| Mummoni lauloi lapsuudessani laulua "repaleissa raukka nyt kulkemaan olen maantien roveja pitkin.vei äitini kuolema armahan..." Muistikuvia laulusta on vähän,… |
217 |
|
|
|
Kyseessä on laulu Orvon valitus, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu: Repaleissa raukka nyt kulkemaan jouduin maantien ravia pitkin. Vei kuolema äitini armahan ja orvoksi jätti mun yksin.
Laulu löytyy teoksesta Suomen nuorison laulukirja, ainakin painoksissa v. 1905 ja 1921 on kyseinen laulu nuotteineen. Laulussa on kolme säkeistöä, ja sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty J. Pärnänen. |
| Millainen materiaali on ecopelle? |
474 |
|
|
|
Ecopelle on italiankielinen keinonahkaa merkitsevä sana. Se tulee suoraan sanoista eco (ekologinen, ympäristöystävällinen) + pelle (nahka). Materiaali on valmistettu joko polyeteenistä tai polyuretaanista ja sitä voidaan käyttää esim. huonekalujen verhoiluun tai asusteisiin.
Materiaalin kestävyys riippuu luonnollisesti sen paksuudesta ja muista tuotekohtaisista ominaisuuksista. Valmistajien kotisivuilla annetaan yleensä myös teknistä tietoa. |
| Luulen muistavani muut kohdat lastenlorusta "Mikä yks?-minä tässä, mikä kaks?-silmää päässä" jne kymppiin asti lukuunottamatta kahdeksikkoa. Jos "reessä… |
267 |
|
|
|
Mikä yksi?-lorusta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Eroavaisuuksia eri versioiden välillä on varsinkin lorun alkupuolella; kohdat 7-10 sen sijaan olivat osapuilleen samat useimmissa tutkimissani versioissa: seitsemän tähteä Otavassa (Seulasissa), kahdeksan kappaa nelikossa, yhdeksän kertaa (kirkonkelloja) läpätään, kymmenen käskyä laissa. Sellainenkin variantti tosin löytyy, jossa on "kahdeksan äyrii markass". "Kahdeksan kappaa nelikossa" on kuitenkin tavallisin vastaus kysymykseen "Mikä kahdeksan?" Riittäisiköhän se lievittämään kismitystä? |
| Missä Aku Ankka -lehden numerossa ja missä mahdollisissa Aku Ankka -sarjakuva-albumeissa tms. on löydettävissä luettavaksi sarjakuva Aku Ankka… |
580 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla ehkä tarina Ehostusmestari (Beauty business), joka julkaistiin ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehdessä 34/1969 ja uudelleen numerossa 17/2012. Tämän lisäksi se sisältyy mm. albumeihin Höyhensarjan mestari ja muita Aku Ankan parhaita (Aku Ankan parhaat ; 48) ja Mahtiankka Roope. Tarinassa Aku on avannut Salon Hurma -nimisen kauneudenhoitolan. Taiturimaisesti naisia kaunistavan monsieur Akun maine leviää nopeasti ja pian hän on tehnyt kaupungin kaikista naisista niin kauniita, että Iines alkaa tuntea olevansa "ruma ankanpoikanen joutsenten joukossa". Leenu, Liinu ja Tiinu vievät tätinsä väkisin Akun käsittelyyn ja päättävät auttaa tätä vaihtamalla salaa Akun kosmeettisia aineita vahvempiin, mikä on johtaa... |
| Kun katson ristihin ; mistä löytyy nuotit? Onko laulukirjaa Laulun Sanoma 3 saatavana? |
169 |
|
|
|
Kun katson ristihin löytyy tosiaan ainoastaan Laulun sanoma 3 -nuottikirjasta. Laulukirja on saatavana Karstulan kirjastosta. Kirjan voi tilata sieltä kaukolainaksi, voit kysyä lisää omasta lähikirjastostasi. |
| Milloin Marko Ahtisaari on syntynyt? |
857 |
|
|
|
Katri Merikallion Martti Ahtisaari -elämäkerran mukaan Marko on syntynyt helmikuussa 1969. Muissa tutkimissani lähteissä mainitaan vain syntymävuosi 1969.
- Katri Merikallio, Matkalla : Martti Ahtisaaren tarina. Otava, 2011 |
| Etsin meriaiheista runoa, jota luin 1970-luvun lopulla. Saattoi olla norjalaista alkuperää mutta suomeksi käännetty. Saattoi alkaa näin He rakastivat merta… |
552 |
|
|
|
Etsitty runo on Carl Sandburgin Nuori meri. Se sisältyy Viljo Laitisen suomentamaan Sandburg-valikoimaan Runoja (WSOY, 1956). Tämän lisäksi se on mukana antologiassa Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967). Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat sen neljännestä säkeistöstä: "He rakastavat merta, / miehet jotka sitä purjehtivat / ja tietävät kuolevansa / sen suolan alla."
Sandburg oli amerikkalainen, mutta hänen vanhempansa olivat Ruotsin Norrlannista Yhdysvaltoihin muuttaneita siirtolaisia. |
| Teoksessa "Haltiattarien linna" on usean kirjoittajan kirjoittamia tarinoita. Mikä satu tai tarina ko. kokoelmassa mahtaa olla Immi Hellenin kirjoittama? |
297 |
|
|
|
Immi Helléniltä on Haltiattarien linnassa Pieni metsämies -niminen tarina. Kirja on koottu Valistuksen Joulupukki-lehdessä vuosina 1905-37 julkaistuista saduista. |
| Mistä on peräisin paperiarkkien kappalemääränimike 'riisi'? |
5667 |
|
|
|
Suomen kielen riisi paperimäärän mittana tulee samanmerkityksisestä ruotsinkielisestä sanasta ris, joka puolestaan perustuu vanhaan saksankieliseen sanaan Ries. Sanan perustana on esimerkiksi (paperi)nippua tarkoittava arabiankielinen sana rizma.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Svensk etymologisk ordbok |
| Mistä lähtien Suomessa on ollut enemmän nais- kuin mieslääkäreitä ja mikä tähän ilmiöön on ollut syynä? |
1632 |
|
|
|
2006 oli ensimmäinen tilastovuosi, jona enemmistö työikäisistä lääkäreistämme oli naisia (51%). Vielä 2000-luvun alussa lääkäreiden sukupuolijakauma oli tasainen, mutta sittemmin naisten osuus työikäisistä lääkäreistä on kivunnut 60 prosenttiin. Ilmiön selitys löytyy tilastoista: lääkärikunta oli ennen miesvaltainen, ja mieslääkäreitä on 2000-luvulla jäänyt eläkkeelle lähes yhtä paljon kuin uusia mieslääkäreitä on valmistunut, kun taas valmistuneiden uusien naislääkäreiden määrä on ollut selvästi eläköityneiden naislääkärien määrää suurempi. Lääkäriliiton ennusteen mukaan mieslääkärien määrä lähtee kuitenkin nousuun 2020-luvulla. Jo jonkin aikaa lääketieteen opinnot aloittaneissa on ollut yhtä paljon miehiä kuin naisia, ja nämä lääkäri-... |
| Naapuri löysi tontiltaan 1802 vuoden 1/2 skillingin. Mitä tuolla rahalla sai 1800 luvun alkupuolella ostettua. |
2806 |
|
|
|
Vuonna 1776 päätetyn ja 1777 voimaan tulleen rahanuudistuksen jälkeen Ruotsin päärahaksi tuli riikintaaleri, joka jakautui 48 killinkiin (skilling) ja killinki puolestaan 12 Suomessa yleensä äyriksi kutsuttuun "runstykkiin" (runstyck). Ensimmäiset varsinaiset killinkiarvoiset kuparirahat lyötiin vuonna 1802, vasta neljännesvuosisadan kuluttua rahanuudistuksesta. Osa niistä valmistettiin leimaamalla entisiä 2 ja 1 äyrin lantteja killingeiksi ja puoliksi killingeiksi. Pienimpiä killinkiarvoisia kolikoita käytettiin lähinnä vaihtorahoina, suurta ostovoimaa niillä ei ollut. Jonkinlaisen mielikuvan kolikon arvosta antanee silmiini osunut tieto, jonka mukaan 1700-luvun lopulla riikintaalerilla sai ostettua neljä paria villasukkia, eli yhden... |
| Kysyin täällä joskus aiemmin, että milloin naisen ei ole enää ollut pakko ottaa miehen sukunimeä avioituessaan. Vastaus oli, että tuo pakko poistui vuonna 1986… |
539 |
|
|
|
Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen 1.1.1986, vaimolla on oikeus avioliiton aikana ottaa sukunimekseen se nimi, joka hänellä oli naimattomana ollessaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta.
Nimiasioista löytyy tietoa maistraatin sivuilta, https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/ |
| Mitkä kirjain- tai numeroyhdistelmät ovat tai ovat olleet joskus kiellettyjä Suomen autojen rekisterinumeroissa? |
4162 |
|
|
|
Suomen rekisterikilpimuseon verkkosivuilla oli aikaisemmin hyvin informatiivinen artikkeli kotimaisten rekisterikilpien poikkeuksellisista kirjainyhdistelmistä (se on yhä luettavissa joistakin sivun arkistoiduista versioista). Sen mukaan kilpisarjoja, joita ei ole valmistettu, on verrattain vähän: BMV, FBI, HIV, KGB, RIP (rest in peace), SYF (syfilis, sukupuolitauti), TYH (tyhmä!). Jossain vaiheessa jätettiin julkaisematta SA-alkuisia kilpiä, koska niiden ajateltiin viittaavan Suomen armeijaan. Valituksia on joskus esitetty sarjoista NAI, GAY, AIZ (vrt. HIV), LIK (ruumis ruotsiksi), HYI, HYH. Kaiken kaikkiaan "sensuroitujen" rekisterikilpiemme määrä on melko pieni verrattuna esimerkiksi naapurimaahamme... |
| Mistä löytäisin alkuperäisen Yö kaivopuistossa. Saako enään mistään. |
1140 |
|
|
|
Ilmeisesti tarkoitat varhaisinta äänitettä kupletista ”Yö Kaivopuistossa”? Sillä nimellä tästä kappaleesta ei löydy levytystä, mutta kappaleella on muitakin nimiä: ”Helsingin kulkurin huolia”, ”Kulkuripoika Helsingissä” ja ”Asuntopula Helsingissä”. Kaikissa melodia on sama; joissakin versioissa sävelmä on merkitty kansanlauluksi, uudemmissa viitteissä säveltäjäksi on nimetty Saša (tai Sasha) Makarov. Sävelmän alkuperäinen nimi on "Kak tsvetok dušistyi" (tai "Kak tsvetok dushistyi"). Sävelmä tunnetaan nimellä "Kerenski".
Kupletin sanoituksen on ilmeisesti alun perin tehnyt Eino H. Ahti (1894-1955), joka käytti mm. salanimeä Ahti H. Einola. Tosin Einari Kukkonen pitää kappaletta J. Alfred Tannerin kuplettina, kun taas Reino Hirviseppä... |
| Suomi 100 liityen tähän aiheeseen Marja Kanerva suomesta teki veistoksen Tukholmaan viime elokuussa VUOSI LUVUT kaksi maata yksi tulevaisuus . … |
691 |
|
|
|
Alkuperäisten kaavailujen mukaan Langen teoksen vihkiäisiä olisi vietetty tänä vuonna. Suunniteltua sijoituspaikkaa ollaan kuitenkin kokonaisuutena uudistamassa jalankulku- ja oleskelualueeksi, ja näillä näkymin aukion veistoksineen on tarkoitus valmistua kesäkuun 2019 loppuun mennessä.
https://suomifinland100.fi/project/kaksi-maata-yksi-tulevaisuus/
https://www.rakennuslehti.fi/2018/04/erottajan-aukiosta-tulee-jalankulku-ja-oleskelualue/ |
| Bertrand Russellin omaelämäkerran toisen osan (WSOY 1968) sivun 274 viimeisen kappaleen keskivälillä on ilmaus "kahdenkymmenen seitsemän suoran viivan ongelmaa… |
246 |
|
|
|
"Cubic surface" on aivan oikeaan osunut arvelu. Russellin muistelmien englanninkielisessä laitoksessa sanotaan näin: " -- I worked on the problem of the twenty-seven straight lines on a cubic surface." |
| Kuka tunnistaa kuvassa olevan miesnäyttelijän. Voisiko hän olla Aarne Leppänen? Nainen kuvassa lienee Eine Laine. Ostin valokuvan antikvariaatista tiedoilla: … |
1004 |
|
|
|
Laulunäytelmä Sysmäläisen ensi-ilta Kansan näyttämöllä oli 27. joulukuuta 1926. Sankarina nähtiin Kalle Rouni (olkoonkin, että yleisön suosikiksi ja lähes päähenkilöksi nousi haavurin roolissa Joel Rinne), "Brita Ekestubbea hameessa ja housuissa esitti Eine Laine reippaasti ja sytyttävästi".
Aarne Leppänen esiintyi Kansan näyttämöllä vain lyhyen ajan vuosina 1915-16 ennen siirtymistään Kansallisteatteriin.
Pirkko Koski, Kansan teatteri. 1, Kansan näyttämö, Koiton näyttämö |
| Olen monta vuotta kaivannut laulua, jota lauloimme muistaakseni 1997 vuoden syksyllä aloittaessani ekan luokan. Laulu kertoo sadonkorjuuajasta sekä marjoista… |
1653 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Hei, sanoi omena". Äänitettä siitä en löytänyt, mutta laulun nuotti ja sanat sisältyvät nuottiin "Musiikin aika. 3-4", jonka ovat toimittaneet Paavo Alanne, Soili Perkiö, Leena Rihu, Eero Räty ja Jouko Törmälä (WSOY, 1988, s. 112). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja säestysrytmit. Laulun tekijäksi on merkitty "Teresia-yhtye, Ruotsi". Suomenkieliset sanat on tehnyt PA eli ilmeisesti Paavo Alanne, joka on yksi nuotin toimittajista. Laulu alkaa: "Hei, sanoi omena, mun nimeni on Kai." Säkeistöjä on neljä ja niistä jokainen päättyy säkeeseen: "Me poimimme syksyn sadon koppaan." |
| Etsin norjalaisen/islantilaisen/ruotsalaisen kirjailijakaksikon scifidekkarisarjaa joka kertoi nuoresta naisesta, äitinsä scifibiolöydöistä ja jossa… |
408 |
|
|
|
Kyseessä lienee nimimerkillä Michael Mortimer kirjailevan ruotsalaiskaksikon Daniel Sjölin ja Jerker Virdborg kuusiosaiseksi suunniteltu seikkailua ja tiedettä yhdistävä jännityssarja. Toistaiseksi siitä on julkaistu kolme osaa (Jungfrustenen, Fossildrottningen ja Blodssystrarna), joista kaksi ensimmäistä on suomennettu (Neitsytkivi, Fossiilivaltiatar). |
| Yritän muistaa yhtä fantasiakirjaa. Se sijoittuu Britaniaan ja leikittelee eri aikakausilla. Siinä on metsä, jossa aika vääristyy ja jossa elää eri aikoina… |
535 |
|
|
|
Kyseessä lienee Robert Holdstockin Alkumetsä ja sen itsenäiset jatko-osat Metsän henget, Holvi metsään, Merlinin metsä, tai, Magian näky ja Norsunluuportti, joihin näkee viitattavan myös Alkumetsän tarinoita -sarjana. |
Kysy kirjastonhoitajalta