Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7182 osumaa haulle. Näytetään tulokset 2621–2640.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten saisin sanat Toivo Honkasen "Seitsenkymppisen humppaan". Antaisin ystävälleni syntymäpäivälahjaksi? 1209 Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kun saavutin mä ikärajan seitsenkymppisen". Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Terveisiä. Minua on jo pitkään vaivannut eräs laulu, jonka muistan nuoruudessani esitetyn radiossa. Sanat ovat kirjaimellisesti syöpyneet mieleeni. Tämän… 342 En onnistunut löytämään etsimäänne laulua. Lauluja on mahdollista etsiä laulun nimellä, mutta toisinaan myös alkusanoilla. Näillä sanoilla en kuitenkaan löytänyt mitään. Musiikkiarkiston ja Suomen Äänitearkisto ry:n ylläpitämästä Fenno-levytietokannasta (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) on mahdollista etsiä suomalaisia äänitteitä vuosilta 1901-1999 myös äänitysvuoden mukaan (vuosihaku äänitysvuoden mukaan). Ehkä siitä voisi olla apua laulun nimen selvittämisessä. Toivottavasti joku lukija tunnistaa laulun!      
Joululaulun nuotti ja sanat: Joulupukki vanha ukki Korvatunturilta 1093 Tällaista joululaulua en löytänyt, mutta "Joulupukki, kelpo ukki" alkaa: "Joulupukki, kelpo ukki, Korvatunturilla päätänsä vaivaa nyt jouluaatoksilla". Voisiko se olla etsimäsi laulu? Sen on säveltänyt Martti Hela ja sanoittanut Matilda Sirkkola. Se sisältyy esimerkiksi nuottiin "Anni Tannin joululaulut : perinteisiä joululauluja pianosäestyksin" (Bells, 2008) ja nuottiin "Koska meillä on joulu : kauneimmat joululaulut" (Fazer, useita painoksia).  
80-90-luvun piilokuva/arvoituskirja/sokkelokirja etsinnässä. Ala-asteiässä (olen synt 1987)siskoni ja minä lainasimme Iisalmen kaupunginkirjastosta ahkerasti… 431 Kaivattu kirja saattaisi olla Scoular Andersonin Pulmallinen päivä (Otava, 1994). Siinä Essi ja Jussi ratkovat pulmia vierailullaan Yli-Pelikaanien sukulinnaan.
Mitä kasvia Esko keräsi metsästä äitiään käyttääkseen kotimatkalta palatessaan? Käytti sanaa "riisi:. 557 E. A. Saarimaan Nummisuutarit-selitysten mukaan 'riisi' tarkoittaa näsiää (Daphne mezereum). Sinikka Piippo huomauttaa Suomen luonnon lääkekasveissaan, että vanhemman väen keskuudessa näsiä tunnetaan yhä vanhalla nimellään 'riidenmarjana'. Näsiän lisäksi Kiven riisi-sana voi tarkoittaa myös ketunliekoa (Lycopodium selago). Riisi-sanaa onkin meillä käytetty monenlaisista ihmisten ja eläinten taudeista sekä monien niiden hoitoon lääkkeinä käytettyjen kasvien tai kasviaineiden nimissä (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3). Aleksis Kiven tuotannossa riisivettä ja riidenmarjoja käytetään etenkin viinanhimon suitsimiseen: "Kivi oli oppinut omalta äidiltään juomahimon parantamisen riisivedellä. Riisivedellä...
Millainen on ” on-off-tyttö/poikaystävä”? Yhdellä suon toisella julkkiksella sellainen tuntuu olevan. 147 On-off-parisuhde on sellainen, jossa ollaan yhdessä, erotaan, palataan yhteen, erotaan taas - ja niin edelleen. On-off -parisuhde vahingoittaa - Askel Terveyteen
Mikä on lännen (anti-)sankarista kertovan iskelmän nimi ? Pätkiä tekstistä: ja kestävän hän lasson ties, jippii jippii ei katkennut se kertaakaan ... ei… 255 Kaivattu iskelmä on Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Lasso, jonka Tapio Rautavaara levytti vuonna 1965. Lasso - YouTube
Mikä yhdistää suden (nisäkäs) sudenkääpään (sieni) ja sudenmarjaan (marja)? 313 Harmaasta väristä saattaisi jonkinlainen yhteys löytyä: susi mielletään tavallisimmin harmaaksi, sudenkääpää luonnehtivat harmaat värit ja sudenmarjan marjaa kuvailevat jotkut lähteet harmaansiniseksi. Sudenmarjan (Paris quadrifolia) kanssa samaan liljakasvien heimoon kuuluva Maianthemum bifolium on saanut suomenkieliseksi nimekseen oravanmarja, joten tekisi mieli ajatella kasvien marjoilla ja niiden värillä olevan jotain yhteyttä niiden suomalaisiin nimiin. Pentti Suhosen Suomalaiset kasvinnimet listaa Paris quadrifolialle yli kolmekymmentä erilaista nimeä. Suteen liittyvät nimitykset näyttävät olevan niistä kaikkein vanhinta perua: suden silmä (1683), sudensilmä (1745), sudenmarja (1803). Muita nimiä ovat esimerkiksi eksytysmarja,...
Mihin runoon Pentti Holapan "Boman"-novelli viittaa? Novellin Boman-koira on saanut nimensä "erään runon mukaan". 340 Sivistyneestä eläimestä puhuva runo, johon Pentti Holapan Boman-novellissa viitataan ("Hirtehistä huumoria rakastavien ystävieni kanssa annoin Bomanille sen oudontuntuisen nimen erään runon mukaan, jossa puhuttiin sivistyneestä eläimestä"), saattaisi olla Nils Ferlinin "Profeten" kokoelmasta En döddansares visor. Se päättyy säkeisiin "Mitt namn är Boman - så i rymd bur / en lustig Laban och ett bildat djur." Runon on suomeksi tulkinnut Leo Saukkoriipi kolmen varhaisen Ferlin-kokoelman yhdistelmässä Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Hänellä "en lustig Laban och ett bildat djur" kääntyy  - kenties mitan ja loppusoinnun vaatimuksesta -  muotoon "narriparka - paviaani". Miten kirjani ovat syntyneet. 2 -teoksessa Holappa...
Etsin runokirjaa, jossa on runo "Tuutilulla tuu", selvitään runon kirjoittajaa. Teksti on mahdollisesti sama kuin mikä löytyy finnan tietokannasta lauluna… 295 Runon, joka alkaa ”Tuutilulla tuu! Taivas tummentuu” on kirjoittanut Ester Ahokainen (1907-1989). Runo sisältyy kirjaan Ahokainen, Ester: ”Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille” (Tammi, 1985). Runo on kirjassa nimellä ”Tuutulaulu hämärtyvänä iltana”. Runon on säveltänyt Lars Johan Gustav Stråhle. Laulu sisältyy nuottiin ”Laulaen iloa : 3-äänisiä lauluja” (Westerlund, 1. painos 1945). Laulun nimi on ”Kehtolaulu”. Nuotissa sanoittajan nimi on tosin kirjoitettu väärin: ”Ester Aholainen”. Runo on siis julkaistu viimeistään vuonna 1945. Ester Ahokaisen tuotannosta löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: ”Kotimaisia lastenlyyrikoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2003, s. 25-34).
Mitä tarkoittaa sukunimi Kröger? 1350 Kröger on variaatio saksankieliseen ammattinimeen Krüger perustuvasta sukunimestä. Se pohjautuu saksan sanaan Krug, joka merkitsee sekä ruukkua että kapakkaa, krouvia. Sekä Krüger että Kröger voivat siis tarkoittaa joko ruukuntekijää tai kapakoitsijaa. Lähde: Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of surnames
Milloin Karl Woldemar Nystén oli Raahen pormestari? 168 Nystén oli pormestarina vuosina 1870-1882. Lähde: Matti Lackman, Raahen tienoon historia. 3, Raahen kaupunki, Pattijoen (Salon emäseurakunnan), Saloisten ja Vihannin kunnat sekä seurakunnat 1870-luvulta vuoteen 1975
Etsin lastenkirjaa, jonka olen itse lukenut 70- ja 80-lukujen taitteessa. 208 Ainakin Ritva Luostarisen kirjassa Kummallinen kirahvi (WSOY, 1975) lapsi seikkailee kuussa kirahvin kanssa. "Kuusivuotias Pekka on kotona yksin. Äkkiä kuuluu vuoteen alta rapinaa. Sieltä alkaa tulla näkyviin pitkää jalkaa ja kaulaa; kohta hipoo kattoa jo pieni nuposarvinen pää. Tällä tavoin Sissi-kirahvi tulee Pekan elämään - ja muuttaa sen kokonaan. Ystävykset seikkailevat kaupungin puistossa, merellä ja kuussa asti, ja Pekalla on hauskaa koko kesän."
Onko teillä tietoa lastenlaulusta, jossa on pätkä: "päivässä on monta yötä, uni on kissan työtä"? Mistä löytyisi sen sanat ja/tai sävel? 327 Laulu on Mikko Perkoilan säveltämä ja sanoittama "Kissan kehto" eli "Roima-kissan kehtolaulu". Se alkaa: "Viiksikarva värähtää kissa näkee unta". Laulu sisältyy nuottiin Perkoila, Mikko: "Hyönteiselämää kennelissä" (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2003). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun esitys ja sanat löytyvät myös netistä (hae hakukoneella esimerkiksi laulun nimellä ja sanoitusta laulun alkusanoilla). Netistä löytyvissä sanoituksissa voi olla virheitä.
Isäni isoisä ja isoäiti vihittiin vuonna 1859. Vihkimistiedon lopussa "Hiskissä" on: "hemma i skrud". Mitä tämä tarkoittaa? 434 "Hemma i skrud" on suomeksi "(vihitty) kotona juhla-asussa". (Sinikka Karskela, Sukututkijan tietokirja)
Minä vuosina Jakob Krank oli Jyväskylän pormestari? 193 Jakob Krank oli Jyväskylän pormestarina vuosina 1862-69. Lähde: Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965. 2
Kukahan on laulanut suomeksi laulun Magic Night, laulajana Engelbert Humberdinck? Kiitos paljon! 360 Tästä kappaleesta en löydä suomenkielistä levytystä. Etsin Yleisradion Fono-tietokannasta, Finna-hakupalvelusta, Kansalliskirjaston hakupalvelusta ja Fenno-levytietokannasta. Discogs-tietokannassa sen tekijöiksi on nimetty Engelbert Humperdinck, Laszlo Bencker ja Leslie Mandoki. Oletko kuitenkin kuullut tätä esitettävän suomeksi? Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/ Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/ Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/ Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/ Discogs-tietokanta: https://www.discogs.com/
Joku väitti, että runo nimeltä Aamu ja ilta on Kirsi Kunnaksen, ja että se on aapisessa v1960 luvulta. Se alkaa näin: Aamu on kultaa, ... 771 Runo on peräisin Kirsi Kunnaksen (apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman) vuonna 1968 julkaistusta Aikamme aapisesta. Kirjan sisällysluettelossa ei erikseen mainita sen tekijää tai lähdettä eli runo lienee varta vasten tähän laadittu ja voi hyvinkin olla juuri Kunnaksen runoilema. Avustavan työryhmän jäsenten runosuonen sykinnän tasosta ei ole tietoa, mutta ainakin julkaisuhistoriansa perusteella Nurmen tehtävänä on ensisijaisesti ollut tuoda mukaan kasvatustieteellistä asiantuntemusta, Nöjdin ja Römanin taas oppikirjan tekemiseen liittyvää osaamista.
Etsin kirjaa nimeltä "Maailman kaikki kadonneet kulta-aarteet" tai "Kaikki kadonneet kulta-aarteet" kirjoittajaa en muista, mutta kyseinen kirja oli joskus 70… 199 Etsitty kirja lienee Janusz Piekalkiewiczin Kadonneen kullan jäljillä (Karisto, 1972). Vuonna 1991 siitä otettiin toinen painos ja kirjaa onkin yhä verrattain vaivattomasti saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea - mistään kadonneesta kirja-aarteesta ei siis ole kysymys.  
Kuoliko yhdysvaltalainen eläinten täyttäjä John Graham Bell vuonna 1889 vai 1899 ja onko tarkka päivämäärä tiedossa? 153 Vuoden 1890 The World Almanac and Book of Facts -hakuteos ilmoittaa edellisvuonna kuolleiden listauksessaan Bellin kuolinpäiväksi 23. lokakuuta. Samoin tekee Frank Leslie's Illustrated Newspaper -lehti vuoden 1889 marraskuun 9. päivän numeron kuolinilmoituspalstallaan. Englanninkielinen Wikipedia sitä vastoin on eri mieltä ja väittää Bellin kuolleen jo 22. päivä. Lähteeksi merkitty South of the Mountains -kausijulkaisun vuoden 2008 ensimmäisessä numerossa julkaistu  Carol Weissin artikkeli 'Rockland County's birdman' kertoo Nyack Evening Journalin uutisoineen Bellin kuolemasta 23. päivä, mikä saattaisi selittää hieman myöhempiin aikalaislähteisiin päätyneen virheellisen päiväyksen. Weissin artikkelissa on kuva Grahamin...