| Onko tutkimuskirjallisuutta siitä, miksi Tamperetta ei pommitettu jatkosodan aikana? Entä onko johonkin teokseen koottu huhuja ja tarinoita, joita on keksitty… |
204 |
|
|
|
Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana... |
| Viru hotellissa on KGB-museo ylimmässä kerroksessa. Muistelisin, että tuo ei ole alkuperäinen paikka, vaan vakoiluhuone oli alunperin "välikerroksissa"? |
286 |
|
|
|
Neuvostoaikana hotellivieraiden salakuuntelua johdettiin rakennuksen hissittömässä kattokerroksessa (23. kerroksessa) sijainneesta salaisesta huoneesta, jossa nykyinen KGB-museo sijaitsee.Lähde: Kaja Kunnas, Hotelli Viru paljasti korvansa : Neuvostoliiton pelätty turvallisuuspoliisi KGB lähti Virosta kaksikymmentä vuotta sitten : viime viikolla Hotelli Viru avasi museon kerrokseen, josta KGB johti hotellivieraiden salakuuntelua. – Helsingin Sanomat 21.1.2011 |
| Olen jossain nähnyt liikuntaleikin marjojen (ehkä mustikan) poimimisesta. Olen selaillut Kirsti Koivulan kirjoja läpi mutta en ole löytänyt. Muistaakohan… |
97 |
|
|
|
Ainakin Kirsti Koivulan kirjassa "Hetki leikille : lasten ohjaajan virikekirja" (Programmes KK, 2002, s. 12-13) on ohje piirileikkiin "Marjametsässä". Leikin suunnittelijaksi on merkitty Henna Ijäs.Muita laululeikkejä marjanpoiminnasta:Marjalaulu nuotissa Ystäväni musiikki (WSOY, 1985; marjoista lauletaan ja keskustellaan)Marjamatka kotimetsään nuotissa Tuulenpojan tarinoita : laululeikkejä (Suomen pyhäkouluyhdistys, 1969)Marjassa kirjassa Lönnbohm, Olga: Laululeikkejä. 1. vihko (U. W. Telén, 1903; WSOY, 1934, 3. painos), sama leikki myös J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamassa Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjassa (Valistus, 1927)Poimi marjat punaiset nuotissa Othman-Sundell, Margareta: Aurinkoista aamua = Go' morron, sa... |
| Etsin runoja, jotka kävisivät otsakkeen Onko tämä huumoria? alle. |
114 |
|
|
|
Seuraavista teoksista voisi löytyä tarkoitukseen sopivia runoja.Jaakola, Pirkko: Helmasyntejä (Sammakko, 2025)Nieminen, Jani: Meren poika, joen poika (Like, 2014)Mansbach, Adam: Nyt vittu nukkumaan (Into, 2012) + muut teoksetSalama, Hannu: Hyvästi, kirvesvarsi! (Otava, 2016)Wallensköld, Viggo: Opettavaisia runoja lapsille (Siltala, 2024) |
| Voisitteko suositella romaaneja, joissa on käytetään (runsaasti) vesistöihin liittyviä sanastoja? |
85 |
|
|
|
Tässä vinkkejä romaaneista, joihin kannattaa tutustua.Järvelä, Jari: Veden painoJerome, Jerome K.: Kolme miestä veneessäKari, Salli: Vedestä ja surustaKytömäki, Anni: KivitaskuLunde, Maja: SininenNiemi, Mikael: Veden viemää |
| Kuinka monta miljoonaa ihmistä japani tappoi toisessa maailmansodassa? 20 miljoonaa? |
367 |
|
|
|
Japanilaisten toisen maailmansodan aikana surmaamien ihmisten määrän arviointia hankaloittaa se, että Japanin sotaisat ja väkivaltaiset laajenemispyrkimykset Aasiassa ja Tyynenmeren alueella alkoivat jo ennen vuotta 1939, ja aiheeseen liittyvä tutkimus käsittelee yleensä vuosia 1927–45 yhtenä kokonaisuutena. "Japanin holokaustiksi" kutsutun brutaalin tappamisen uhrien määrän on tavallisimmin arvioitu liikkuvan välillä 22–40 miljoonaa, mutta tätä tuntuvasti suurempiakin lukuja on esitetty.Erinomaisia lähdeteoksia aiheesta ovat esimerkiksi Bryan Mark Riggin Japan's holocaust : history of imperial Japan's mass murder and rape during World War II (Simon & Schuster, 2024) ja Armando Angin The brutal holocaust : Japan's World War II... |
| Missä Kalle Päätalon Iijokisarjan kirjassa Kalle ajaa soraa Itäpään keisarin hevosella viitostien työmaalla? |
250 |
|
|
|
"Valtatie n:o 5 työntyy Selkoseen" Iijoki-sarjan neljännessä kirjassa Täysi tuntiraha. Tiemestari ei kelpuuta "noin pientä poikaa", kun Herkko ja Kalle käyvät pyrkimässä töihin kirjan toisessa luvussa. Myöhemmin yhdeksännen luvun jaksossa Keisarin hevosmies Kalle sitten pääsee maantietyömaalle ajamaan Ahoniemen isännän ("Itäpään Keisarin") hevosta. |
| Millä nimellä kutsutaan sellaisia isompia poijuja, joilla uinti-alue merkataan järvissä? Tampereella Mältinrannassa on yksi kohta, jossa on paljon erikokoisia… |
137 |
|
|
|
Poijutietoutta jäljittäessäni vastaani ei tullut viitteitä siitä, että uimiseen tarkoitetun vesialueen rajaamisessa käytetyillä poijuilla olisi kokoon tai näköön perustuvia nimityksiä. Erilaisten poijujen samanaikaisella käytöllä on tarkoituksensa: se helpottaa veteen vajonneen ihmisen paikannusta ja pelastustoimenpiteiden kohdentamista.Eri poijuilla on kyllä toisistaan poikkeavia nimityksiä käyttötarkoituksen mukaan. Reittien tai alueiden merkitsemiseen käytettävät poijut ovat merkkipoijuja. Veneilijöille on lisäksi ankkuri- ja kiinnityspoijuja.https://tukes.fi/uimarantojen-turvallisuusKirjoja en Mältinrannasta tai sen historiasta löytänyt. Antoisin löytämäni tietolähde on Tammerkoski-lehti, jossa vuosien varrella on julkaistu joitakin... |
| Missä tarinassa on juonitteleva, laulava jänis/kani, joka varastaa muilta eläimiltä ruokaa? |
103 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla jokin versio Joel Chandler Harrisin tunnetuksi tekemästä tarinasta, jossa kettu huijaa jänistä tervatulla nukella. Harris kokosi alkujaan afrikkalaisista, Pohjois-Amerikkaan orjien mukana kulkeutuneista veijaritarinoista kokoelmia, joihin hän sepitti fiktiivisen kertojan, Remus-sedän. Ensimmäinen kokoelmista oli nimeltään Uncle Remus, His Songs and His Sayings: The Folk-Lore of the Old Plantation, ja se ilmestyi vuonna 1881. Siihen sisältyi tarina nimeltä The Wonderful Tar-Baby Story. Harrisin teos on luettavissa Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/ebooks/2306. Walt Disney tuotti vuonna 1946 kirjaan perustuvan elokuvan Song of the South, joka on yhdistelmä näyteltyjä ja animoituja osuuksia ja... |
| Kirja joka kertoi nuorista opiskelijoista jossain Suomen järvialueilla sortovuosien aikaan |
81 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla joku seuraavista teoksista?Nuorvala, Kaarlo: Kagaali (Otava, 1939)Eletään vuotta 1904, ensimmäisen sortovallan aikaa Suomessa. 17-vuotiaan Voiton vanhempi veli Arvi opiskelee Kuopiossa ja Voitto on saanut tietää, että tämä on innokkaimpia 'kagaalin', vastarintaliikkeen, kannattajia. Hän on mm. kierrellyt tapaamassa asevelvollisia ja rohkaissut heitä kieltäytymään kutsunnoista. Myös Voitto pääsee mukaan kagaalin toimintaan, kuljettamaan viestejä ja lentolehtisiä. Voiton ja Arvin isä on kirkkoherra ja vastustaa ensin aktiivista vastarintaa, mutta muuttaa mielensä, kun heidän entinen renkinsä, Juutinen, osoittautuu ilmiantajaksi. Isän pitämä saarna vaikuttaa osaltaan kutsunnoista kieltäytymisiin. Kirjan lopussa tulee... |
| Kuka on kirjoittanut runon, joka alkaa: Väki torpan sai kutsun kirkkohäihin... Otsikko on mahdollisesti Sapattimekko. |
165 |
|
|
|
Lehdessä "Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti" (1978: 1, s. 26) on julkaistu runo "Sapattimekko", jonka on kirjoittanut Helvi Alamikkelä. Runo alkaa: "Saivat suvella kutsun kirkkohäihin". |
| Dolorous - Mikä? Kysymyksessä https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kuningas-artturin-myytissa-mainittu |
64 |
|
|
|
Dolorous on varsin monimerkityksinen adjektiivi, jolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi tuskallista, kärsimystä, murhetta tai näitä aiheuttavaa; stroke merkitsee iskua. Arthur-legendoissa "dolorous stroke" tarkoittaa seurauksiltaan vakavaa – sekä fyysistä että emotionaalista tuskaa ja kärsimystä sekä murhetta tuottavaa – miekaniskua, jolla sir Balyn surmasi kuningas Pellesin. |
| Lapsuuteni lempisarjakuva hakusessa! Lainasin 90-luvulla Kempeleen kirjastosta lukuisia kertoja mustavalkoisen (?) sarjakuvan helsinkiläisistä (?)… |
119 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Martti Sirolan Apassit vuodelta 1974. Sirolan kolme Apassit-albumia (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu ja Apassit : Rautaparta) julkaistiin yhteisniteenä vuonna 1986.Apassit | Kirjasampo |
| Voiko eri maakunnan kirjastosta lainatun aineiston palauttaa eri maakunnan kirjastoon? Ja voiko saman aineiston lainan uusia eri maakunnan kirjastossa? |
119 |
|
|
|
Lainat voi uusia ja palauttaa mihin tahansa samaan yhteiskirjastojärjestelmään kuuluvaan kirjastoon. Kirjastokimpat eivät välttämättä noudata maakuntarajoja, mutta usein näin kuitenkin on – Tampereen kaupunginkirjasto esimerkiksi kuuluu PIKI-yhteisjärjestelmään, johon kuuluvat Pirkanmaan kaupungin- ja kunnankirjastot. PIKI-aineistoa voi palauttaa ja sitä uusia vain pirkanmaalaisissa kirjastoissa.Yhteiseen kirjastojärjestelmään liittyminen perustuu vapaaehtoisuuteen, joten maakuntarajojen sisällä toimivissa kimpoissa voi olla myös siihen kuulumattomia kuntia. Kimpat voivat olla myös maakuntarajoja ylittäviä, kuten esimerkiksi Eepos-kirjastot, johon kuuluu kirjastoja Etelä-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. |
| Tokiossa oli kesäolympialaiset v. 1964. Sen innoittamana tehtiin kappale nimeltä ”Tokioon, Tokioon”. Kuka oli esittäjä, kuka tekijä? |
134 |
|
|
|
Kappaleen "Tokioon, Tokioon" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Sen laulavat yhdessä äänitteellä Rolf Koskinen, Kai Pahlman, Pertti Purhonen ja Tapio Rautavaara Kai Pahlmanin yhtyeen säestyksellä.Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi |
| Mitä Esko Salmisen hahmo sanoi Talvisodassa venäläisten armeijan ohjesäännöstä? |
208 |
|
|
|
Pekka Parikan Talvisodassa huomio puna-armeijan jalkaväen ohjesäännöstä kuullaan luutnantti Haaviston (Vesa Mäkelä) ja everstiluutnantti Laurilan (Esko Salminen) sananvaihdon yhteydessä (1:22:17–1:22:30):Haavisto: Kuinkahan kauan se yrittää suoraan tulla – ja aivan pystys. Laurila: Niillä on sellane jalkaväen ohjesääntö, ne ei saa sitä heti muutetuks. |
| Kuulin, että Burkina Faso on pelastanut sekä ihmisiä että luontoa istuttamalla valtavasti puita kuiville alueille. Millainen projekti tämä on oikein ollut? |
189 |
|
|
|
"Saharan etelärajan eli Sahelin vyöhykkeen valtiot päättivät vuonna 2005 luoda yhteistoimin 15 kilometriä leveän ja lähes 8 000 kilometriä pitkän metsä- ja kasvillisuusvyöhykkeen torjumaan aavikoitumista. Vyöhykkeelle annettiin nimeksi Saharan Vihreä muuri ja toiselta nimeltään Afrikan vihreä muuri. –– Suuri vihreä muuri (GGW) on afrikkalaisvetoinen projekti, jonka tarkoituksena on kasvattaa puita ja aikaansaada hedelmällistä maata Sahelin alueella, mukaan lukien Burkina Faso, Mali ja Niger."Sahelin vyöhykkeen suuri vihreä muuri yhdistää - YK:n alueellinen tiedotuskeskus - FinnishAlueen maista Burkina Faso on ollut edelläkävijä aavikoitumisen torjunnassa. Siellä on menestyksekkäästi kasvatettu puita ja parannettu maan hedelmällisyyttä 80-... |
| Kirjassa: Mannerheim aristokraatti sarkatakissa mainitaan Mannerheimin olleen seuranneen Hitlerin nousua Saksassa ja jopa kirjoittaneen arvion Mein Kampfista,… |
172 |
|
|
|
Kirjoituksessaan Mannerheim ja saksalaiset Sampo Ahto tiivistää Mannerheimin näkemyksen kansallissosialismista, Mein Kampfista ja Hitleristä seuraavasti:"Kansallissosialismin valtaanpääsyn Mannerheim suhtautui ensin lähinnä uteliaasti tutustuen muun muassa Mein Kampf -teoksen sisältöön. 'Hitlerin valtaanpääsyn seurauksissa on tosin toivomisen varaa, mutta mielestäni ne ovat puhdistaneet ilmaa, ja tilanne, joka nyt alkaa maailmassa vakiintua, tekee asiat paljon selkeämmiksi', Mannerheim kirjoitti joulukuussa 1933. Monien muiden tavoin marsalkka katsoi Kolmannen valtakunnan olevan sulku bolsevismille." "Varsin nopeasti Mannerheimin mielipide muuttui kuitenkin kriittisemmäksi. Vuoden 1934 lopulla marsalkka kyllä uskoi, että saksalaiset... |
| Nyt pari vaikeaa, taitaa olla seinähullujen tekosia, mistähän löytyy äänite :) Luo sairaiden käy sisar rento alkoinen, hän harittavan katseensa suopi,… |
256 |
|
|
|
"Luo sairaiden" on ilmeisesti muunnelma M. Majan säveltämästä ja sanoittamasta "Valkea sisar" -kappaleesta, mutta tällaista muunnelmaa en onnistunut löytämään. M. Maja on salanimi, joka on rekisteröity Martti Jäppilän nimiin, mutta se on monen eri henkilön yhteinen. Juhani Linkosuon toimittamassa "Rustholli laulaa" -vihkosessa ([Linkosuo oy], 1969), joka sisältää laulujen sanoja, on nimellä "Rento ja valkea" sanoitus, joka alkaa "Luo sairaiden käy sisar rento valkoinen", mutta se ei jatku muistamallasi tavalla. Verkosta löytyy erilaisia muunnelmia laulun sanoituksen alusta, mutta ei koko laulua. Ehkä joku lukija tunnistaa tämän kappaleen."Hän jompaankumpaan suuntaan katsoo kieroon" on osa "Lattarisikermää", jonka on levyttänyt Pentti... |
| Laulua etsin, sanoista muistan vain tämän verran: Uskothan lapsonen, tie taivahan on kaunis, kultainen. |
98 |
|
|
|
Henry Theelin levyttämä "Uskothan lapsonen" vastaa kuvaustasi. Laulu alkaa: "Sulla säilynyt kai on lapsen usko tahraton". Kertosäkeessä lauletaan: "Uskothan lapsonen tie taivahan on kirkas kultainen". Laulun alkuperäinen nimi on "Barnatro". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Einar Westling (salanimellä Gunnar Dahl) ja suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kullervo (eli Tapio Lahtinen).Henry Theel: Uskothan lapsonen YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=BvS62vppMd0 |
Kysy kirjastonhoitajalta