Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7355 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1741–1760.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä saan tietoa, missä suoritettiin ruoskimisrangaistus 1830-luvun lopulla? 372 Valitettavasti en käytettävissäni olevista lähteistä löytänyt täsmällistä vastausta tähän kysymykseen. Yleisesti ottaen tuomioistuimen rikoksesta määräämä raipparangaistus oli kuitenkin luonteeltaan julkinen, ja vakiintunut rangaistuspaikka sijaitsi keskeisellä paikalla: kaupungissa yleensä lähellä kirkkoa, maaseudulla usein yleisen tien varrella. Raipparangaistus poistui Suomessa vuoden 1889 rikoslain myötä. Vankiloissa raippoja määrättiin kurinpidollisista syistä aina 1930-luvulle asti, mutta tällöin kyse oli vankilan sisäisestä rangaistuksesta. Asiassa voisi kääntyä Hämeenlinnan kaupunginmuseon (https://hmlmuseo.fi/yhteystiedot/) ja Vankilamuseon (https://www.kansallismuseo.fi/fi/vankila/info) puoleen. Lähteet: Linjama, Topi: "...
Löytyykö sanoja koulussa 1960 luvulla laulettuun lauluun, joka alkaa Vierahia tullut on, hakamaassa heitä jo on. Kärpässienen suuri suku vaati paljon maata… 420 Laulun nimi on "Sienilaulu" tai joissakin julkaisuissa alkusanojen mukaan "Vierahia tullut on". Sen on säveltänyt J. N. Lahtinen ja sanoittanut Siiri Lameri (eli Siiri Lampén). Kärpässienikin laulussa mainitaan, mutta paljon maata vaatii "karvalaukun suuri suku". Sanoituksissa on pieniä eroja eri julkaisuissa. Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin nuotteihin: Lasten laululeikkejä. 1 / koonnut Tyyni Leppo (Vierahia tullut on; Fazer, 1958) Ingman, Olavi: Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin (Sienilaulu; WSOY, 1953) Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset. 2 (Sienilaulu; Valistus, 1933) Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N...
Kuka kirjailija ja kirjan nimi? 583 Kyseessä voisivat olla Nadja von Schoultzin muistelmateokset Kuohuvat vuodet : nuoruuteni vallankumouksen pyörteissä (Weilin+Göös, 1984) ja Surun ja ilon vuosikymmenet (Weilin+Göös, 1987). Häneltä on lisäksi ilmestynyt teos Päiväkirja 1987-1988 (Gummerus, 1989).
Pitikö 1800-luvun lopulla käydä jotain kursseja päästäkseen asemamieheksi rautatieasemalle, vai koulutettiinko uudet työntekijät työn ohessa? 189 Mikko Laakson kirjassa Oikeilla raiteilla : raideammattilaisten työn historia (Siltala, 2017) kerrotaan, että vuoteen 1922 asti rautateillä oli voimassa jako virkamiehiin ja palveluskuntaan. Ensinmainitut rekrytoitiin yleensä upseerien ja aliupseerien parista, jälkimmäiset edustivat suomenkielistä, alempaa yhteiskuntaluokkaa. Virkamiehille kuuluivat esimerkiksi keskushallinnon, asemapäällikön, sähköttäjän ja lipunmyyjän tehtävät. Palveluskunta taas työskenteli mm. juna-, asema- ja vaihdemiehinä, eikä näihin tehtäviin tarvittu kansakoulutodistuksen lisäksi muuta tutkintoa. 1800-luvun lopussa oli yleistä aloittaa asemalla palkattomana työntekijänä, ns. alokkaana, ja yletä siitä kokemuksen ja työnantajan tarjoaman koulutuksen avulla....
Löytyyköhän nuotit ja nimi laululle joka alkaa seuraavasti "En rauhaakaan löydä maan päältä" laulu on Toivo Kuulan? 401 Toivo Kuulan teosluettelosta en etsimääsi laulua löytänyt, mutta hengellinen laulu "En rauhaa löydäkään maan päältä" sisältyy moneen nuottiin vaihtelevin sanoituksin. Alkuperäinen sanoittaja on Nils Adolf Rosenbröijer. "Siionin kanteleeseen" sanoituksen on uudistanut Lauri Thurén. Muiden sanoitusten tekijöistä ei ole tietoa. Säveltäjän nimi ei ole tiedossa. Laululla ei ole nuoteissa varsinaista nimeä, se löytyy hakemistoista alkusanojen mukaan. Laulu sisältyy "Siionin kannel" -laulukirjan lisäksi esimerkiksi seuraaviin nuotteihin: Kansan virsi kansan suussa : 25 suomalaista hengellistä kansansävelmää pianon tai urkujen säestyksellä / sovittanut L. J. G. Stråhle (alkusanat: En rauhaa löydäkään maan päältä, neljä...
Tytöt pyykillä lauluun sanat?? 216 "Tytöt pyykillä" -nimistä laulua en löytänyt, mutta "Lapset pyykillä" -laulussa "tytöt pyykille kiiruhtaa" pesemään nukenvaatteita. Tarkoitatko kenties sitä? Laulu alkaa: "Kevätaurinko kirkas kun paistaa". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Ester Melander. Laulu sisältyy nuottiin Melander, Ester: "Päivä paistaa : lauluja ja leikkejä" (WSOY, 1952; nuotinnos kosketinsoittimelle, sanat ja leikkiohje).
Miltä ajalta on peräisin laulu: "Neito ja kuolema", joka tunnetaan myös nimellä "Kuoleman viikatemies"? Kenen sanat ja sävelmä? 951 Laulu on kansanlaulu, sen tekijöitä ei tiedetä. Laulu esiintyy julkaisuissa monilla eri nimillä, esim. "Neito ja kuolema", "Kuoleman viikatemies", "Tuonelan viikatemies" "Tuonen viikatemies" ja "Viikatemies". Sekä laulun sanoista että melodiasta on julkaisuissa useita erilaisia versioita. Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen julkaisussa laulu on nimellä "Viikatemies" (sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu on sijoitettu otsikon "Vuosi 1918" alle, mikä viittaa siihen, että laulu on kuulunut vankileirilauluihin, jotka levisivät sekä käsin kirjoitettuina että suusta suuhun ja jotka usein lainasivat sävelensä ja aiheensa vanhemmista kansanlauluista. "Viikatemies" alkaa: "Jääaavikon aukean laitaan käy kuoleman viikatemies"....
You dont own me suomenkielinen esittäjä 310 Mick Greenin ja Alan Lancasterin kappaleen "You don't own me" on suomeksi levyttänyt Raggars nimellä "Ei oo soulii". Sanoittajaksi on merkitty John Forgetit, joka Fennon mukaan on Sakari Johannes Korhonen. John Madaran ja Dave Whiten kappaleesta "You don't own me" en löytänyt suomenkielistä versiota.   Lähteitä: Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi  
Keisarinna Joséphine Bonaparten kulut nykyrahassa? 159 Ranskassa oli vuosina 1803-1914 käytössä kultaan perustuva rahayksikkö, franc germinal. Verkkolehti Histoire-Généalogiessa julkaistun Jean Monangen artikkelin "De la valeur des choses dans le temps" mukaan vuoden 1803 frangi vastasi 2,07 vuoden 2006 euroa, joka puolestaan vastaa 2,60 euroa vuonna 2022. Näin laskettuna Joséphine käytti rahaa 3 640 000 nyky-Euron edestä. Lähteet: Histoire-Généalogie: https://www.histoire-genealogie.com/De-la-valeur-des-choses-dans-le-tem… Convertisseur franc-euro: https://www.insee.fr/fr/information/2417794 Gouvernement.fr: https://www.gouvernement.fr/partage/10952-creation-du-franc-germinal Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_frangi
Löytyykö jostakin selkokieliset / hyvin helposti ymmärrettävät ohjeet miten Teams hankitaan / toimii yms yms? 173 Tukiliiton sivuilla on selkeät ohjeet Teamsin käyttöön sekä tekstinä että videomuodossa: https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/yhdistysten-kayttoo…. YouTubesta löytyy erilaisia käytön aloittamiseen opastavia videokoulutuksia, esim. Digitaitokoulutukset-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=7JOLrgxFNLw.  
Tuleeko Jean-Claude Mourlevatin lastenkirjoja suomeksi? 105 Ainakaan kustantamoiden tähän mennessä kirjastolle tulleissa syksyn 2023 ennakkotiedoissa ei ole näkynyt Mourlevat-suomennoksia. Asiaa voi tiedustella myös suoraan kustantajilta. Yhteystietoja on koottu mm. Suomen Kustannusyhdistyksen sivuille (https://kustantajat.fi/jasenkustantamot) sekä Wikipediaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjankustantamot).
Mieltäni askarruttaa seuraava: kontrapunktitekniikka musiikissa, sehän on aina polyfonista, eikö? Mikä on siis polyfonisen tekniikan se osa, joka ei ole… 707 Termejä ’polyfonia’ ja ’kontrapunkti’ käytetään joskus lähes synonyymeinä. Polyfonia tarkoittaa moniäänistä sävellystyyliä, jossa jokainen ääni on itsenäinen. Termin ’kontrapunkti’ merkitys ja käyttötapa on vaihdellut. Kontrapunkti on äänenkuljetustapa ja -oppi. Se tarkoittaa erityisesti sääntöjä, joita on laadittu polyfonian luomiseksi.   Kuoroon! : Teuvon teoriatunti : Homofonia ja polyfonia: http://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/kuoroon/teuvon_teoriatunti/homofonia_polyfonia.html   Taideyliopiston digitaaliset oppimateriaalit : Musiikinteoria 2 : Kontrapunkti: https://sites.uniarts.fi/web/musiikin-teoria-2/kontrapunkti   Murtomäki, Veijo: Ethos, teksti-ilmaisu ja kontrapunktioppi: https://muhi.uniarts.fi/...
Haluaisin Veijo Salan = Väinö Siikaniemen sanat 1930- luvun kappaleeseen Iitin Tiltu. " Iitin Tiltu kun vielä eli, osasi se poikia hyppyyttää. Silmillänsä kun… 564 "Iitin Tiltu" -lauluun on olemassa useita erilaisia sanoituksia, esimerkiksi Satu Nummila käsittelee kirjoituksessaan laulun kahtatoista versiota. Laulun alkuperäistä sanoittajaa ja säveltäjää ei tiedetä ja myös melodiasta on olemassa erilaisia versioita. Tätä Arvo Jorman levyttämää sanoitusta en löytänyt mistään kirjoitettuna. On mahdollista, että sanat ovat jossain julkaisussa, mutta alkusanojen perusteella en niitä löytänyt. Jos julkaisun tietoihin ei ole laitettu alkusanoja eikä tekijätietoja, tiettyä versiota ei pysty luotettavasti etsimään kirjastojen tietokannoista. Arvo Jorman esitys on kuunneltavissa YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=xqc1D7JH9t0   Lähde: Nummila, Satu: Teksteistä rakentuva Tiltu...
Millä hakusanoilla löytäisin yhtä humoristista ja koskettavaa tekstiä kuin Gail Honeymanin "Eleanorille kuuluu ihan hyvää"? 359 Gail Honeymanilta ei toistaiseksi ole julkaistu muita kirjoja. Eleanorille kuuluu ihan hyvää -romaanin kuvailussa on käytetty mm. seuraavia asiasanoja: elämäntaito, ihmissuhteet, ystävät, sinkut, kehityskertomukset, psykologiset romaanit ja viihdekirjallisuus. Kaunokirjallisuuden etsiminen hakusanojen perusteella on kuitenkin hiukan hankalampaa kuin tietokirjallisuuden, sillä vaikka tässäkin tapauksessa sanat kyllä kuvaavat kirjan sisältöä hyvin, ne eivät kerro mitään sen kerrontatyylistä. Yhdistelmällä "viihdekirjallisuus huumori" löytyy kuitenkin paljon kirjoja, joiden joukosta voisi löytyä kiinnostavia teoksia. Tässä vielä muutama täsmävinkki: Haywood, Sarah: Kaktus McFarlane, Mhairi: Sinuun minä jäin McLaughlin, Emma: Nanny :...
Brander-kahviloita Helsingissä? 295 En onnistunut löytämään käytettävissäni olevista lähteistä viitettä siitä, että Branderilla olisi ollut kahviloita Helsingissä. Toki asiaa voi vielä tiedustella yritykseltä itseltään. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.brander.fi/. Helsingin vanhojen kahviloiden joukosta löytyy kyllä hieman samantapainen nimi, Brondinin kahvila eli Bronda. Se perustettiin jo 1897 ja tunnettiin myöhemmin erityisesti taiteilijoiden suosimana paikkana. Kahvilasta on ilmestynyt Ville Nenosen muistelmateos Tavattiin Brondalla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981). Muita tunnettuja helsinkiläiskahviloita mainittujen lisäksi ovat ainakin Kappeli (vuodesta 1867), Café Succès (vuodesta 1957) ja Café Ursula (1952). Lisäksi Primulan leipomolla oli...
Etsin tietoja siitä, ketkä toimivat lukkareina Lapuan ja Kauhavan seurakunnissa 1870-1880 välisenä aikana. Onko tämä tieto jostain löydettävissä digitaalisessa… 175 Lapuan ja Kauhavan seurakuntien arkistojen aineistosta löytyy tietoja Finna-hakupalvelun kautta ja osa aineistosta on digitoitu. Esimerkiksi Lapuan seurakunnan arkistossa on lukkarinvaalien vaaliluetteloita ja erilaisia pöytäkirjoja, mutta otsikoiden perusteella ne eivät ulotu vuoteen 1870. Kaarlo Jalkasen kirja "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918" (Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1978) vaikuttaa erittäin kiinnostavalta lähteeltä, mutta en pääse katsomaan sitä juuri nyt. Ainakin Jalkasen kirjassa "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1721-1809" on lueteltu lukkareiden ja urkureiden nimiä. Jalkanen on kirjoittanut myös kirjan "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1809-1870", joka voi myös olla hyödyllinen lähde. Juho...
Kuka on ajatellut, että äly ja hiukset eivät mahdu samaan päähän ja mistä syystä eivät mahtuisi? 703 Älyn ja karvoituksen yhteys vaikuttaa olevan kansainvälinen aihelma, johon liittyviä sanontoja löytyy eri puolilta maailmaa – toisissa kulttuureissa puhutaan parrasta, toisissa hiuksista. "Aivot eivät ole parrassa", sanoo esimerkiksi intialainen. "Partaa on kasvanut, järkeä ei", sanotaan puolestaan Ukrainassa. Monilla näistä sanonnoista voi havaita yhteyden ikään: "Ei järki ole iässä vaan päässä", kuuluu turkkilainen sananlasku. Hiuksettomuuden ja älyn liiton taustalla saattaa hyvinkin olla ajatus "vanhuuden viisaudesta" yhdistyneenä huomioon kaljuuntumisesta ikääntymisen ulkoisena tunnusmerkkinä. William Shakespearen näytelmässä Hairauksia sanaillaan  – Paavo Cajanderin suomentamana –  näin: Antipholus...
Etsin aapista/ lasten lukukirjaa Jossa olisi hammaspeikot möö ja pöö runo oma tupa, siinä oli kertomus ukosta ja eukosta jonka piti tehdä makaronilaatikkoa… 317 Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan).
Kuinka teollinen pellava valkaistiin esim. Tampellassa? 452 Ennen kloorin ja kloorikalkin käyttöönottoa kankaat valkaistiin keittämällä niitä tuhkalipeässä ja sen jälkeen levittämällä ne auringonvaloon hangelle tai niitylle. Tätä toistettiin niin kauan, että saatiin haluttu tulos. Tällä tavalla valkaisu vei useita kuukausia kevättalven ja kesän aikana. 1800-luvulla keksittiin kloorin ja kloorikalkin käyttö valkaisussa. Tämä lyhensi siihen tarvittavaa aikaa huomattavasti ja teki sen riippumattomaksi vuodenajoista. Ketovalkaisua kuitenkin jatkettiin yhdessä kloorivalkaisun kanssa pitkään. Runsaan vuosisadan ajan kloorikalkin käyttöön ottamisen jälkeen kankaita valkaistiin seuraavasti: 1) kalkkikeitto 5 tuntia, 2) pesu ja hapotus, 3) sooda–lipeäkeitto 5 tuntia, 4) levitys kedolle 5–7 päiväksi, 5)...
Olen kovasti yrittänyt etsiä yksiselitteistä vastausta kuivahuussijätteen kompostointiin sitä löytämättä. Englanninkielisiltä sivuilta löytyi ristiriitaista… 472 Tutkimieni lähteiden perusteella yksiselitteistä vastausta tähän(kään) kysymykseen on tuskin edes olemassa: eriäviä näkemyksiä ja lopputulokseen vaikuttavia muuttujia on kuitenkin siinä määrin runsaaasti. Anu Valveen ja Elina Nuortien kirja Paska juttu tiivistää ihmisen kiinteiden jätösten kompostoinnin vaiheet seuraavasti: 1. Aktiivinen kompostointi: huussiin sonnitaan.  2. Lepovaihe: huussiastiaan ei sonnita eikä sinne laiteta muutakaan, vaan se lepää.  3. Jälkikompostointi: komposti saa kehittyä ja kypsyä aumassa tai kompostorissa sateelta suojassa.  Jälkikompostoinnin voi välttää, jos huussin tyhjennysväli on vähintään vuosi (jolloin siihen ei lasketa uusia päästöjä). Muuten jälkikompostointiaika on 6–10 kuukautta....