| Miten menee kokonaisuudessaan tämä runo: Samuel Taylor Coleridge: "neuvo on kuin lunta, mitä pehmeämmin se putoaa, sitä kauemmin se kestää ja sitä syvemmin se… |
221 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei ole runosta eikä se ilmeisesti ole Coleridgeakaan, vaikka se runoilijan nimeen on totuttu liittämäänkin. Quote Investigator -verkkosivun mukaan aforismi "Advice is like snow - the softer it falls, the longer it dwells upon, and the deeper it sinks into the mind" on todennäköisesti parafraasi 1700-luvulla eläneen brittiläisen pappismiehen Jeremiah Seedin saarnatekstistä: "We must consult the gentlest Manner and softest Seasons of Address: Our Advice must not fall, like a violent Storm, bearing down and making that to droop, which it was meant to cherish and refresh: It must descend, as the Dew upon the tender Herb; or like melting Flakes of Snow; the softer it falls, the longer it dwells upon, and... |
| Mikä mahtaa olla sanonnan "mennä kuin kuumille kiville" alkuperä? Siinähän viitataan jonkin tuotteen kovaan kysyntään, mutta itse sanonta ei tunnu käyvän… |
2425 |
|
|
|
Kirjassaan Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat Pasi Heikura kirjoittaa, että sanonnan alkuperä on hämärä. Hän kuitenkin esittää arvelun, että se voi liittyä jotenkin saunakulttuuriin – "kuumia kiviä esiintyy Suomen oloissa lähinnä lämmitetyissä saunoissa". Heikura osunee tässä oikeaan: esimerkiksi Matti Kuusen toimittamasta Suomen kansan vertauksia -kirjasta löytyy Perhosta kerätty ilmaus "Hävis ku rasva kuumilta kiviltä". Kun jotakin ostetaan paljon, se hupenee kuin kuumille kiville laitettu perholainen rasva. |
| Etsin kirjaa, jota äitini luki minulle 1994-1998 vuosina. Kirjassa on poika tai nuorimies, joka joutuu kahden noidan mökkiin tai menee sinne vapaaehtoisesti… |
280 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Tord Nygrenin Vekkuli ja hänen veljensä (Weilin+Göös, 1987). Siinä nokkela Vekkuli palauttaa kuninkaalle noitien varastaman lyhdyn, kultasarvisen pukin ja ruusuliivin - ja saa palkaksi kuninkaan herttaisen tyttären. |
| Luin lapsena 60-70 luvulla kirjaa Eevasta, joka päättää muuttaa yksinäisen elämänsä suunnan. Mistähän kirjasta on kyse? |
170 |
|
|
|
Täysin kuvausta vastaavaa kirjaa en valitettavasti löytänyt.
Lähimmäksi osui Ursula Aspegrenin Vempelikeetus ja tasapaksut (Tammi, 1948), jonka sisällöstä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo näin: "Yhteiskoulun kolmasluokkalaiset Eeva ja kertomuksen minä päättävät perustaa yhdessä Mairen ja Ainon kanssa Vempelikeetus-nimisen kerhon, jonka yksi säännöistä on se, että erottamisen uhalla ei saa olla poikien (tasapaksut) kanssa tekemisissä tai seurustella eli olla poikamallu. Sääntöihin kirjataan muun muassa, että kerhon tarkoituksena on estää tasapaksujen kepposten onnistuminen, tehdä yksi hyvä työ salaa päivässä ja seikkailla. Tasapaksuista etenkin Salamanteri (Santeri) ja Herodes (Yrjö) aiheuttavat minäkertojalle ja Eevalle... |
| Löytyisikö kirjoja survivalismista eli selvitymisestä kriisissä/katasfofissa jne. tai luonnossa selvitymisestä |
395 |
|
|
|
Tässä kirjallisuutta aiheesta.
Bourdache, Kaci: Turvallinen koti : varautuminen ja väestönsuojelu taloyhtiössä (Kiinteistömedia, 2022)
Guerrero, Miguel: Opas kriisitilanteisiin (Karttakeskus, 2022)
Jormanainen, Juha: Selviydy äärioloissa (Metsäkustannus, 2018)
Källman, Stefan: Selviydy luonnon ehdoilla : retkeilijän turvallisuusopas (Karisto, 2001)
Tynkkynen, Timo: Omavaraisuus ja selviytyminen (Books on Demand, 2022) |
| Jos sukulainen on kuollut 13.8.1917 ja on asunut Jääskissä. Mistä saisin tiedon mihin hän on menehtynyt? |
360 |
|
|
|
Kaivattu tieto saattaisi löytyä Kansallisarkiston Karjala-tietokannan kuolleiden ja haudattujen luetteloista:
Tarkennettu haku - Kansallisarkisto | Katiha
|
| Aloin muistelemaan cd-levyä, jonka omistin noin 20 vuotta sitten. Se oli kokoelmalevy, ulkomaalaisia hittejä taisi olla. Siinä oli ainakin who let the dogs… |
125 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä ollut Edel Records Finlandin julkaisema Dance Club 2001 -CD?
Various - Dance Club 2001 | Releases | Discogs |
| Löytyisikö suomenkielistä nimeä näille kahdelle australialaiselle käärmelajille: Antaresia childreni ja Pseudechis porphyriacus? |
231 |
|
|
|
Tunnetuista yli 9 500 matelijalajista ja 7 000 sammakkolajista vain murto-osalla on vakiintunut suomenkielinen nimi. Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen herpetologisen yhdistyksen yhteistyönä toimivan Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan tähän saakka julkaisemien nimien joukosta ei näille kahdelle vielä suositeltua suomenkielistä nimeä löydy. (https://www.herpetomania.fi/nimisto/)
Uusi zoo -eläinkirjasarjan matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja käsittelevä osa käyttää Pseudechis porphyriacusista nimeä 'mustakäärme'. Mark O'Shean ja Tim Hallidayn ensyklopedia Matelijat ja sammakkoeläimet (käännös Sari Welling-Hirvonen, käännöksen tarkastus Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas) antaa niille nimiksi 'täpläpyton' (... |
| Luin nuorempana (n. 2005-2010) Heinolan kaupunginkirjastossa nuortenkirjan, jonka nimi on päässyt unohtumaan ja haluaisin löytää taas teoksen! Kirjassa oli… |
239 |
|
|
|
Muistelemasi kirja on Inga Röningin Kohti Pystynyppyläin puhurivuoristoa (Tammi 2005). Kirjassa seikkailevat Konsta ja hänen kissansa Tilliäinen, Pölypallo Böltsi ja kummitus Arhippa. |
| Koska viimeksi Armand Duplantisin tulos on jäänyt alle kuuden metrin? |
123 |
|
|
|
Seiväshyppääjä Armand Duplantisin tulostilasto löytyy Worldathletics.org-sivustolta. Sen mukaan hänen viimeisin alle kuuden metrin tuloksensa on hypätty 2.9.2022 Brysselissä (5.81). |
| Miten voisi kertoa 7-vuotiaalle tytölle hänen ikätasonsa mukaisesti, että mitä on autismi? Häntä se rupesi kiinnostamaan kun hän sai tietää, että hänen… |
621 |
|
|
|
Tarjolla on joitain lapsille suunnattuja autismia käsitteleviä kirjoja, jotka voisi ottaa autismikirjosta kertomisen avuksi. Tässä PIKI-kirjastojen valikoimista muutamia:
Michèle Larchez, Ystäväni Aapo, jolla on autismi [tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille]
Suvi Piiparinen, Ilona ja Mysteeri-Masa [tuo tutuksi autismikirjon piirteitä ja ymmärtämystä erilaisuudesta]
Rose Robbins, Minä ja minun siskoni [kuvakirja elämästä autistisen siskon kanssa]
Rose Robbins, Puhuminen ei ole minun juttuni [jatkoa kirjalle Minä ja minun siskoni]
Anneli Yliherva, Tetti ja kaverit [soveltuu parhaiten 4–6-vuotiaille ja koulutulokkaille] |
| Onko Turkin ihmisoikeustilannetta ja sananvapautta otettu esille nykytilanteessa? |
280 |
|
|
|
Jos tarkastellaan asiaa painetun aineiston ja kirjaston kokoelmien kautta, näyttää Turkin ihmisoikeus- ja sananvapausasioita koskeva keskustelu olleen aktiivisimmillaan 1990-luvun jälkipuoliskolla ja kuluvan vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. "Nykytilanne" ei ainakaan toistaiseksi ole tuottanut mainittavasti uutta kirjallista aineistoa aiheesta, toisin kuin vaikkapa Ukrainaan ja nyky-Venäjään liittyvät kysymykset.
Tuoretta verkkojuttelua aiheesta toki löytyy, mutta tätä analyyttisempaa kirjallista materiaalia kaipaava joutuu valitettavasti tinkimään tarkastelunäkökulman ajankohtaisuudesta ja tyytymään enemmänkin nykytilannetta taustoittavaan aineistoon.
Turkki-kirjallisuutta Tampereen kaupunginkirjastossa:
Toni Alaranta, ... |
| Margariini - Kasvirasvalevite. Ovatko kaksi eri asiaa vai sama asia kahdella nimellä: perinteisellä ja modernimmalla? |
600 |
|
|
|
Pelkästään kasvirasvoista tehdyt margariinit eli kasvimargariinit erottaa kasvirasvalevitteistä oikeastaan vain tuotteen rasvaprosentti. Suomessa margariinin rasvapitoisuus on 40, 60 tai 80%. Jos rasvaprosentti on jokin muu, nimityksenä on rasvalevite.
Lähde:
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja |
| Mikä oli kotimainen hyvät arvostelutkin saanut romaani, jossa minäkertojana ja päiväkirjan pitäjänä oli mies, joka toimi sodan ajan mielialatarkkailijana?… |
178 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Sanna Ravin vuonna 2006 ilmestynyt Ansari, joka on palkittu sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla (2006) että Runeberg-palkinnolla (2007).
Ansari | Kirjasampo |
| Suomessa ja virossa ei substantiiveja jaeta sukuihin. Entä muut sukukielet, kuten unkari tai saame? Vrt. ruotsin en/ett, saksan der/die/das, ranskan un/une. |
214 |
|
|
|
Kaikkia uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä yhdistää se ominaisuus, että niissä ei ole kieliopillista sukua.
"Pitkälle sodanjälkeisiin aikoihin saakka oli tavallista eri kieliä (mm. uralilaisia) kuvattaessa mainita, että niissä ei ole kieliopillista sukua, vaikka tämä kategoria esiintyy maailman kielten selvässä vähemmistössä (jos kohta juuri sellaisissa historiallisesti tärkeissä kuin indoeurooppalaiset ja seemiläiset)."
Lähde:
Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat |
| Mikä vanha elokuva kyseessä? Kaksi poikaa ovat ystäviä, joista toinen raketeilla leikkiessään loukkaa jalkansa ja se joudutaan amputoimaan. Sairaalassa… |
229 |
|
|
|
Kysymyksessä muistellut juonenkäänteet viittaavat Matti Ijäksen elokuvaan Sokkotanssi (1999).
Sokkotanssi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) |
| Suomalaisten naisten kirjoittamia humoristisia runoja, laulutekstejä tai aforismeja? |
396 |
|
|
|
Tässä joitakin vinkkejä.
Koskinen, Karoliina: Likkoje jutui (Minerva 2006)
Laaksonen, Heli: useita runokokoelmia
Luhtanen, Sari & Paju, Tiina: Maisa & Kaarina. Naisen nyrkkisäännöt (Otava 2004)
Oksanen, Aulikki: Kootut mustelmat : runoja ja lauluja (WSOY 1992)
Perttula, Pirkko-Liisa: Harmaat pantterit (Otava 2011)
Toppi, Merja: useita runokokoelmia
|
| Mitä hyötyä on oppimisesta, haluaa tietää Valkeavuoren koulun 7E-luokka. |
234 |
|
|
|
Valkeavuoren koulun 7E-luokalle voisi ehkä tarjota luettavaksi William Ayersin ja Ryan Alexander-Tannerin mainion kirjan Oppimisen ihanuudesta : sarjakuva pulpetin molemmille puolille (Like, 2012). Tästä voisi löytyä eväitä oppimisen hyödyllisyyden oivaltamiseen.
Kirjan tekstistä vastaavalle kasvatustieteen professori Ayersille oppiminen merkitsee jatkuvaa luomista ja uudelleen luomista. Jokainen meistä on jatkuvassa muutostilassa ja keskeneräinen. Emme tule koskaan olemaan valmiita. Parhaimmillaan koulutus nojaa valaistumiseen ja vapautumiseen. Olemme usein vapaampia kuin uskommekaan. Tieto siitä haastaa pohtimaan, mitä aiomme tehdä tällä vapaudella. Oppiminen on tie perustavanlaatuiseen oivallukseen: "Voit muuttaa elämäsi ja yhdessä... |
| Miltä vuodelta on tämä kuva, jossa on Kristiina Halkola ja Eero Melasniemi? Tarkoitan ensimmäistä kuvaa. https://www.google.fi/search?q=kristiina+halkola&hl=fi… |
202 |
|
|
|
Halkolan 75-vuotisjuhlapäivän kunniaksi vuonna 2020 Iltalehdessä julkaistun jutun kuvituksena ollut kotialbumin valokuva Halkolasta ja Melasniemestä on otettu kesällä 1976. Sama kuva sisältyy Pirkko Vekkelin elämäkertateokseen Kristiina Halkola : jos rakastat (Minerva, 2011). |
| Kuka mahtoi olla nimimerkki Ali, joka kirjoitti artikkelisarjaa "Åbo-brev" Åbo Underrättelser- lehteen 1800-luvun lopulla? |
121 |
|
|
|
Åbo Underrättelser -lehteen vuosina 1876–86 "Ali-kirjeitään" kirjoitteli pappismies Karl-Robert Malmström. Ensimmäinen Åbo-bref julkaistiin lehdessä 22.1.1876, ja Ali hyvästeli lukijansa 189. kirjeensä lopussa 11.4.1886: "Antagligen komma wi då och då att ännu mötas i Å. U. men icke under rubriken 'Åbo-bref' och icke heller under namnet Ali."
Lähteet:
Maija Hirvonen, Salanimet ja nimimerkit
Malmström, Karl Robert (1830-1900) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/361537
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/76331 |
Kysy kirjastonhoitajalta