| "Me olemme niin kuin uni ja niin kuin ruoho maan, joka aamulla puhkee kukkaan ja ehtoolla leikataan." Sitaatti mainitaan useassa lähteessä olevan Mika Waltarin… |
733 |
|
|
|
Waltari-sitaatti on runosta Ihmisen katoavaisuus, sen kolmannen säkeistön neljä ensimmäistä säettä: "Me olemme niinkuin uni / tai niinkuin ruoho maan, / joka aamulla puhkee kukkaan / ja ehtoolla leikataan..." – Runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1927 Waltarin kokoelmassa Sinun ristisi juureen : uskonnollisia runoja. Sen voi löytää myös Ritva Haavikon toimittamasta Waltari-valikoimasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978. |
| Luin 1970-luvulla alakoululaisena lisälukemisena mielettömän mielenkiintoista kirjaa antiikin tms. tarinoita muun muassa Odysseuksesta ja ehkä niistä jumalista… |
146 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla esimerkiksi Eduard Petiškan Kreikkalaisia satuja (Weilin+Göös, 1973). Kyseeseen voisi tulla myös Eeva-Liisa Mannerin muokkaama Ilias ja Odysseia : proosakertomus Homeroksen mukaan (Tammi, 1974). 1970-luvulla julkaistiin myös 2. painos alun perin 1950-luvulla ilmestyneestä Gustav Schwabin kirjasta Tarujen Hellas (Karisto, 1977), mutta siinä ei ole mukana Odysseuksen seikkailuja. |
| Muistelen, että Aku Ankassa oli 50-luvulla hahmo nimeltä Vekku - mahdollisesti hylje, joka piileskeli Akun - tai Mikin - kylpyhuoneessa. Muistanko väärin? |
264 |
|
|
|
I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta löytyy suomeksi Vekku-nimen saanut hahmo, joka tosin on Pepi-sarjoissa esiintyvä koira: https://inducks.org/character.php?c=Salty. Aku Ankka -lehdessä 8B/1957 on julkaistu tarina nimeltään Mikki ja kutsumaton vieras, jossa Mikin kylpyhuoneeseen tunkeutunut hylje aiheuttaa ongelmia ja auttaa ottamaan kiinni etsintäkuuluutetun rikollisen. Hyljehahmon alkukielinen nimi on Flipper the Seal, mutta tietokannan tiedoissa ei ole kirjattu sille suomenkielistä nimeä: https://inducks.org/story.php?c=W+OS++286-02. Tarinan tuorein julkaisukerta on kovakantisessa kokoelmassa Aku Ankka : Näköispainos vuosikerrasta 1957 (1999).Disneyn 1940-luvun lyhytanimaatioissa esiintyi puolestaan Salty the Seal, joka filmissä Mickey... |
| Mikä yrtti ? |
142 |
|
|
|
Kesäkynteli kenties?kesäkynteli - Satureja hortensis | Tunnistus | Suomen Lajitietokeskus kesäkynteli - Satureja hortensis | Media | Suomen Lajitietokeskus |
| Mistä on peräisin sanonta "vielä tulee se juna, joka kyttyrätkin korjaa" ? |
355 |
|
|
|
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n... |
| Mikä on "karvalallunen"? Onko sana peräisin vanhoista kansanrunoista vai Lönnrotinkatu keksimä? Asiayhteys: Väinämöinen, laulaja iänikuinen, astui soitellen… |
227 |
|
|
|
Karjalan kielestä löytyy karhua merkitsevä runollinen sana karvalallo. Karvalallunen merkinnee samaa.karvalallo - Koko artikkeli - Karjalan kielen sanakirjaRaimo Jussilan Kalevalan sanakirjassa se mainitaankin. Merkitys on "karhusta hellitellen". |
| Mikä toukka? |
659 |
|
|
|
Kyllä otuksen tuntomerkit viittaavat vahvasti juuri paperitoukkaan. Paperitoukka muistuttaa suuresti sokeritoukkaa, mutta se on tätä suurempi ja sen pää on karvaisempi kuin sokeritoukalla. Paperitoukalla on myös sokeritoukkaa pidemmät tuntosarvet sekä takasukaset. Lähemmin tarkasteltuna näkee, että paperitoukkaa ympäröi kellertävä karvoitus, joka sokeritoukalta puuttuu. Sokeritoukka on väriltään ainoastaan vaalea tai hopeanhohtoinen. Ulkoisten erojen lisäksi paperitoukka on sokeritoukkaa nopealiikkeisempi. Se on myös taitava kiipeilijä: se ei pysyttele lattianrajassa kuten sokeritoukka, vaan voi kiipeillä helposti vaikkapa seinillä.Paperitoukka – tehokkaasti leviävä sisätilojen tuholainen - Anticimex |
| Mistä sanasta Tukkukauppojen Oy:n (Tuko Oy) Tr-kaupat- ketjun kirjainlyhenne TR? (muut, Spar, Aso ja Tr-kaupat ovat olleet Tukon kauppaketjuja 1960-70… |
624 |
|
|
|
Kauppojen niminä kuluttajien tietoisuuteen tulleet A&O, Spar ja TR olivat tukolaisia yhteistyöryhmiä. Suomessa ryhmätunnusten käytön aloitti Kesko K-merkillään 1940-luvun lopulla. OTK:laiset liikkeet ottivat käyttöön E-tunnuksen vuonna 1977 ja viimeisenä Tuko Oy 1978 valtakunnallisen T-kauppatunnuksen. Tässä yhteydessä tukolaisten yhteistyöryhmittymien A&O, Spar ja TR -kaupat muuttuivat T-kaupoiksi.ASO:n "Aina sopivaa ostettavaa" oli näppärä tunnuslause, mutta tosiasiassa lyhenne tuli yhteistyöryhmän länsisaksalaisen esikuvan Allsicht-Organisationin nimestä. Kun vuonna 1955 perustettu Suomen ASO liittyi mukaan eurooppalaiseen yhteistoimintaan 1957, muutettiin tunnus A&O:ksi. SPAR oli puolestaan alkuperältään hollantilainen –... |
| Onko teillä olemassa aineistoa minkä avulla oppisin laulamaan. Laulutekniikkaa haluaisin harjoitella. Pop/rock laulua. |
237 |
|
|
|
Pirkanmaan alueen, jolta kysymys tulee, kirjastojen yhteisestä Piki-verkkokirjastosta laulamisen opiskeluun liittyvää aineistoa voit etsiä asiasanalla laulunoppaat. Aiheesta löytyy kirjoja, nuotteja, DVD-levyjä ja myös verkkokursseja. Aineistoa löytyy eniten englanniksi, mutta myös suomeksi. Voit rajata hakua hakuvaiheessa esimerkiksi luokalla (78.891*) tai hakutulosta genrellä (esimerkiksi Popmusiikki, Populaarimusiikki, Rock). Tässä muutama esimerkki laulunoppaista:Annala, Jutta: Pop-laulajan arkipäivä : solistin opas (kirja + 1 CD-äänilevy; Sulasol, Spiridom, 2007)Hapuoja, Maija: Koko kroppa laulaa : opi uusi huippuartistien tekniikka (kirja + 2 CD-äänilevyä; Gummerus, 2015)Laulajan opas / toim. Tarja Hautamäki (Rytmi-instituutti, 1997)... |
| Onko saksalaisen säveltäjän Ernst Urbachin kappaleella Regina-march (joka tunnetaan ruotsiksi myös nimellä Flottans defileringsmarsch) suomenkielistä nimeä? |
101 |
|
|
|
Tälle marssille (Regina Marsch tai Regina-Marsch tai Reginamarsch) en löytänyt erityistä suomenkielistä nimeä. Yleisradion Fono-tietokannassa ruotsinkielinen nimitys "Kungliga flottans defileringsmarsch" on suomennettu "Kuninkaallisen laivaston ohimarssiksi".Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi |
| Mikä mahtaa olla tanskalaisten Anne ja Andersin ohjelmissa (Anne ja Anders Pohjolassa tai Anne ja Anders Euroopassa) lopussa soiva musiikki. Yleensä aina sama… |
746 |
|
|
|
Kappale on Alberte Windingin ja Benjamin Koppelin esittämä "Lyse nætter". Sen on säveltänyt Aske Bentzon ja sanoittanut Alberte Winding.Alberte Winding ja Benjamin Koppel: Lyse nætter YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=uiTNri4zwoU |
| Missä kokoelmassa on ensimmäisen kerran julkaistu Kirsi Kunnaksen runo Sateella? |
198 |
|
|
|
Sateella on kokoelmasta Tiitiäisen tuluskukkaro. |
| Onkohan laulua/runoa FREDMANS SÅNG N:o 59 suomennettu? Jos on, miten mahtaa kuulua säe ”Klinga gubbar, glas mot glas!” |
140 |
|
|
|
Reino Hirvisepän suomentamana Fredmanin laulun 59 kyseinen säe kuuluu "Tuopit yhteen siis yks-kaks!" (Bellman – lauluja ja epistoloita, s. 81) |
| Luin kauan sitten, 2000-luvun alkupuolella (n. 2006-2008) kirjan, joka kertoi nuoresta henkilöstä, joka yritti itsemurhaa hyppäämällä katolta alas. Tämä nuori… |
163 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Hanna Marjut Marttilan Tulikirja?Tulikirja | Kirjasampo |
| Vanha iskelmä, jossa tällainen kertosäe: Niin oli silloin, toista on nyt, kun toisen oot vierelles hyväksynyt. Mut en sure tuota ja uuteen en luota, kun… |
223 |
|
|
|
"Niin oli silloin - toista on nyt" lauletaan Eino Sipposen säveltämän tangon "Niin oli silloin" kertosäkeessä. Laulu alkaa: "Vehmaana vihannoi rannalla pensaat". Sanoittajaksi on joissakin lähteissä merkitty Otto Sipponen (tai Otto F. Sipponen), joissakin Eino Sipponen. Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Mikko Järvinen ja Topi ja Toivottomat.Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi |
| Kuka on suomentanut apassien häärukouksena tunnetun runon ja missä kirjassa se esiintyy? Sillä näyttäisi olevan vakiintunut suomenkielinen muoto. Onkohan siitä… |
396 |
|
|
|
Verkosta löytyvien runon suomenkielisten toistumien yhdenmukaisuus viittaa yhteiseen alkuperäislähteeseen, mutta valitettavasti en sitä enkä suomentajan nimeä onnistunut jäljittämään.Runon englanninkielinen alkuperäisversio on amerikkalaisen kirjailijan Elliott Arnoldin romaanista Blood brother (1947). Tunnetuksi sitä on tehnyt etenkin kirjan pohjalta tehty elokuva Katkaistu nuoli (Broken arrow, 1950), jossa se esiintyy hieman romaanitekstistä poikkeavassa muodossa. Apasseilla on keskeinen osa kirjassa ja elokuvassa, mutta muuten runolla ei ole mitään tekemistä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurin kanssa – se on puhtaasti Arnoldin mielikuvituksen tuotetta. Pari hänen romaaneistaan on suomennettu, ei kuitenkaan Blood brotheria.The... |
| Mikä on Suomessakin 1964 kiertueella olleen hollantilaisen bändin nimi? Onko jotain tietoa heidän tuotannostaan, historiastaan, menestyksestään tai myöhemmistä… |
174 |
|
|
|
Kyseessä oli The Blue Diamonds. "Alankomaiden Everly Brothersiksi" kutsuttu Blue Diamonds oli varsinaisesti duo, jonka muodostivat veljekset Ruud ja Riem de Wolff. Keikoilla laulavia ja kitaraa soittavia veljeksiä tukevat muusikot vaihtuivat useaan otteeseen vuosien varrella. Veljesten pitkäaikaisimpia säestäjiä olivat yhtyeen mukana Suomessakin esiintyneet basisti Chris van der Plaats ja rumpali Dick Messchaert. Chris van der Plaats oli Blue Diamondsin mukana vuoteen 1968 saakka. Hänen myöhemmistä vaiheistaan eivät tutkimani lähteet valitettavasti osanneet kertoa.The Blue Diamonds (Driebergen) - Indorock [Indo-Rock-Gallery]Blue Diamondsin levytyksiä: The Blue Diamonds | Discogs |
| ”Neljäkymmentä vuotta me elettiin Oskarin kanssa, eikä se kertaakaan lyönny.. Kyllä sitä saa olla kiitollinen” -lauloi Anki Lindqvist mutta mikä teksti? |
550 |
|
|
|
Kuvaukseen sopiva runo on Brita Polttilan "Kyllä sitä saa olla kiitollinen". Runo alkaa: "Hyvää huomenta maailma". Runo sisältyy Brita Polttilan runokokoelmaan "Surua seuraa ilo : runoja, suomennoksia" (Tammi, 1970) ja kirjaan Polttila, Brita: "Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000" (Tammi, 2000) ja myös Aino Räty-Hämäläisen toimittamaan kirjaan "Tuuli paiskii rakkauden ovea" (WSOY, 1997).Runon on säveltänyt Tapio Lipponen. Sen laulaa Arja Saijonmaa Yleisradion viihdeosaston tuottamalla kantanauhalla (1971). Myös Anki on säveltänyt tämän runon ja levyttänyt sen nimellä "Hyvää huomenta maailma" (1976).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi |
| Olen koittanut löytää kirjaa lapsuudestani jota luimme veljeni kanssa 90-luvulla mutten ole sitä kovankaan etsimisen jälkeen löytänyt suomen enkä englannin… |
185 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Scoular Andersonin Pulmallinen päivä (Otava, 1994)?Pulmallinen päivä - Lastenkirjainstituutin kirjasto |
| Löytyykö mistään maanviljelijöiden ym mielipiteitä kauppojen omista halpamerkeistä? Esim maitojen ja jauhojen ja muiden tuotteiden suhteen? Että mitä heidän… |
142 |
|
|
|
Tuottajien näkemyksiä kauppojen halpamerkeistä ja tuotteisiin liittyvästä tulonjaosta voi lukea esimerkiksi seuraavista verkkoartikkeleista:https://www.apu.fi/artikkelit/maitotilallinen-pyytaa-kuluttajia-valttamaan-kauppojen-omia-tuotemerkkeja https://yle.fi/a/74-20084890 https://www.suomenuutiset.fi/moni-maataloustuottaja-tuottaa-ruokaa-ilman-palkkaa/ |
Kysy kirjastonhoitajalta