| Miksi käytettiin/tarvittin naudan verta sokerin valmistukseen 1800-luvun alussa sokerijuurikkasta? Eli mikä veressä oli se ominaisuus että sitä käytettiin? |
405 |
|
|
|
Sokeria valmistettaessa raakasokeri sekoitettiin liuotus- ja kirkastuskattilassa kalkkiveteen. Kattilan alle sytytettiin tuli, ja sokerin liuetessa veteen seokseen lisättiin ämpärillinen naudan verta; joskus käytettiin veren sijasta vastaava määrä munanvalkuaista. Liuoksen kiehuessa veri hyytyi, jolloin sokeriliuoksen epäpuhtaudet tarttuivat siihen. Tällöin tulta pienennettiin, vaahto nousi pinnalle ja tuli sammutettiin. Kun sekoitus oli seissyt noin neljännestunnin, pinnalle kertynyt vaahto kuorittiin pois. Kuorimisen jälkeen sytytettiin taas tuli, lisättiin kalkkivesi ja veriannos, ja keitos sai kiehahtaa uudestaan. Jälleen, kun sokeri ja kalkkivesi olivat hyvin sekoittuneet, tulta vähennettiin, vaahto nousi pinnalle ja se kuorittiin... |
| Leena Landerin teos jossa puhutaan mm.sotakorvauksista Neuvostoliittoon.siinä on mm.lapsi josta ei kukaan tiedä mitään kun hän tulee Suomeen. |
78 |
|
|
|
Kirja voisi olla "Iloisen kotiinpaluun asuinsijat" (1997). Kirjan kuvaus Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28378 |
| Mikä verta imevä ötökkä lentää ja pistää vielä lokakuun lopulla Kaakkois-Suomessa? |
395 |
|
|
|
Kyseessä on luultavasti jokin polttiaislaji. Lisätietoa esim. Hyönteismaailman sivuilla: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/pistavat-hyonteiset/makara-ja-polttiainen/. |
| Kysyin tällä sivustolla seuraavaa: Missä Rosa Liksomin kirjassa on novelli, jossa akka rupeaa laihuttamhan, käy kirkonkylän naisten sivakkakilpailuissa ja isä… |
197 |
|
|
|
Kuvaukseen sopiva novelli, jolla ei ole nimeä, sisältyy Rosa Liksomin kokoelmaan "Perhe" (WSOY, 2000, s. 23-26), osioon, jonka nimi on "Miehet". Novelli alkaa: "Ennen tätä kauheaa tapahtummaa meilä elethiin aivan normaalisesti." |
| Muistaakseni Arto Mellerillä on runo, jossa kerrotaan tytön (nuoren naisen) surmasta sorakuopalla. Surmaava poika saavuttaa yksin lulkevan tytön koska hänen… |
305 |
|
|
|
Tarkoitat ehkä runoa "Ehtookellot Variaatio" kokoelmasta "Zoo : runoja" (Otava, 1979). Siinä suojelusenkeli saattaa tansseista palaavaa tyttöä kotiin ja poika ajaa mopolla edelle odottamaan. Runo alkaa: "Viilene ilta viilene". Runoa edeltää runo "Ehtookellot Teema". Kumpikin runo sisältyy myös Arto Mellerin kirjoihin "Runot" (Otava, 2006) ja "Nuoruus, siivekästä ja veristä : runot 1972-89" (Otava, 1989). |
| Kenen runo on pääskysten herrasväki. Vanha kouluruno. |
162 |
|
|
|
Runo "Pääskysen herrasväki" sisältyy kirjaan "Lasten aarreaitta. 2" (Gummerus, 1. painos 1952). Kirjassa runon yhteydessä ei ole tekijän nimeä, mutta kirjan alussa mainitaan, että runot on valinnut, mukaillut ja riimitellyt Tauno Karilas. Runo alkaa: "Nyt saapuu rouva Pääskynen!" |
| Mistä laulukirjasta löytäisin sanoineen ja nuotteineen "Suomalaisen syntymäpäivälaulun"? Kyseessä on tämä laulu https://www.youtube.com/watch?v=YpfHP5Y_oUo… |
909 |
|
|
|
En löytänyt laulua julkaisuista nimellä "Suomalainen syntymäpäivälaulu", mutta laulun melodia on sama kuin kansanlaulussa "Kesäillalla" (tai alkusanojen mukaan "Kun kävelin kesäillalla"), joka sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 3 ja lukuisiin muihin nuotteihin (esimerkiksi nuotteihin "Kultainen laulukirja : 400 suosikkilaulua" ja "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta"). Tähän kansanlauluun on joku keksinyt sanoituksen, jolla laulu muuttuu onnittelulauluksi. Löysin sanoituksen nimellä "Sun nimipäiväs on koittanut" kirjasta "Laula kanssamme : kokoelma yhteislauluja" (Tampere-seura, 1984, s. 97):"Sun nimipäiväs on koittanut, elä-elä-eläköön.Sinun intosi älköön laimetko,se kestä-kestä-kestäköön. Suta... |
| Vanhempani lukivat meille 90-luvulla lastenkirjaa, joka sisälsi monia loruja ja tarinoita. Siellä oli loru Mäyräkoiran pennun emosta, josta muistan vain… |
261 |
|
|
|
"Tarina mäyräkoiranpennusta ja tämän emosta" sisältyy kirjaan "Iltahetken tarinoita" (Kirjalito, 1988, s. 18-19). Kirjan on kuvittanut Anne Suess ja kirjoittanut Josef Carl Grund. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Laila Niukkanen.Voit tarkistaa kirjan saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi |
| Vanha äitini on ihastunut Maeve Bincyn kirjoihin, mutta om jo lukenut kaikki. Mitä kirjoja häelle kannattaisi kirjastosta seuraavaksi kantaa? |
155 |
|
|
|
Tässä joitakin kirjavinkkejä.Maija Kajanto: Kahvila Koivu -sarjaJan Karon: Pappila-sarjaAnneli Kivelä: Katajamäki-sarjaEnni Mustonen: Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjaLibby Page: Pinnalla pysymisen taitoRosamunde Pilcherin kirjat (esim. Talvipäivänseisaus, Kesän ääniä) |
| Sana röijy on selkeästi länsisuomalainen sana, ruotsinkielestä tröja. Mikä olisi sitä vastaava sana jota olisi käytetty idässä, itämurrealueilla? Itseäni kun… |
301 |
|
|
|
Sana 'röijy' kuuluu myös itäisessä Suomessa käytettyyn sanavarantoon. Se on mukana Kotimaisten kielten keskuksen Karjalan kielen sanakirjassakin:röijy - Koko artikkeli - Karjalan kielen sanakirja (kotus.fi)Ruotsalaisten ja suomalaisten kielelliset esi-isät ovat olleet läheisissä tekemisissä toistensa kanssa niin kauan, että lainasanat voivat olla hyvinkin vanhaa perua – jopa vanhempia kuin "ruotsin kieli" ja "suomen kieli" sellaisina kuin ne nykyisin ymmärrämme. Jo tuhansia vuosia sitten eläneiden kantasuomalaisten välittömässä naapurustossa (ehkä suorastaan heidän lomassaan) on asunut (kanta)germaanista ja (kanta)skandinaavista väestöä, joiden kielestä ovat peräisin lukuisat nykysuomessa tavalliset sanat.1500-luvun Ruotsi–Suomessa... |
| Ovatko mehiläiset ainoita hyönteisiä joiden tuotoksia käytetään ihmisen ravintona? |
184 |
|
|
|
Hyönteiset voivat tarjota myös muita makeita herkkuja kuin hunajaa. Vanhan testamentin manna oli ehkä lähtöisin hyönteisistä. Se saattoi olla kiteytynyttä mesikastetta, jota tuottaa eräs kasvinesteellä elävä hyönteinen, Trabutina mannipara. Tämä pieni hyönteinen kuuluu villakilpikirvoihin ja imee kasvinestettä tamariskipensaista, joita kasvaa isoissa osissa Lähi-itää.Koska kasvineste, jota Trabutina mannipara -yksilöt – ja monet muut Homoptera-alalahkon hyönteiset – imevät itseensä, sisältää paljon sokeria suhteessa typpeen, niiden täytyy päästä eroon ylimääräisestä sokerista. Se tapahtuu niin, että ne erittävät sokeripitoista nestettä, jota kutsutaan mesikasteeksi. Tamariskipensaissa suuri määrä tätä makeaa nestettä saattaa... |
| Katselen toisinaan erilaisia videoita, jotka on kuvattu junan keulasta ja näyttävät edessä olevan maiseman. Tässä videossa on myös kartta. Mitä tarkoittavat… |
126 |
|
|
|
Asig ja Esig ovat saksankielisiä lyhenteitä, jotka viittaavat rautateiden opastinjärjestelmän opasteisiin asemilta poistuttaessa ja niille saavuttaessa: Asig = Ausfahrsignal (lähtö-), Esig = Einfahrsignal (saapumis-).TF-Ausbildung.de - Startseite TF-Ausbildung.de - Weichenbereich |
| Olen pitkään etsinyt kirjaa, jota rakastin lapsena. Siinä oli pieniä metsäneläimiä, luultavasti hiiriä, ja samalla kirjassa opittiin värejä. Kirjan nimi… |
191 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Lars Rudebjerin ja Dan-Erik Sahlbergin Hiirosen perheen värikestit (Lasten parhaat kirjat, 1991), jonka suomeksi riimitteli Hannele Huovi. |
| Muistaakseni Lyydia Almilan ruotsinkirjassa oli runo Ebbas pappa och pappas Ebba. Muistanko oikein? Aloitin oppikoulun ensimmäisen luokan v. 1955. |
184 |
|
|
|
"Ebbas pappa och pappas Ebba" sisältyy Lyydia Almilan "Koululaisen ruotsinkirjaan", osaan 1 (Otava, 1949, 3. painos, s. 32). |
| Runo Tunturilla alkaa seuraavasti: "Puro juoksee tunturilla, ja jos jaksan kiivetä, voin juoda jumalten vettä sen kirkkaasta pyörteestä. Alla aukeaa hyinen… |
335 |
|
|
|
Aulikki Oksanen on aivan oikea ehdotus kyseisen runon kirjoittajaksi. Tunturilla sisältyy hänen kokoelmaansa Kolmas sisar (Siltala, 2011). |
| Lapsuudessani Suomessa oli Waszin (olikohan oikein kirjoitettu?) kenkätehdas. Olen yrittänyt löytää siitä tietoja. Mitä sille tapahtui? Minulla oli sen… |
169 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä tamperelainen Kenkätehdas A. Waselius, jonka tuotemerkkejä olivat mm. Wase, Wase Pop, Waselicos ja Wasette? Pula-aikana 1945 perustettu tehdas valmisti alkuvuosinaan puupohjaisia kangaskenkiä sekä tallukkaita. Myöhemmin tuotantoon tulivat naisten muotikengät. Tehdas lopetettiin 1970.Waseliuksen Wase-logon 'e' voi hyvinkin olla miellettävissä z-kirjaimeksi. (Ks. Waseliuksen mainos verkkosivulla Mummokengät ja kiilapohjat / Granny shoes and wedges (evildressmaker.com))Lähde: Suomalainen kenkä : pinkojia ja piikkareita |
| Missä Veijo Meren kirjassa on lause: " Minun nuori elämäni on arvokkaampi kuin koko Karjalankannas." Kysymys on tilanteesta Vuoksen rannalla,Tali-Ihantala… |
149 |
|
|
|
Veijo Meren tuotannossa Vuoksen taakse perääntymistä itä-Kannaksella 1944 kuvaa romaani Sujut (Otava, 1961). Esseekokoelmassaan Kuviteltu kuolema (Otava, 1974) Meri kuvailee kuulemaansa anekdoottia, joka antoi inspiraation romaaniin: "Suutari, alikersantti. Tuli yksikköönsä Juustilaan lomalta. Vääpeli varasi ostotupakat. Kaveri sanoi menevänsä paskalle eikä häntä sen jälkeen tavattu." (Miten Manillaköysi syntyi)Sujujen alikersantti Ojalan lähtö ei ole aivan näin yksioikoisen suoraviivainen, enkä teoksesta onnistunut kysymyksen sitaattia löytämään. Muuten Ojala kyllä toimii paljolti kuvatulla tavalla: "Tieto lähdöstä tuli lähtökäskynä. Alikersantti kirjoitti tupakkalaatikon kanteen: Me lähdemme nyt, mutta me palaamme vielä. Hän pani... |
| Olen lapsena 90-luvulla ottanut kirjan sivusta kopion, koska kirjan hahmo oli kovin söpö. Tarina oli mukava ja lopussa menninkäinen löysi taiteellisuuden… |
267 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Christina Hägerströmin kirjoittama ja Hans Hägerströmin kuvittama Tirpukka löytää häntänsä (Kirjapaja, 1983). Suomennos on Eila Jaatisen.Kirjan takakannen teksti on seuraavanlainen:"Peikkotyttö Tirpukka nyt suuttuu kerrassaan: / ei hännästäni ole hyötyä ollenkaan. / Se näyttääkin vain hassulta ja aina tiellä on, / kamalan pitkä, typerä ja ihan kelvoton.""Saadakseen häntänsä tottelemaan Tirpukka kokeilee sekä hyviä neuvoja että ankaruutta. Mutta mikään ei auta. Eikä kukaan tunne hännän salaisuutta. Se täytyy Tirpukan itse löytää."Tirpukka löytää häntänsä | Kirjasampo |
| Etsin runoa, josta muistan vain säkeen: "on noustava vuorta" ja sanan "samppanjakamppanja" Muistaakseni runon on kirjoittanut Ilpo Tiihonen. |
89 |
|
|
|
Etsitty Ilpo Tiihosen runo on kokoelmaan Largo (WSOY, 2004) sisältyvä Käsintehdyt siivet." -- ja joku aina vain rakastaa / kulkukoiria, shamppanjakampanjaa / -- / et cetera, kuinka vaan: / on noustava vuorta" (s. 8) |
| Mistä tulee nimi nahkapaska? |
2311 |
|
|
|
Rakkaalla työvälineellä on monta nimeä, mutta selityksiä näille ei tahdo löytyä. Nahan rei'ittämiseen käytettyä tarvekalua on kutsuttu nahkapaskan ohella mm. paskoksi, paskoraudaksi, läpipaskoksi ja reikäraudaksi. Reikärauta on tästä joukosta helposti ymmärrettävissä, mutta jo Agricolan sanavarantoon kuulunut paska tai Gananderin 1700-luvulla sanakirjaansa tallentama silmätulehdusta (trakooma) merkitsevä pasko ovat jo huomattavasti hämmentäviä tapauksia tässä yhteydessä. Paskominen voi tarkoittaa jonkin pilaamista. Vaikka rei'itetyn nahan voisi jossakin mielessä ajatella olevan "pilalla", tähän työkalun nimellä on tuskin haluttu viitata, kun reikä ja sen tekeminen on kuitenkin ollut tarkoituksellista. Ehkä parhaiten nahkapaskan onnistuu... |
Kysy kirjastonhoitajalta