Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7328 osumaa haulle. Näytetään tulokset 661–680.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä oppiaineita opetettiin yleisesti oppikouluissa 1890-luvulla ja 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja minkä hintaista opiskelu oli yhdelle oppilaalle… 386 Oivallinen lähde oppikouluaiheisen tietämyksen äärelle on Kyösti Kiuasmaan kirja Oppikoulu 1880–1980 (Pohjoinen, 1982). Siitä löytyvät seikkaperäiset tiedot kahdeksanvuotisen oppikoulun lukusuunnitelmista eri aikoina, niin reaali-, klassillisissa kuin tyttölyseoissa. Ajanjakson 1890–1910 ensimmäisellä puoliskolla noudatettiin 1880-luvulla muotoiltuja suunnitelmia. Sortovuosina venäjän kielen osuutta lisättiin tuntuvasti muiden aineiden kustannuksella, ja 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla palattiin taas "normaaliin".Ajan uudet kasvatustavoitteet, jotka olivat reaalilyseoiden synnyn taustalla, vaikuttivat myös näiden oppilaitosten lukusuunnitelmaan. Tavoitteeksi oli asetettu perinteisen klassisen sivityksen...
Mikä on tarina, kirjoittaja ym kuunnelmassa, joka on esitetty radiossa ehkä jopa 50v sitten. Tarinassa mies maalaa suurta siltaa ja siihen menee vuosikausia ja… 170 Kyseessä lienee Tom Stoppardin vuonna 1968 Prix Italia -palkittu Albertin silta, "englantilaisittain hassu tai ainakin vähän järjetön tarina" Albert-nimisen nuorukaisen maalausurakasta. "Tämä yksitotinen veikko on siinä määrin innostunut tehtävästään, että silta valtaa hänen elämänsä kokonaan." Nimiroolin näytteli Pekka Autiovuori. Ensimmäisen kerran Albertin silta radioitiin meillä 26. heinäkuuta 1968, toinen esitys 11.11.1968.Lähteet: Antenni 30/1968 Antenni 46/1968
Käyn läpi Paul Tiililän "Rehtorin päiväkirjat" -kirjaa. Sivulla 146 on 19.3.1912 maininta "asemapäällikkö Ahonius antoi kuritusta pojalleen" ja sivulla 166 on… 59 Tampereen suomalaisen yhteiskoulun vuosikertomus 1911–12 osaa kertoa, että tänä lukuvuonna koulua kävi kaksi Ahoniuksen poikaa: Ejwind neljättä ja Rainer viidettä luokkaa. Rainer tuplasi V luokan, joten 1912–13 pojat olivat samalla luokalla. Veljensä lailla Ejwind jäi luokalleen viidennellä, eli lukuvuoden 1913–14 Ahoniuksen pojat olivat taas eri luokka-asteilla vuoden ikäeronsa mukaisesti: Eywind toistamiseen viidennellä ja Rainer kuudennella. Rainer jätti Tampereen yhteiskoulun VI luokan jälkeen, joten syyslukukaudella 1914 karsserirangaistuksen saanut asemapäällikkö Ahoniuksen poika on ollut Ejwind. Ejwind erosi koulusta kevätlukukaudella 1915.1911–12 Ejwindin kanssa samalla luokalla olivat myös Väinö Ahomaa sekä Aarni ja Siviä Ajo....
Pieksämäki-aiheinen kysymys. Suomen viimeinen roviolla poltettu noita Antti Lieroinen oli nettitiedon mukaan kotoisin Pieksämäen Leppienjärven kylästä. … 453 Leppienjärven ohella tutkimani lähteet tarjoavat Lieroisen kotikyläksi myös Leppienniemeä. Kumpaakaan nimeä ei kuitenkaan löydy Pekka Lappalaisen äärimmäisen perusteellisesta kaksiosaisesta Pieksämäen seudun historiasta. Lähes 2000-sivuisen teoksen paikannimihakemistossa on yli 20 sivua tiheästi painettua tekstiä kolmella palstalla. Lähimmäs Leppienjärveä/–niemeä tässä osuvat Lapinjärvi ja Lapinniemi. Osiossa Pieksämäen pitäjän alue ja asutus v. 1561 maaluettelon perusteella Lappalainen tekee käytöstä pois jääneiden paikannimien yhteydessä selkoa niiden sijainnista ja nykyisistä nimistä. Kirjan ensimmäisen osan sivuilla 220–221 luetellaan kaikki 78 1640-luvun pieksämäkeläiskylää. Joukkoon ei mahdu yhtään leppä-sanasta johdettua nimeä; –...
Luin useita vuosia sitten, kuitenkin varmaan 10 vuoden sisällä, kirjan, jossa köyhyyteen tai köyhyysloukkuun joutuneet suomalaiset kertoivat tarinansa. Kirja… 212 Olisikohan kyseessä kenties Katariina Vuoren kirja Lottovoittajien pöydässä : tarinoita köyhyysrajan takaa (Like, 2017)? Omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä sisältää myös Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä (Avain, 2007), mutta haastattelujen asemesta se perustuu kirjoituskilpailulla kerättyyn aineistoon.
Mielessä soi rallatus, jossa sanotaan "puu puhkes, maa halkes, meri mustaksi muuttui". Mistä ihmeestä mahtaa olla kysymys ja mistä sanonta voi olla peräisin? 177 "Puut puhkeis, maat halkeis, meri mustaksi muuttuis" lauletaan ainakin kansanlaulussa, josta julkaisuissa käytetään esimerkiksi nimiä "Tämä maa on niin viheriäinen", "Tämä maa on niin veheriäänen", "Tämä maa on niin viheriäänen" ja "Viheriäinen maa". Laulu alkaa: "Tämä maa on niin viherjäinen". Laulusta on olemassa erilaisia toisintoja eikä kaikissa ole mukana mainittua kohtaa. Esimerkiksi Marjatta ja Martti Pokelan esittämässä "Karjalaisessa piirilaulussa" ei tuota kohtaa ole, vaikka laulu alkaa samoin sanoin ja melodia on sama. Sanonnasta löytyy erilaisia muunnelmia esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista.Mainittu kohta on mukana esimerkiksi seuraaviin nuotteihin sisältyvissä toisinnoissa:Alavuden laulukirja (...
Millainen hiustyyli on paasikampaus? Tai myös paashikampaus-kirjoitusasua olen nähnyt käytettävän. 2004 Kirja 1900-luvun muodin historia määrittelee paasikampauksen näin: "1920-luvulla yleinen lyhyt ja päänmyötäinen naisten kampaus, jonka Coco Chanel teki tunnetuksi. Kuuluisin paasikampauksen käyttäjä oli tanskalainen mykkäelokuvien tähti Asta Nielsen." Irina Syromjatnikovan Kampausten historia täydentää, että paašikampauksesta  – johon kuuluu suora leikattu tukka –  oli monia eri muunnelmia: "Tukka saatettiin myös leikata lyhyeksi koko pään alueelta, mutta takaraivon hiukset laskeutuivat pitkinä hartioille." The Fairchild dictionary of fashionin mukaan pageboy on "suora, hartioille ulottuva tai lyhyempi [kampaus], jossa latvat on kevyesti kiharrettu takaa ja sivuilta". Kampaus on saanut nimensä siitä, että se muistuttaa...
Kenen naisrunoilijan runossa on rivi/ajatus "älä kenenkään ainoaksi ystäksi rupea" tai "ala". 159 Taas kerran täytyy kääntyä valppaan lukijakuntamme puoleen vastauksen toivossa. Minulla on tarjota vain Juha Mannerkorpea, jonka Memento-runo sisältää hieman samansuuntaisen ajatuksen "lähimmäisesi ymmärtäjäksi älä rupea".
Onko olemassa nuotteja kappaleeseen "Odotan", jonka Brita Koivunen laulanut. Sisältyy Arkistojen aarteet Tulisuudelma kokoelmaan 138 En löytänyt nuottia suomenkielisellä nimellä "Odotan" enkä alkusanoilla ("Taas odotan ja odotan"). Tätä kappaletta ei mainita Brita Koivusen levyttämien kappaleiden joukossa. Verkossa julkaistun äänityksen tiedoissa ei kerrota kappaleen alkuperäistä nimeä eikä suomenkielisen sanoituksen tekijää, mutta tekijöiksi on merkitty virheellisesti Jerry Ross ja Richard Adler. Finna-hakupalvelun mukaan Brita Koivunen on esittänyt kappaleen "Mä odotan" televisio-ohjelmassa "Kuten haluatte. 1968/03, Naisellista". Kappaleen tiedoissa on mainittu myös kappaleen alkuperäinen nimi "Bewitched". Mitään tekijätietoja ei anneta, mutta kappale on Richard Rodgersin säveltämä ikivihreä "Bewitched", joka sisältyy moniin nuottijulkaisuihin ja johon löytyy nuotteja...
Suomennan englanninkielistä kirjaa, jossa on seuraava lainaus Tito Collianderin Kristityn tie -teoksesta. Miten se kuuluu suomeksi? The Finnish Orthodox writer… 121 Paula Konosen suomentamana kyseinen tekstikatkelma on seuraavanlainen: "Mitä te teette siellä luostarissa? kysyttiin kerran eräältä luostariveljeltä. Ja hän vastasi: Me lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme taas."
Etsin suomennosta Goethen runoon, joka kuuluu englanniksi näin: So long as you haven’t experienced this: to die and so to grow, you are only a troubled guest… 227 Säkeet ovat West-östlicher Divan -kokoelman ensimmäiseen osioon (Moganni Nameh : Buch des Sängers) kuuluvan runon Selige Sehnsucht viimeinen säkeistö. Löysin siitä kolme suomennosta, kaikki nimeltään Autuas kaipuu.Otto Mannisen suomennos Goethe-valikoimassa Runoja (Otava, 1928) on seuraavanlainen: "Kuole – synny! Kunnes lain / sydämees sen suljet, / olet valju vieras vain, / öistä maata kuljet."Teivas Oksalan tulkinta hänen toimittamassaan valikoimassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki (Artipictura, 2004) on tällainen: "Ellet tyydy lausumaan / 'Kuole, synny!' täällä, / olet synkkä ainiaan, / vieras myös maan päällä."Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen suomennosvalikoimassa Jälkisointuja : Goethen kirkkaimmat runot (Absurdia, 2013) säkeet...
Missä (alkuperäisessä) kokoelmassa on Aaro Hellaakosken runo Vauhdissa? 159 Vauhdissa sisältyy Hellaakosken viimeiseksi jääneeseen, postuumisti julkaistuun kokoelmaan Huomenna seestyvää (1953).
Ihastuin Brita Koivusen vuoden 1962 levytykseen "Suomalaisia kansanlauluja". Haluaisin löytää lisää samanlaista 60-luvun suomalaista jazzia, mutta en yhtään… 293 Vinkkejä voit löytää Ari Poutiaisen ja Risto Kukkosen toimittamasta kirjasta "Suklaasydän, tinakuoret : jazziskelmä Suomessa 1956-1963" (Suomen jazz & pop arkisto, 2011). Kirja on luettavissa myös verkossa:https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/suklaasydan-tinakuoret.pdf 
Meille on kulkeutunut tuommoinen vanha valokuva. Löytyisikö näytelmästä tietoa (ajankohta, näyttelijät, ym) tätä kautta. Olen itse yrittänyt etsiä, mutta en… 226 Lauri Lembergin 3-näytöksisen Mustalais-Manjan ensi-ilta Kotkan Työväen Näyttämöllä oli joulukuussa 1937. Nimiosan näytteli Maija Leppänen. Muita mukana olleita näyttelijöitä olivat Eeva Saario (Ulla), Anni Koskinen (mustalaisvaimo Juulia), Kaisu Mattsson (Anja), Aino Tuominen (Liisa), Eino Jäntti (Markku), Onni Korhonen (Feda), Viljo Karhu (Jussi Marttila), Mikki (Einari Paasonen), Helge Gunnar (nuori talonpoika). Ohjaaja oli Eino Weckström, joka oli KTN:n johtaja vuosina 1936–38.Lähteet: Mustalais-Manja. Ensi-ilta Kotkan Työväen Näyttämöllä. – Eteenpäin, 11.12.1937 Teatterin maailma 
Onko Shelleyn runo The Masque of Anarchy suomennettu? Säe "Ye are many, they are few". Tekoäly kertoi, että suomennos kuuluu "Teitä on monta, heitä vain… 170 En löytänyt The masque of anarchya Shelleyn suomennettujen runojen joukosta.Tekoälyyn ei välttämättä voi luottaa kaunokirjallisuuden käännöksiä ja kääntäjiä jäljitettäessä. Uteliaisuuttani testasin oheista Shelley-säettä kahdella eri tavalla muotoillulla kysymyksellä ja sain kaksi erilaista vastausta. Ensimmäinen tarjokas oli Aale Tynni, joka on suomentanut kaksi Shelleyn runoa antologiaan Tuhat laulujen vuotta. Toisella kerralla minulle ehdotettiin Janne Virtasta, joka on kirjoittanut englanninkielisen yliopistollisen lopputyönsä The masque of anarchysta. Kun taas kysyin, onko runo suomennettu, sain kieltävän vastauksen.Tarjolla olevista tekoälyn suosittelemista vaihtoehdoista  – Nummi, Tynni, Virtanen, ei ole suomennettu –  oma...
Minkä nimisessä teoksessa ja milloin ilmestyi Jevgeni Jevtusenkon runo "Ei, minä en tarvitse puolikasta..." ensi kertaa suomeksi? Mikähän on runon nimi? Kuka… 219 Ei, minä en tarvitse puolikasta ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi aivan tämän nimisenä Erkki Peurasen kääntämässä Jevtušenko-valikoimassa Kyllä ja ei vuonna 1967.
Etsin vanhaa nuortenkirjaa, jota luin kyläkoulun kirjastossa 1990-luvulla. Kirjassa oltiin sota-ajan Suomessa, ja perhe ei lähtenyt evakkoon, vaan piilotti… 222 Voisikohan kyseessä olla Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä."Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko  – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi –  varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta esiin...
Piksenttipoika tarkoittaa ilmeisesti juoksupoikaa. Mistä tuo ed. mainittu sana tulee, mikä on sanan piksenttipoika etymologia? 340 Palvelus- ja juoksupoikaa merkitsevän sanan tavallisin muoto on 'pikenttipoika', mutta se voi olla myös piketti-, pitentti-, pitsentti- tai piksenttipoika. Se pohjautuu ruotsin sanaan betjänt, 'palvelija, käskyläinen'.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja
Etsin vanhaa kappaletta ( ~ 1920- 1960 ), jossa lauletaan Matista ja katista. Isot veljet mailmalle lähti, Matin he kotiinsa jätti. Äiti se puuroa keitti, … 238 Matista ja katista laulaa Kipparikvartetti kappaleessa "Matin mambo". Laulu alkaa: "Matti se vain on se pikkuinen Matti". Laulun on säveltänyt Harry Bergström ja sanoittanut Valki (eli Valma Kivitie). Laulussa äiti kirnuaa voita ja Matti syö ruisleipää ja voita.Kipparikvartetti: Matin mambo Yle Areenassa (Kipparikvartetin levyt 1953-1955, jakso 1):https://areena.yle.fi/podcastit/1-68241240
Mistäköhän löytyisi kuva Armas Lindgrenin ja Herman Geselliuksen vuonna 1908 laatimasta kilpailuehdotuksesta ”vox populi” eduskuntataloksi? 178 Kotitaide-lehden numerosta 2/1908 löytyy kuva julkisivusta ja pohjapiirros.