| Taustatietoja Waltarin Turms kuolemattomasta |
304 |
|
|
|
Kannattaa tutustua Ritva Haavikon teokseen Mika Waltari, valloittaja (WSOY, 2008). Sen Turms, kuolematon -teosta käsittelevässä luvussa sekä analysoidaan romaania että kerrotaan Waltarin tekemästä taustatutkimuksesta ja hänen elämästään kyseisenä aikana.Lisätietoa etruskeista löytyy seuraavista teoksista:Antiikin myytit ja uskonnot (Otava, 2007)Kulttuuri antiikin maailmassa (Teos, 2009)Nielsen, Marjatta: Etruskit (WSOY, 2003) |
| Hoi parviäly! Tarvisin uudemman esimerkin lasten kirjasta, jossa on kutsu satujuhliin. |
89 |
|
|
|
Tässä kirjavinkki:Piercey, Rachel: Vanha tammi ja syntymäpäiväkutsut (Aurinko Kustannus, 2023) |
| Kuka on suomentanut Edith Södergranin runot Kauneuden patsas ja Tulevaisuuteni kokoelmasta Elämäni,kuolemani ja kohtaloni? |
134 |
|
|
|
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni -kokoelman Kauneuden patsas ja Tulevaisuuteni ovat Pentti Saaritsan suomennoksia. Tässä Edith Södergranin tuotannon "harventamattomassa kokonaisuudessa" Saaritsa on korvannut joitakin varhaisempia Uuno Kailaan ja Aale Tynnin käännöksiä omillaan ja aiemmin julkaistuihin omiin suomennoksiinsa hän on tehnyt "aiheellisia korjauksia eli parannuksia". |
| Minä vuonna singer-ompelukonetta on valmistettu, jonka numerosarja on M38371 |
106 |
|
|
|
Singer 15K -ompelukoneet, joiden sarjanumero on välillä M300–M68299, on valmistettu vuonna 1900.M Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net) |
| Onko Annika Idströmin romaanissa Veljeni, Sebastian jossain kohtaa virke tai lause "oli kevät, seisoin ylämäessä"? Jos sitä ei kyseisestä teoksesta löydy,… |
267 |
|
|
|
Veljeni Sebastianin sivulta 39 löytyy virke "Oli kevät, seisoin ylämäessä ja tutkin kahden oravan liitolentoon ojentuneita vartaloita niiden hypätessä oksalta oksalle kun hän lähestyi minua." |
| Kenen biisi jossa lauletaan: "Tässäkö elämä on, niin kaunis mittaamaton..." |
338 |
|
|
|
Tarkoitatko ehkä Uniklubi-yhtyeen esittämää kappaletta "Jos tähän jään", jossa lauletaan:"...mietin tässäkö elämä on hauras ja mittaamaton..."? Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Selo. |
| Missä joulu runossa on kohta "pitkä kynttilä kädessä". |
233 |
|
|
|
”Pitkä kynttilä kädessä” on ainakin seuraavassa kansanrunossa, joka sisältyy Lauri Hakulisen toimittamaan kirjaan ”Hyvä Tuomas : kansankulttuuria” (Gummerus, 1938, s. 7): ”Tule meille Tuomas kulta,olkikimppu olkapäällä,sianliikkiö sivussa,nisukakko kainalossa,juuston pruntti povessa,pitkä kynttilä kädessä!Tuoppa joulu tullessasi!Kylläs meidän portin tunnet:puuportti, punainen portti,tervaristi ja rautarengas,kirjava koira portin alla.” Runosta löytyy erilaisia toisintoja ”Suomen kansan vanhoista runoista” (SKVR):https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/skvr/haku.html?query=pitk%C3%A4+kynttil%C3%A4&autocomplete-custom-template=undefined&field=textKunkin runon tekstin saa näkyville klikkaamalla runon numeroa.SKVR-tietokanta:... |
| Kuinka monta tuhatta pakolaista ruotsi luovutti neuvostoliiton kuolemanleireille toisen maailmansodan loppuvaiheessa ja sen jälkeen? |
89 |
|
|
|
Anders Bergen kirjan Flyktningpolitik i stormakts skugga mukaan vuoden 1944 lopun ja heinäkuun 1945 välisenä aikana Ruotsista arvioidaan palautetun Neuvostoliittoon 2 250 pakolaista. Lisäksi loppuvuoden 1945 ja seuraavan vuoden alun välisenä aikana palautettiin Suomeen 500 Ruotsiin paennutta inkeriläistä vailla tietoa näiden mahdollisesta kohtalosta maassamme. Suomen ulkoasiainministeriö lähetti liittoutuneiden valvontakomissiolle luettelot niistä Neuvostoliiton kansalaisista, jotka eivät olleet vielä palanneet Neuvostoliittoon 21. lokakuuta 1946. Suojelupoliisin etsivien tiedotteiden perusteella Neuvostoliiton lähetystö jatkoi Suomeen asettuneiden inkeriläisten aktiivista lähestymistä ainakin vuoteen 1958 asti.Lähteet: Anders Berge,... |
| Vanhoissa suomalaisissa sanomalehdissä (kuten Kansalliskirjaston verkkosivuille digitoiduissa) näkee samassakin numerossa sekä vanhoja fraktuurakirjaimia että… |
171 |
|
|
|
Suomen lasten aapisissa ja lukukirjoissa fraktuura sinnitteli yllättävän pitkään suhteessa siihen, milloin "fraktuuran ja antikvan välisen taistelun" voi katsoa päättyneen jälkimmäisen hyväksi. Asiaan lienee ollut vaikutuksensa sillä, että meillä fraktuura miellettiin vahvasti "suomalaisiksi puustaveiksi" ja näiden puolustajille kansalliselle yleisölle tarkoitetun tekstin painaminen "latinalaisin kirjaimin" oli suurin piirtein yhtä sopivaa kuin suomalaisen talonpojan pukeminen roomalaiseen vaateparteen. Aluksi antikvalla ladottiinkin ainoastaan suomalaiselle sivistyneistölle tarkoitetut kirjat; kaikki laajimpien kansankerrosten teokset ja sanomalehdet ladottiin fraktuuralla. Päivälehti yritti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa yrityksen... |
| Kuka on laulun Miksi aina saavut uudelleen sanoittajanimimerkki Pekka Oro? Ei löydy Teostosta |
186 |
|
|
|
Pekka Oro -nimisestä henkilöstä en löytänyt tietoja. Vera Teleniuksen lp-levyllä ”Sydämen ääni” (Polarvox, 1985, Polarvox LJLP1956) on kaksi kappaletta, joiden tekemiseen hän on osallistunut. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Miksi aina saavut uudestaan" ja säveltänyt kappaleen "Etäältä sen nään", jonka alkuperäisen sanoituksen ”På avstånd ser jag klart” on tehnyt Agnes Fallström ja suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Vera Telenius ja Pekka Oro. Pekka Oro -nimisellä henkilöllä ei ole asiakassopimusta Teoston kanssa. |
| Mitkä ovat top 5 lainatuinta kotimaista nuortenkirjaa Pirkanmaalla? Mitkä ovat top 5 uusinta kotimaista nuortenkirjaa Pirkanmaalla? |
190 |
|
|
|
Pirkanmaan kirjastojen lainatuimmat kotimaiset nuortenkirjat ilman aikarajausta:Magdalena Hai, Sarvijumala Jukka Behm, Ihmepoika LeonElina Pitkäkangas, SangPinja Sanaksenaho, AuroraElina Pitkäkangas, Naraka Pirkanmaan kirjastojen lainatuimmat, vuonna 2024 ilmestyneet kotimaiset nuortenkirjat:Pinja Sanaksenaho, AuroraDess Terentjeva, ZenoTaina Niemi, ÄmpärikesäJohanna Auranheimo, YsitAino Leppänen, Luk(i)ossa |
| Etsin kirjaa jonka luin noin 6-10 vuotta sitten, se kertoi kahdesta nuoresta jotka pystyivät seikkailla toistensa unissa ja käydä muiden unissa. He olivat… |
135 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Sonja Kinnusen romaani Univeljet (Reuna, 2017). |
| Etsin kirjaa lapsuudestani jota olenkoittanut etsiä monia vuosia löytämättä sillä en muista kirjailijan nimeä, jos tämä kuvaus kuulostaa tutulta niin voiko… |
218 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan Tarujen kirja : kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa (Otava, 2007)? Sen esittelyteksti kertoo näin: "Miksi tuhansia vuosia vanhat myytit koskettavat meitä? Siksi, että ne vastaavat suuriin kysymyksiin maailman ja ihmisen alkuperästä ja luonteesta. Mutta myös siksi, että ne puhuvat meille hyvien tarinoiden kautta, tunteiden ja mielikuvituksen kielellä.
Tarujen kirjaan on koottu maailman eri kulttuurien kiehtovimmat myytit ja tarinat vetoavasti kerrottuna, upean kuvituksen siivittäminä. Temaattisesti järjestettyjen tarujen sankareina on niin antiikin jumalia ja Kalevalan henkilöitä kuin harvinaisempia tuttavuuksia Oseaniasta ja Japanista.
Kunnon melodraaman nimissä hyvä Osiris... |
| Luin 2000-luvun alussa pokkaria, jossa oli lyhyitä kauhutarinoita. Tästä saattoi olla myös toinen osa. En millään muista mikä teos oli kyseessä. Kirjassa oli… |
249 |
|
|
|
Muisteltu lyhyiden kauhutarinoiden kokoelma on ruotsalaiskirjailijoiden teksteistä koottu Keskiyön kummitusjuttuja (Kolibri, 2003). Morsian katoaa kuurupiilon aikana Gunila Ambjörssonin tarinassa Kadonnut morsian. Vahakabinetin keltasilmäinen noitanukke tavataan tarinassa Vahanukke, jonka on kirjoittanut Ewa Christina Johansson. Hänen on myös giljotiinitarina Jonon viimeinen. |
| Olen lukemassa kirjaa Peppi Pitkätossun tarina, johon on yhdistetty kolme Peppi-kirjaa. Minun kirjani on seitsemäs painos vuodelta 1998. Haluaisin tietää,… |
249 |
|
|
|
Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi). |
| Miten on päätetty mitä lintulajeja rengastetaan? Pihapiirissä elelee variksia, harakoita ja naakkoja, eikä yhdelläkään en ole nähnyt rengasta. |
217 |
|
|
|
Havainto oman pihapiirin varislintujen renkaattomuudesta ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi variksia, harakoita ja naakkoja rengastettaisi lainkaan – ne eivät vain kuulu niihin lajeihin, joita innokkaimmin rengastetaan. Ne ovat kuitenkin heimonsa kolme rengastetuinta lajia – järjestyksessä naakka, harakka, varis.Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa rengastettiin 261 651 lintua. Niistä variksia oli vain 120, harakoita 145 ja naakkoja 698. Rengastetuimpia lajeja olivat talitiainen (27 228), sinitiainen (21 865) ja kuusitiainen (18 610). Kaikkiaan vuosina 1913–2023 on tilastoitu 13 498 504 rengastusta, joista variksia 25 728, harakoita 26 420 ja naakkoja 64 394. Eniten variksia on rengastettu 1960-luvun alussa, 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla... |
| Tampereen ratikan vaunuja venytetään 47-metrisiksi. Minkä mittaisia ovat Suomen muiden raitiotiekaupunkien vaunut? Onko niiden pituus muuttunut viime… |
310 |
|
|
|
Tampereen kanssa vertailukelpoista raitioliikennettä on tällä hetkellä ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Turussa liikennöinti päättyi vuonna 1972.Helsingin vaunukalusto on vuosien mittaan pidentynyt 2-akselisista vaunuista ensin 4-akselisiin, sitten 6-akselisiin ja 8-akselisiin. Ensimmäiset 2-akseliset moottorivaunut olivat vähän alle 9-metrisiä, mutta valtaosa käytetyistä vaunuista oli 10,2 metrin mittaisia. 4-akselisten vaunujen pituus vaihteli välillä 11,5–13,5 m. Merkittävimmät pituusmuutokset tulivat 6- ja 8-akselisten vaunujen myötä: ensimmäisen kerran vuonna 1973 käyttöön otetut 6-akseliset vaunut olivat 20-metrisiä, 1983 liikenteeseen tulleet 8-akseliset vaunut ovat pituudeltaan 25,66–27,6 m. Lokakuussa 2023 alkanut... |
| Kuka oli Uudenkirkon (nyk. Kalanti) nimismies vuoden 1923 lopussa? (Ahlqvist oli silloin jo todennäköisesti eläkkeellä.) |
202 |
|
|
|
22.5.1862 syntynyt Karl Ferdinand Ahlqvist oli Uudenkirkon (T.l.) nimismiehenä vuosina 1921–26. Hän aloitti virassa toukokuussa 1921, kun maaherra "tehdystä anomuksesta" siirsi hänet Köyliöstä Uudenkirkon nimismiehen virkaan ja "viimeksimainitun piirin nimismiehen Jesiel Abram Aunion nimismieheksi Köyliön piiriin". Hänen seuraajakseen nimitettiin elokuussa 1926 Uno Waldemar Spoof. Spoofin lisäksi virkaa hakivat nimismies A. K. Karppinen Kauhavalta, varatuomari Santeri Pimentola Raippaluodosta, Tyko Havas Leppävirroilta, Berndt Stenberg Taivassalosta, Lenni Pirjola Virolahdelta, varatuomari N. J. Luukkala ja hovioikeuden auskultantti U. M. Lehmus sekä "kaksi henkilöä, jotka eivät halua nimeään sanomalehtiin". Kunnallisneuvosmiehenä Ahlqvist... |
| Miksi ihmisen suu aukeaa ja silmät aukeaa isoiksi, kun ihminen yllättyy/hämmästyy/kauhistuu? |
129 |
|
|
|
Stressiä käsittelevässä kirjallisuudessa puhutaan akuutista stressivasteesta eli niin sanotusta "taistele tai pakene" -reaktiosta, jonka sympaattinen hermojärjestelmämme stressaavassa tilanteessa aktivoi. Taistele tai pakene -reaktio on kehittynyt ihmisille tuhansien vuosien saatossa. Aikoinaan ihmisen kohdatessa sapelihammaskissan tai muun vastaavan petoeläimen, seurauksena oli stressireaktio, jossa ihmisen oli välttämätöntä tehdä nopea päätös siitä, pakeneeko hän paikalta mahdollisimman nopeasti vai taisteleeko petoeläintä vastaan. Nykyään ihmisen keho reagoi stressitilanteessa samankaltaisesti, vaikka uhkatilanne ei olisikaan yhtä vakava.Aina kun ihmiselle tapahtuu jotain uhkaavaa tai jännittävää, hengissä säilymiseen tähtäävä taistele... |
| Oliko Suomessa 1990-luvulla, ennen matkapuhelinten yleistymistä, käytössä henkilökohtaisia asynkronisia viestimiä tai viestipalveluita? Muistelen, että olisi… |
211 |
|
|
|
Vesa Volotisen kirjan Tietoliikenne : televerkot ja päätelaitteet (WSOY, 2000) osiosta Hakuverkot löytyy tiivis esitys henkilö- eli kaukohakupalveluiden vaiheista. Kysymyksessä mainitun kaltaisia palveluja tarjosivat 1980-luvun puolivälissä käyttöön otettu valtakunnallinen kaukohakujärjestelmä Kauha ja 90-luvulla toiminut koko Euroopan kattanut digitaalinen hakujärjestelmä ERMES.Ensimmäiset henkilöhakujärjestelmät olivat yritys- ja kiinteistökohtaisia langallisia järjestelmiä. Seuraavassa vaiheessa kehitettiin hakuperiaatteeltaan langattomia kiinteistöittäisiä henkilöhakujärjestelmiä. Kiinteistöittäisten hakujärjestelmien jälkeen otettiin käyttöön alueelliset ja valtakunnalliset kaukohakuverkot. HPY käynnisti 450 MHz:n taajuusalueella... |
Kysy kirjastonhoitajalta