| Onko Ralph Waldo Emersonin runoa This is my wish for you suomennettu ? Jos näin onnellisesti on, missä teoksessa ja kenen suomentamana ? |
390 |
|
|
|
Emersonin teksteistä on suomennettu lähinnä esseitä ja filosofiaa, runoja ei niinkään. Runoista on suomennettu vain kaksi, Orava ja vuori sekä Päivät.
Emersonin runojen perään on kysytty palvelussa aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onkohan-ralph-waldo-emersonin-runoja?lang…
|
| Musiikkia opettavan henkilön ammatiksi kansalaisopistossa mainitaan musiikkipedagogi, toisella kurssilla musiikkipedagogi AMK. |
401 |
|
|
|
Musiikkipedagogit toimivat usein musiikinopettajina esimerkiksi työväen- tai kansalaisopistoissa, joissa he opettavat soittoa, laulua tai musiikin teoriaa. Tehtäviin kuuluu oppituntien valmistelua sekä tuntien pitämistä. Ammatissa tarvitaan musiikin monipuolista tuntemusta, pedagogista osaamista sekä soitto- tai laulutaitoa.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon musiikkipedagogi (AMK). Tutkinnon voi suorittaa musiikin koulutusohjelmassa sekä pop/jazz-musiikin koulutusohjelmassa.
Yliopistoissa voi myös opiskella musiikkialaa. Alempi korkeakoulututkinto on musiikin kandidaatti, ylempi musiikin maisteri. Taideyliopiston musiikikasvatuksen koulutusohjelman tutkintoja ovat kandidaatti ja maisteri,... |
| Haluan tutustua luontokuvaukseen suomalaisessa, erityisesti vanhemmassa klassisessa kaunokirjallisuudessa. Keiden kirjailijoiden teoksia minun kannattaisi… |
231 |
|
|
|
Esimerkiksi J. L. Runeberg, Z. Topelius, Aleksis Kivi, Juhani Aho, Eino Leino, Otto Manninen, Joel Lehtonen, Helvi Juvonen, Maria Jotuni, F. E. Sillanpää, Aaro Hellaakoski ja Veikko Huovinen ovat sellaisia kirjailijoita, joiden teoksissa on luontokuvausta. Kaunokirjallisuuden lisäksi suosittelen tutustumaan Pertti Lassilan teoksiin Metsän autuus: Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700-1950 ja Runoilija ja rumpali: Luonnon, ihmisen ja isänmaan suhteista suomalaisen kirjallisuuden romanttisessa perinteessä. Näistä teoksista voi saada sekä lisää lukuvinkkejä että uutta näkökulmaa luontokuvauksen tulkitsemiseen. |
| Kuinka vanhat kiesit? |
870 |
|
|
|
Hannu Sinisalon ja Olavi Antilan toimittamassa kansanperinteen kuvateoksessa Suomalainen perinnekuvasto (1980) on useita kuvia erilaisista hevoskyydeistä, mutta tällaista kuvan mukaista nelipyöräistä hevoskulkuneuvoa sieltä ei löydy.
Vielä 1800-luvulla hevosajoneuvoliikennettä rajoitti etenkin kesäaikana maanteiden huono kunto. Vaikka kaupunkeja yhdistävät tiet olivatkin ajokelpoisia, paikalliset tiet olivat enimmäkseen jalkamiesten ja ratsujen käyttämiä polkuteitä. Pyörällisten hevosajoneuvojen määrä olikin vielä 1800-luvun alkupuoliskolla varsin vähäinen ja hyötyliikenne keskitettiin talvikeleille tai vesireiteille. Kauppamatkat kaupunkeihin voitiin tehdä kärryillä, sillä asutus- ja kauppakeskuksiin johtavat tiet yritettiin pitää... |
| Näin marja-aikana askarruttaa, kumpi kuluttaa enemmän sähköä marjojen kuivaaminen vai pakastaminen? |
2600 |
|
|
|
Pakastimen keskimääräinen kulutus on 0,5–1,5 kWh/vrk. Kulutus vaihtelee laitteen iän, tilavuuden ja energialuokan mukaan.
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea, kun tietää laitteen teho (watti, W) ja laitteen käyttöaika (h).
Käytän esimerkkinä kasvikuivuria, jonka teho on 700 W. Jos sitä käyttää neljä tuntia, niin energiankulutus on 2,8 kWh/vrk. Kun verrataan vuorokauden aikana kulunutta energiaa pakastimeen, niin tämä kasvikuivuri kuluttaa enemmän. Toisena esimerkkinä on kasvikuivuri jonka teho on 250 W. Neljän tunnin käytön jälkeen sen energiankulutus on 1 kWh/vrk.
Pakastin kuluttaa vuodessa 273–474 kWh. Kasvikuivuri kuluttaa 365–1000 kWh vuodessa, jos sitä käyttää päivittäin. Tästä näkökulmasta pakastin kuluttaa... |
| Ilmestyykö Anneli Kivelältä enää Katajamäki-romaanrja ? Niitä aina odottaa, ihana sarja. |
326 |
|
|
|
Kariston syksyn uutuuslistalla ei ole uutta Katajamäki-kirjaa, eikä pikaisella tiedonhaulla löytynyt tietoa uuden teoksen julkaisuajankohdasta - tosin ei ole myöskään kirjoitettu, että Kivelä olisi lopettamassa sarjaansa. Ajanmukaisimman tiedon saa tiedustelemalla asiaa suoraan Kivelän kustantajalta, Kariston asiakaspalvelun yhteystiedot löytyvät kustantamon sivujen alalaidasta osoitteesta https://www.karisto.fi/ |
| Kun tarkastelee yksittäistä lainattavaa teosta, sen yläpuolella lukee muun muassa vaihtoehto "Lähetä sähköpostilla". Tarkoitetaanko tällä, että teos ei tule… |
208 |
|
|
|
Tällä toiminnolla voidaan lähettää teoksen tietueen tiedot haluttuun sähköpostiosoitteeseen.
Esimerkiksi teoksesta Sagan, Carl: Ensimmäinen yhteys sähköpostiin saapuva viesti näyttäisi tältä:
Otsikko: Ensimmäinen yhteys
Tekijä: Sagan, Carl
Kirjastot: Vaski-kirjastot
Julkaistu: 1987
ISBN: 9512027372
Kirja
Näytä koko tietue: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.127916
|
| Missä hengellisessä laulussa sanat " Oi autuutta suurta kun kerran mä paratiisin nään..."? |
474 |
|
|
|
Olisiko mahdollisesti kyseessä Rauni Öhbergin esittämä; Ah millaista kappale
https://www.youtube.com/watch?v=ogVjxLD4f5Y
Nuotit tuohon löytyy Vaeltajan lauluja. 2 nuottikirjasta. Ja tuo on saatavilla Tampereen kaupungin kirjastossa. Kirjastojen välillä toimii kaukopalvelu.
Lisätekijä: Virtanen, Paavo, toimittaja
Julkaisuvuosi: 1971
Kieli: suomi
Aineistolaji: Nuotti
Luokka: 78.896
Kategoria: Musiikki
Kustantaja: Ristin Voitto, 1971.
Huomautus:
Sanat, pääasiassa neliääninen nuotinnos lauluäänille, sointumerkit
Lisätietoja: 1 sävelmäkokoelma (63 sivua) ; 25 cm ; nide
Toinen kappale; Pertti Tommisen esittämä Oi Autuutta, voisi myös olla kyseessä. Tuohon en löytänyt nuotteja.
https://www.youtube.com/watch?v=... |
| Löytyisikö jostain kuva Viipurin Papulan mielisairaalasta? |
398 |
|
|
|
Finna.fi:stä löytyy tällainen postikorttikuva Papulan sairaalasta Papula, Papulan sairaalan ulkokuva; rapapattu 3-kerroksinen jugend-rakennus | Lappeenrannan museot | Finna.fi |
| Ole kopioinut tämän jostain 70-luvun alkupuolella. Kirjasta? Lehdestä? Kenen tämä mahtaa olla? Jotain kirjoitusvirheitä tämä saattaa sisältää. Minä uneksin… |
147 |
|
|
|
Valitettavasti emme löytäneet tälle runolle tekijää. |
| Mikä on termin ”kesähessu” alkuperä? milloin se on otettu käyttöön? |
1061 |
|
|
|
"Kesähessu" (= kesätyöntekijä, kesäapulainen, lomittaja) lienee muunnelma sanasta "kesäheikki" (= kesätöissä käyvä koulupoika). Muuta tietoa en termistä löytänyt.
Sanan "kesähessu" tarkemmasta alkuperästä voi tiedustella Kotimaisten kielten keskukselta.
Heiltä voi kysyä sanojen alkuperästä tämän lomakkeen kautta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lähteet: Jari Tammi, Suuri nimittelysanakirja, ISBN 978-952-9589-46-3, 2014. |
| Muutamme Turun sisällä toiseen osoitteeseen, voimmeko palauttaa lainatut kirjat mihin Turun kirjastoon vain.? Kirjat lainattu kirjastoautosta. |
235 |
|
|
|
Voitte palauttaa kirjat mihin tahansa Turun kirjastoon. Palautus onnistuu myös kaikkiin Vaski-kirjastoihin, joista on lista alla olevassa linkissä:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#vaskilibraries
|
| Mitä kaali tarkoittaa Disneyn Liisa ihmemaassa -elokuvassa, jossa lauletaan: Me kaalit kuninkaat? |
700 |
|
|
|
Kyseessä on suomennos englanninkielisistä sanoista. Lewis Carroll kirjoitti alkuperäisen runon The Walrus and the Carpenter toisessa Liisa-kirjassaan Liisan seikkailut peilimaassa (Through the Looking-Glass) vuonna 1871. Runossa mainitaan kaaleista ja kuninkaista seuraavanlaisesti:
The time has come,' the Walrus said,
To talk of many things:
Of shoes — and ships — and sealing-wax —
Of cabbages — and kings —
And why the sea is boiling hot —
And whether pigs have wings.'
Tässä tapauksessa voisi olettaa, että on tullut aika puhua monista eri asioista kuten kaaleista ja kuninkaista. Disneyn elokuvassa Alice in Wonderland (1951) esiintyy Carrollin runoon pohjautuva laulu, jossa mainitaan alkuperäisten... |
| Onko USA:n Georgiassa villinä elävä pitkäkorvaotus kaniini vai jänis? Käytetäänkö siitä englanniksi sanaa rabbit vai hare, mitä eroa niillä on? |
352 |
|
|
|
Jäniseläimet (lagomorpha) jaotellaan kahteen heimoon: jäniksiin (leporidae) ja meillä tuntemattomampiin piiskujäniksiin eli pikoihin. Jänisten heimo jaotellaan ”varsinaisiin jäniksiin” (lepus) ja kaniineihin. Jäniksiin kuuluvista pitkäkorvista käytetään englannissa sanaa ”hare” ja kaniineista ”rabbit”.
Kaniinit eroavat jäniksistä monin tavoin. Kaniinit ovat mm. kooltaan pienempiä ja niillä on lyhyemmät korvat. Kaniinit ovat syntyessään jäniksiä avuttomampia, sillä ne syntyvät sokeina ja ilman turkkia. Lajit eroavat myös levinneisyydeltään ja elinympäristöiltään. Jänikset viihtyvät erityisesti tasangoilla kuten preerialla, tundralla ja savannilla. Kaniinien elinympäristöt taas ovat moninaisemmat.
Yhdysvalloissa elää lukuisia jänis- ja... |
| Mitä kesälukemis arvonnasta voi saada palkinnoksi? |
132 |
|
|
|
Turussa ja muissa Vaski-kirjastoissa lapset voivat osallistua kesällä 2021 Lumotun puiston salaisuus -kesälukukampanjaan. Osoitteesta https://lumotunpuistonsalaisuus.com/ löytyy pelillinen tarina, jossa edetään liikkumalla peliruudusta toiseen. Jokainen peliruutu sisältää kirjavinkkejä, kirjaan liittyvän tehtävän sekä pikkupelejä ja muuta sisältöä. Lukemalla ja tehtäviä tekemällä voi selvittää, mikä se lumotun puiston salaisuus oikein onkaan.
Arvontaan voi osallistua täyttämällä kirjastosta saatavan kampanjan arvontalipukkeen ja palauttamalla sen omilla yhteystiedoilla varustettuna kirjastoon aikana 1.6.-31.8.2021. Lipukkeen palauttaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Palkinnoista ilmoitetaan voittajille henkilökohtaisesti.... |
| Minkä ikäinen Liisa Ihmemaassa -kirjan Liisa on? |
559 |
|
|
|
Liisan ajatellaan yleensä olevan seitsemänvuotias Liisa ihmemaassa-kirjassa. Sen jatko-osassa Liisa peilintakamaassa Liisa kertoo olevansa täsmälleen seisemän- ja puolivuotias, kuten oheisesta kirjan englanninkielisestä e-versiosta käy ilmi (luku 5):https://www.gutenberg.org/files/12/12-h/12-h.htmLiisa ihmemaassa tapahtuu toukokuun 4. päivänä, ja sen jatko-osa tasan puoli vuotta myöhemmin, 4. marraskuuta, mistä voimme päätellä Liisan olevan seitsenvuotias ensimmäisessä kirjassa. (englanninkielisen Wikipedian mukaan)https://en.wikipedia.org/wiki/Alice_(Alice%27s_Adventures_in_Wonderland) |
| Miksi roomalaisia numeroita käytettäessä ovat kellotaulun numerot osaksi ylösalaisin? |
752 |
|
|
|
Vanhoissa ja perinteisissä kellotauluissa on tavallisesti käytetty roomalaisia numeroita, kun taas moderneissa kellotauluissa arabialaiset numerot ovat yleisimpiä etenkin länsimaissa. Roomalaisista numeroista arabialaisiin numeroihin siirtymiselle on vaikea osoittaa tarkkaa historiallista ajankohtaa ja syytä. Samoin syy kellotaulun numeroiden asettelun muutokseen on vaikeasti selvitettävä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaakatasossa olevat arabialaiset numerot ovat erityisesti modernien kellotaulujen piirre, kun taas vanhoissa, roomalaisia numeroita hyödyntävissä kellotauluissa numerot on kohdistettu keskipisteeseen.
Arabialaisten numeroiden yleistymiseen Euroopassa vaikutti voimakkaasti italialainen matemaatikko Fibonacci (n. 1170-1240... |
| Voinko loimaalaisena saada Vaski-kirjastokortin? Jos sen saisi, miten etenen asiassa? |
242 |
|
|
|
Voit saada Vaski-kirjastokortin, vaikka asut Loimaalla. Kirjastokortin saaminen edellyttää ainoastaan voimassa olevaa osoitetta Suomessa. Saat kirjastokortin mistä tahansa Vaski-kirjastosta, kun esität kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen, jossa on kuva ja henkilötunnus. Henkilötodistus voi olla esimerkiksi passi, ajokortti, kuvallinen Kela-kortti tai poliisin myöntämä henkilökortti.
Lisätietoja löytyy Vaskin verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
|
| Mikä örkki kyseessä? |
561 |
|
|
|
Kuva on hieman epätarkka, mutta kyseessä voisi olla seitsenpistepirkon toukka. Musta toukka on aikuisena kooltaan 5 - 8 mm, ja sen etu- ja takapäissä on molemmissa yleensä neljä oranssia täplää. Myös muiden leppäpirkkojen kuten viisipiste- ja harlekiinipistepirkkojen toukat ovat musta-oransseja.
Lähde: Luoto, L. & Luoto, H. Ötökät lähiluonnossa. Readme.fi. 2021. s.200.
Lisää leppäpirkoista: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=39
|
| Ollaanko Turkuun rakentamassa uusi pääkirjasto? |
225 |
|
|
|
Turkuun ei ole suunnitteilla uutta pääkirjastoa. Turun pääkirjaston uudempi osa valmistui vuonna 2007 ja vanhemman pääkirjastorakennuksen kunnostus vuonna 2008. |