pesonen, 1800-luvun piirilääkärit ja kansanterveystyö. - Hippokrates : Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja 1985
Niilo Pesonen, Piirilääkärinä Suomessa 1800-luvulla. WSOY, 1990
Gunnar Johnsson, Suomen piirilääkärit 1749-1927. Suomen sukututkimusseura, 1928
Birger Holmstén, Suomen piirilääkärit 1927-1943 ja lääninlääkärit 1943-1971. Suomen lääkäriliitto, 1947

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi täältä.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?