| Suosittele minulle kolme romaania ja yksi tietokirja, jotka valottavat elämää ja kulttuuria Ahvenanmaalla. |
310 |
|
|
|
Tässä lukuvinkkejä.Romaaneja:Blomqvist, Anni: Myrskyluoto-sarjaSaaristokylän tyttö Maija naitetaan naapurin Jannelle, ja pariskunta aloittaa elämänsä yksinäisellä luodolla keskellä aavaa merta. Kaikki on rakennettava tyhjästä, ja kaikesta on taisteltava ahnetta merta vastaan. Ujosta maalaistytöstä kasvaa vaikeuksien kautta vahva ja sitkeä ulkosaariston nainen. Sarjaan kuuluu viisi osaa: Tie Myrskyluodolle, Luoto meressä, Maija, Meren voimia vastaan, Hyvästi Myrskyluoto. - Anni Blomqvistin maailmaan voi tutustua myös hänen ystävänsä Hans Collianderin muistelmateoksessa Kesäpoika.Erlandsson, Karin: Koti Karin Erlandsson kertoo Ahvenanmaan historiaa naisten ja lasten näkökulmasta. Koti piirtää kuvan kymmenen ahvenanmaalaisen elämästä eri... |
| Minkälaisia siirtymäriittejä/rituaaleja ihmiset ovat tehneet tilanteissa, joissa on vaikeasta elämäntilanteesta tai kriisistä on selvitty? |
137 |
|
|
|
Siirtymäriiteistä ja rituaaleista löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista.Haasio, Ari: Riitit ja rituaalit (Avain, 2024)Pulkkinen, Eija: Syntymän ja kuoleman kirja : riittejä ja uskomuksia maailmalta (Minerva, 2017)Ranta, Reetta: Rituaalikirja : etsijän opas (SKS Kirjat, 2023) |
| Lastenkirja, lyhyt kuvallinen kertomus, jossa perhe ottaa pienen possun kotieläimeksi. Possu on ihana, mutta kasvaa ja aikuistuu, syö mahdottomasti eikä mahdu… |
137 |
|
|
|
Muisteltu kuvakirja on Ulf Nilssonin Rakas pikku possu. |
| Löytyykö Sinikka valssi ?? Ei siis tango Sinikalle |
192 |
|
|
|
Valssia, jonka nimi olisi "Sinikka", en löytänyt. Sellaista ei löydy esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla eikä sellaista mainita J. J. Marjasen kokoamassa "Suomalaisia naisennimilauluja" -luettelossa. Finna-hakupalvelusta löytämäni "Sinikka"-nimiset kappaleet eivät ole valsseja, esim. The Lato -yhtyeen "Sinikka". Taisto Saarinen on säveltänyt harmonikalle "Säde-Sinikan valssin", jossa ei ole sanoja.Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiFenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiSuomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö:https://vahvike.fi/app/uploads/2022/12/Lauluja_naisen_nimista_2.pdf |
| Mikä kirja kyseessä? Todennäköisesti hollantilaista alkuperää. Kirjassa päähenkilön tulee tehdä urotekoja. Yhdessä tarinassa päähenkilö menee kaupunkiin, jossa… |
164 |
|
|
|
Kyseessä lienee Jan Terlouwin Katorian kuningas (WSOY, 1983). Tullakseen Katorian kuninkaaksi nuoren Stachin on suoriuduttava seitsemästä vaarallisesta tehtävästä. Yksi niistä on Vaakavuoren velhon kukistaminen. Joka ilta Vaakavuoren kaupungissa vierailee vanha mies ja pyytää almua. Hänelle on annettava jotain, mitä todella tulee kaipaamaan – jotakin, minkä olisi mielellään halunnut pitää. Lahjoilla velho pitää yllä tulta, jota ei saa päästää sammumaan. Jos niin käy, vajoaa kaupunki ja kaikki jotka siellä elävät maan sisään. Tulta voivat pitää yllä ainoastaan uhrit, jotka luovutetaan vastahakoisesti. |
| Mahtaako tämä usein esitetty tarina pitää paikkansa? Kenelle sanoi ja koska? Tarina kertoo, että toisessa maailmansodassa Saksan aloitettua hyökkäystoimet… |
442 |
|
|
|
Churchillin kirjoituksia ja puheita kuuluu julkaistun 20 miljoonan sanan verran, mutta ainakaan toistaiseksi ei näiden joukosta tarinan sitaattia ole löydetty. Kyseessä on siis mitä todennäköisimmin yksi monista "lainauksista", jotka ovat joko mielikuvituksen tuotetta tai etääntyneet niin kauas siitä mitä alun perin on sanottu, ettei alkuperäistä lähdettä ole enää mahdollista tunnistaa. Churchill-tuntijoiden mukaan hänen sanomisistaan hengeltään lähinnä kysymyksen lausahdusta saattaisi olla seuraava ajatus: "The Arts are essential to any complete national life. The State owes it to itself to sustain and encourage them…. Ill fares the race which fails to salute the arts with the reverence and delight which are their due." Tämänkin Churchill... |
| Putipaalu oli tietääkseni Suomessa käytössä ollut rankaisumuoto. Putipaalu oli maahan upotettu pystypaalu, johon kahlehdittuna pahantekijä joutui kärsimään… |
286 |
|
|
|
Sanalla puti on useita merkityksiä. Yksi niistä on 'piiskuri, raipparangaistuksen toimeenpanija', ja putipaalu on johdettu tästä. Putipuhtaassa sana taas esiintyy merkityksessä 'kunnollinen, hyvä, kelpo'.putipuhdas - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi) puti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi) |
| Etsin erään kirjan nimeä ja kirjailijaa. Osaisittekohan auttaa? Muistamani tiedot: • Kertoo kahdesta ystävästä (tytöstä) ja heidän yhdessä viettämästään… |
183 |
|
|
|
Muisteltu kirja lienee Eppu Nuotion ja Tuutikki Tolosen Unienvaihtaja.Unienvaihtaja | Kirjasampo |
| Mikä on Varkaudessa, ehkä laajemminkin, käytetyn sanan "sööli" etymologia? Sanan kerrotaan tarkoittavan laivahallia, mahdollisesti erityisesti laivojen… |
300 |
|
|
|
"Sööli" tulee ruotsin sanasta skjul, 'suuli, vaja'.Lähde: Leena Rossi, Maalarina Pirtinniemen varvilla Varkaudessa 1910- ja 1920-luvuilla. – Tekniikan Waiheita 2/11 |
| Onko johonkin koottuna kirjojen viimeiset lauseet? |
185 |
|
|
|
"Miksi romaanien alkuja siteerataan, mutta edes suurimpien klassikkojen viimeisistä virkkeistä harva muistaa mitään?" kysytään Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin Maailmojen loput -kirjan esittelytekstissä. Kirjojen lopetukset ovat eittämättä jääneet aloitusten varjoon. Melkoisen liudan "maailman ja Suomen kirjallisuuden väkevimpiä alkuja" esittelevä kirja kyllä löytyy (Kaisa Neimala & Jarmo Papinniemi, Aloittamisen taito), mutta lopetuksista kiinnostunut saa tyytyä edellä mainittuun Vuolan ja Melenderin teokseen, joka yleisluontoisen romaanin loppuja koskevan pohdinnan ohella sisältää pienoisesseidensä yhteydessä kolmekymmentä valikoitua lopetusta. |
| Mitä tarkoittaa murteellinen verbi "jaamistella"? Olen törmännyt tähän lähiaikoina pari kertaa, esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkosivuilla erään artikkelin… |
143 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy jaamistamiselle useitakin merkityksiä. Niistä kysymyksessä viitattuun asiayhteyteen sopivin lienee "puhua pitkään t. hitaasti". Jaamistelun vaikutus kuulijaan voi olla samanlainen kuin jaarittelun, mutta aivan synonyyminä sitä ei voi kuitenkaan pitää: jaamisteluun ei välttämättä sisälly jaarittelulle ominaista asiattomuutta.jaamistaa - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) jaaritella - Kielitoimiston sanakirja |
| Muuttaako lehmien ruuansulatus hiilihydraatit proteiineiksi? |
642 |
|
|
|
Märehtijöiden, kuten lehmän, ruoansulatus neljine mahoineen on hyvin erilainen kuin yksimahaisten lajien. Lehmän etumahoista ensimmäisessä eli pötsissä elää isäntäeläimen kanssa symbioosissa suuri määrä erilaisia anaerobisia mikro-organismeja. Mikrobien aikaansaamassa pötsikäymisessä rehusta vapautuu energiapitoisia käymistuotteita, jotka isäntäeläin käyttää energianlähteenään. Lisäksi mikrobisto tuottaa isäntäeläimelle välttämättömiä aminohappoja ja B-vitamiinia. Noin 70 % märehtijän käytettäväksi tulevista aminohapoista (valkuaisesta) on peräisin pötsissä muodostuneista mikrobeista. Pötsin mikrobit pystyvät hajottamaan myös tehokkaasti kasvien soluseinärakenteiden kuituja.Nurmirehu ja heinä sisältävät kuitenkin jo itsessään... |
| Muistini hapuilee runoa kurkien muutosta, jossa vako viiltyy tyhjään. Äänet huutavat kaipausta paikkaan, joka poissa on, joka täältä poissa on. Helvi Juvosta? |
151 |
|
|
|
Kurjet muuttavat ja "vako viiltyy tyhjään" Helvi Juvosen runossa Puolipäivän aikaan, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Päivästä päivään (WSOY, 1954). |
| Ennen muurarit kuulemma halusivat "savuviinaa" tms. Kuulin, että jos esim savupiipun muuraaja ei saanut juotavaa, hän laittoi jotain piippuun (lasilevyn?)… |
371 |
|
|
|
"Hyvän muurin oli tehnyt hiljainen mies, vaikka tälle olikin pitänyt sauhuviinat varata kuten muurarille ainakin, ei kuulemma korsteeni vedä jos ei muurari saa sauhuviinaa."(Tapio Koivukari, Luodetuulen maa)Paloviina oli monessa mielessä arvokas aine. Sosiaalisessa kanssakäymisessä talonpojat osoittivat sillä kunnioitusta taloon tuleville tai talolle töitä tekeville spesialisteille. Näitä olivat käsityöläiset (seppä, muurari) sekä pelimanni, kuppari ja tietäjä. Spesialistin kerrotaan myös vaatineen viinakestitystä. Mestari korosti arvoaan ja erottautui ei-spesialisteista parhaalla juomalla ja ruoalla. Jos mestari ei saanut riittävän hyvää kohtelua, hän kosti tekemällä työnsä huonosti: uunit eivät vetäneet eivätkä viikatteet leikanneet... |
| Onko sellainen laulu olemassa, joka alkaa sanoilla "Kävin minä kerran markkinoilla" Jos on, mikä on laulun nimi ja kuka sen esittää? |
421 |
|
|
|
Juuri noilla sanoilla alkavaa laulua en löytänyt, mutta jos laululla on jokin muu nimi, sitä ei pysty aina alkusanoilla löytämään. Lisätiedot laulusta olisivat tarpeen, esim. milloin ja missä laulu on kuultu.Samaan tapaan alkavia lauluja on useita, esim.Kerran markkinoille (alkusanat: Menin minä kerran markkinoille) nuotissa Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1978)Läksin kerran markkinoille (= Ballymure ballad; irlantilainen kansanlaulu, suomenkieliset sanat Esko Rahikainen; alkusanat: Kun läksin kerran markkinoille) nuotissa Eurooppalaisia kansanlauluja (Rosebud Books, [2021]), cd-levyllä Ajopuut: Isäni puutarhassa : eurooppalaisia kansanlauluja (Mainmix... |
| Mikä ötökkä kyseessä, jokin lude? |
267 |
|
|
|
Kyseessä lienee tosiaankin jokin ludelaji. Vastaavuutta voi etsiä esim. Ötökkäinfosta: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4 |
| Laulu missä lauletaan salakapakasta? |
87 |
|
|
|
Lauluja voi etsiä aiheen mukaan Yleisradion Fono-tietokannasta, jonka päivittäminen on loppunut tammikuussa 2022. Aiheella salakapakka sieltä löytyy yksi laulu: Mika Toivasen säveltämä ja Jiri Nikkisen sanoittama "Ratsia", jonka on levyttänyt Susanna Heikki (2002). Laulu alkaa: "Sumuverho laskeutuu ylle sataman." Laulu sisältyy nuottiin "Tähtitaivas. 2" (F-Kustannus, 2003).Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi |
| Mahtaisiko tätä kautta löytyä laulu, jossa on sanat: ’Unissani istuin minä Sortavalan kirkolla…" Sitä lauleskeli lapsilleen 1900-luvun alussa syntynyt, sodan… |
191 |
|
|
|
Eino Kettusen sanoittamassa "Sortavalan laulussa" toinen säkeistö alkaa: "Unissani istui[n?] Sortavalan kirkossa akkojen parvella". Laulun melodia on kansansävelmä. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: "Tänäkin iltana olen minä aikonut pistää lauluksi." Laulu sisältyy nuottiin Kettunen, Eino: "Eino Kettusen ikkuna maailmaan : humoristi sanoittaja, esittäjä ja säveltäjä" (koonnut: Kauko Ratilainen; [Kauko Ratilainen], 1996). Nuotin nimiösivulla lukee: "Eino Kettusen savo-karjalaisia y.m. humoristisia lauluja". Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Eino Kettusesta ja hänen tuotannostaan on kirjoittanut Jaakko Kotimäki Suomen historian Pro gradu -tutkielmassaan (2008).Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKotimäki, Jaakko: "Terve... |
| Miksi valtio vastaa Notre Damen korjaamisesta, vaikka Ranskassa valtio ja kirkko on erotettu toisistaan? |
184 |
|
|
|
Ranskassa kirkollinen rakennuskanta kuuluu suurimmaksi osaksi kunnille. Tämän poikkeuksellisen käytännön takana on sekä Ranskan vallankumouksen yhteydessä tapahtunut papiston omaisuuden kansallistaminen että 9.12.1905 voimaan astunut laki valtion ja kirkon erottamisesta. Kunnat vastaavat rakennusten kunnosta ja korjaamisesta, mutta eivät peri kirkkorakennuksista vuokraa eivätkä voi tehdä yksipuolisia päätöksiä niiden käytöstä.Historiallisiksi monumenteiksi luetut kirkkorakennukset, kuten 87 katedraalia Pariisin Notre Dame mukaanlukien, ovat puolestaan Ranskan valtion omaisuutta. Niiden suojelu, konservointi ja entisöiminen kuuluu kulttuuriministeriölle. Kulttuuriministeriön, sisäministeriön ja Ranskan piispakonferenssin (CEF) laatima... |
| Jännitystä ja romantiikkaa. Suosituksia kirjailijoista kaivataan! |
121 |
|
|
|
Tässä lukuvinkkejä:Sandra Brownin kirjatLisa Jewellin kirjatMirva Saukkola: Silkkiä, safiireja ja salaisuuksia; Siveltimenvetoja ja silmänlumetta Vera Vala: Arianna de Bellis -sarjaRosie Walsh: Hän lupasi soittaa |
Kysy kirjastonhoitajalta