| Olen yrittänyt etsiä tietoa 80-luvulla näytetystä nukkeanimaatiosta nimeltä Nokkavainen. Siinä oli isä Nestori (karhu) ja tytär Ninni (hiiri) jolla oli sininen… |
226 |
|
|
|
Juoni kuulostaa vahvasti kirjalta Ninni ja Nestori kadottavat Simeonin (Ernest et Célestine ont perdu Simeon, Gabrielle Vincent 1981). Ninni ja Nestori -animaatio on kuitenkin paljon uudempi, eikä Simeon on kadonnut! -jakso noudata kirjan juonta kuin päällisin puolin. Uusi Ninni ja Nestori -animaatio ei myöskään ole nukkeanimaatio.
|
| Mikä oli nuortenkirja sarja joka kertoi englantilaisessa sisäoppilaitoksessa olevasta pojasta. Luin sitä kovasti 70-luvun lopulla..Sarja oli viihdyttävä ei… |
312 |
|
|
|
Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa. |
| Oliko Salo sisämaakaupunki ennen vuoden 2009 kuntaliitosta? |
220 |
|
|
|
Ei ollut, sillä oli rantaviivaa. Sivustolla kartta.salo.fi pääsee näkemään Salon ja sen entisten naapurikuntien rajat menemällä valikkoon Valitse kartalla näkyvät tiedot ja valitsemalla Kuntarajat 2008. |
| Onko joku uudempi tutkija kiinnostunut Salon seudun nimistön historiasta ja ehkä julkaissutkin siitä jotakin tai halukas ottamaan vastaan vanhaa tietoa, kaskuja ja kertomuksia? |
190 |
|
|
|
Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko... |
| Muistan jostain 80-luvulta kauniisti kuvitetun lastenkirjan, jossa poika kuolee muistaakseni veneestä pudotessaan. Kirja oli äärimmäisen surullinen tai… |
190 |
|
|
|
Kyseessä voisi antamiesi tietojen perusteella olla norjalaisen Marit Kaldholin kirjoittama ja Wenche Öyenin kuvittama kuvakirja Hyvästi Henrik vuodelta 1986.
Kirjan alussa kaksi lasta, Henrik ja Sara, leikkivät rannassa. Henrik on olevinaan isä, joka lähtee kalastamaan pienellä veneellään. Äiti eli Sara jää rannalle odottamaan. Hän kipaisee kuitenkin kotiin hakemaan kuivat lapaset kastuneiden tilalle, ja sillä aikaa Henrik hukkuu rantaveteen.
Kirjassa on kaunis, luultavasti vesiväreillä tehty kuvitus. Liitteessä on kuva kirjan kannesta. |
| Mistä alunperin tulee sanonta "valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa" Löysin kyllä Raamatusta kohdan jossa puhuttiin pimeässä valtavasta kansasta, (Jesaja 9)… |
3393 |
|
|
|
Sanonnan alkuperää ei löytynyt kirjoista tai verkosta. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla ilmeni, että "valoa kansalle" -ilmaisua on käytetty runsas satakunta vuotta sitten mm. kansansivistystyön ja lähetystyön yhteydessä, mutta jo 1900-luvun alussa myös humoristisesti viittaamaan konkreettiseen katu- tai muuhun valaistukseen. |
| Äidillä oli tapana komentaessa sanoa "nyt eikä viidestoista päivä" hoputtaessaan tekemään asioita. Mihin ilmaisu viittaa tai mistä se on peräisin? Miksi juuri… |
1136 |
|
|
|
Kirjoista tai verkosta ei löytynyt suoraa vastausta kysymykseen. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla kuitenkin selvisi, että neljästoista päivä on ollut viimeinen mahdollisuus monien virallisten toimien suorittamiselle. Esimerkiksi päätöksistä on pitänyt valittaa kahden viikon kuluessa, toisin sanoen viidentenätoista päivänä olisi ollut liian myöhäistä. Tämän tulkinnan mukaan viidestoista päivä ei siis viittaisi minkään kuukauden 15. päivään, vaan viidenteentoista päivään siitä, kun jokin virallinen päätös on tehty tiettäväksi.
Sanonta esiintyy ensimmäisen kerran aivan 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla esiintymisiä oli jo useita. |
| Mikä tämän Elsa Beskowin runon nimi on ruotsiksi ja/tai mistä sen voi löytää ruotsin kielellä? Suuren harmaan kiven luona keijut karkeloi/ pitkin kultasiltaa,… |
403 |
|
|
|
Runo on ilmestynyt kirjassa Tomtebobarnen (1910). Runo löytyy ruotsiksi verkosta tästä linkistä. |
| Mikä ötökkä mahtaa olla kyseessä: pensasaidan juureen hiekkaiseen multaan on ilmestynyt tässä alkukesästä ainakin kolme tulitikkurasian kokoista, muutaman… |
374 |
|
|
|
Kolo voi olla esimerkiksi hietapistiäisen pesä, tarkemmin ei ötökkää näkemättä pysty sanomaan. |
| Singer ompelukoneen valmistus maa sekä vuosi. EJ339673 |
389 |
|
|
|
Omepelukone on mallia 15K, ja se on valmistettu 15.12.1953. 15K-koneet tehtiin Skotlannissa.
Ks. https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-ej-series-serial-numbers.html
https://quiltingroomwithmel.com/singer-sewing-machine-models-by-year/ |
| Luin vuoden 1904 Päivälehteä sen digitaalisessa muodossa ja koko lehden fontti oli antiikvaa. Luin tämän jälkeen 1905 julkaistua Helsingin sanomaa, jossa… |
291 |
|
|
|
Pekka Mervola käsittelee sanomalehtien ulkoasua varsin laajasti väitöskirjassaan Kirja, kirjavampi, sanomalehti - Ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771 - 1994. Mervolan mukaan Päivälehti tosiaan siirtyi antikvan käyttöön vuonna 1898, mutta lukijat vastustivat sitä, ja Päivälehden seuraaja Helsingin Sanomat palasi takaisin fraktuuraan vuonna 1904. (Ks. s. 154 - 155.)
Mervola mainitsee myös ilmoitusten antikvakirjaimet, mutta ei suoraan sano, miksi niitä käytettiin (s. 129). Luultavasti antikvan oli tarkoitus herättää huomiota, samaan lopputulokseenhan pyrittiin mm. ilmoitusten kirjainten pistekoon suurentamisella, kuvituksella ja mitä erilaisimmilla kirjasinlajeilla. |
| Onko suurimpien kaupunkien busseissa kameravalvontaa? Olen kyllä nähnyt katonrajassa jotain kameran näköisiä... Mutta kun busseissa tapahtuu väkivaltaa tai… |
618 |
|
|
|
Osassa busseista on kamerat, mutta ei kaikissa. Ks. esim. Nyssen sivut: https://www.nysse.fi/turvallisuus.html |
| Milloin korkeakoulutuksesta tuli Suomessa maksutonta? |
1156 |
|
|
|
Täsmällistä tietoa kaikista yliopistoista ei löytynyt, mutta vain yksityiset yliopistot saivat periä maksuja. Lukukausimaksuista on käyty vuosikymmeniä vääntöä. Esimerkkinä lukukausimaksuista voidaan antaa Tampereen yliopisto, jota edeltänyt Yhteiskunnallinen korkeakoulu peri lukukausimaksuja vuosina 1930-1966. Maksujen perintä aiheutti eriarvoisuutta. Ylioppilaskunta julisti maksulakon vuonna 1968. Vuonna 1974 maksut poistettiin ja yliopisto muuttui valtion yliopistoksi.
Eräät yliopistot ja korkeakoulut olivat alun alkaen yksityisiä, eivät siis valtion ylläpitämiä. Turun yliopisto oli vuoteen 1974 saakka yksityinen yliopisto kuten Tampereen yliopistokin. Vuonna 1981 siirtyi viimeinen yliopisto, Åbo Akademi, valtion haltuun.
Lähde:... |
| Moikka. Mammani lausui joskus runoa ystävyydestä, josta muistan: Ystäviä ollaan, ystävinä pysytään. Enempää en muista, mutta runossa oli ainakin yksi… |
347 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun valtakunnalliselta postituslistalta kukaan ei varmuudella tunnistanut runoa, mutta eräs kollega kollega mainitsi säkein "Ystävinä eläkäämme, ystäviksi aina jäämme" alkavan värssyn, joka löytyy oheisen blogikirjoituksen kommenttikentästä:
http://inez54321.blogspot.com/2016/08/isanmaallista-uhoa-ja-riemukasta…
Toinen kollega mainitsi runon muistuttavan vanhaan kiiltokuvavihkoon kirjoitettua runonpätkää:
"Ystäviä aina ollaan
ystävinä pysytään.
Ystävinä sinne mennään
missä rauha peritään."
Tällaisille ystäväkirjoissa tai vastaavissa kiertäville värssyille ja loruille voi olla mahdotonta löytää alkuperäistä tekijää, ja muotoiluja samankaltaiselle sanomalle voi olla useita. Mikäli joku palstan lukijoista... |
| Koskeeko 100-vuoden kielto/suositus myös kirkonkirjoissa olevia omia henkilötietoja, esimerkiksi omat syntymätiedot ja kummit? Koskeeko kielto/suositus oman… |
226 |
|
|
|
Henkilö voi saada omia tietojaan seurakunnalta monella tavalla:
Kaikilla rekisteröidyillä on oikeus saada itseään koskevat tiedot rekisterinpitäjältä. Monilla seurakunnilla on verkossa erillinen lomake tätä varten (tietopyyntölomake). Jos lomaketta ei löydy, voit soittaa seurakunnan vaihteeseen ja kysyä, miten tietopyyntö tehdään.
Perunkirjoitusta varten on mahdollista pyytää virkatodistus, josta ilmenee vainajan sukulaisiin liittyviä tietoja. Todistus on maksullinen.
Sukututkimusta varten on mahdollista saada tietoja sekä kuolleista että elossa olevista ihmisistä. Pyyntö pitää tehdä asianmukaisella lomakkeella ja palvelu on maksullinen.
|
| Löytyykö jostain suomeksi esitettyjä James Bond tunnusmusiikkia? |
550 |
|
|
|
Vaski-kirjastoista löytyy näitä kaikkia, ks. linkit alla.
Carole King
Carly Simon
Elä ja anna toisten kuolla (Live and let die)
Ei aina käy niin kuin haaveillaan (You only live twice)
Ilmaan noussut oon (All time high)
Lisätietoa Bond-tunnareista: https://www.kaleva.fi/007-ja-lupa-musisoida/2475152
|
| Onko sisarukset myös yhtäkuin veljekset |
1285 |
|
|
|
Sisarukset voivat olla siskoja tai veljiä. Esimerkiksi kaksi veljeä ovat sekä veljeksiä että sisaruksia. Myös sisko ja veli ovat sisaruksia, samoin kuin sisko ja sisko. |
| Mikä ötökkä tämä on? Tämä on nyt toinen, joka tavattu sisätiloista. |
804 |
|
|
|
Ötökkä näyttää ruotsintorakalta (Blatta orientalis). Lajinmääritys kannattaa varmistaa asiantuntijalta, esimerkiksi tuholaistorjuntaa tekevältä yritykseltä. |
| Ainakin sota-aikoihin asti ja vähän niiden jälkeen kunnallisissa työpaikkailmoituksissa mainitaan ns. kalliinajanlisä. |
150 |
|
|
|
"Kalliilla ajalla" tarkoitettiin katovuosia, sota-aikaa tai muita vaikeita aikoja, ks. https://www.kielikello.fi/-/elammeko-tyyrista-aikaa- |
| Mikä on tämä mökkipihalla kasvavassa tammessa oleva valkoinen ”pesä”? |
403 |
|
|
|
Veikkaukseni on, että valkoinen pallero on jonkin loispistiäisen kotelokehto ja ötökkä taas on jokin lude tai ehkä pikemminkin luteen nymfi.
Varmempaa lajintunnistusta kannattaa kysyä joko yliopiston biologian laitokselta tai facebook-ryhmästä Suomen ötökät. |
Kysy kirjastonhoitajalta