| Teen sukututkimusta luovutetussa Karjalassa: Impilahti, Valkeasaari ja Viipuri. Haluaisin lainata kirjastosta kirjoja, joissa kerrotaan mainituista pitäjistä. |
63 |
|
|
|
Hyödyllistä tietoa voisi löytyä ainakin seuraavista kirjoista.Härkönen, Simo: Impilahti-kirja : Impilahden pitäjän historia- ja muistojulkaisu (Impiranta-säätiö, 1950)Iltanen, Jussi: Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006) (Julkaisuun sisältyy karttasivuille jaettuna näköispainos 1935 ilmestyneestä Viipurin kartasta sekä 1930- ja 1940-luvuilla julkaistuja alueen pitäjänkarttoja.)Jaatinen, Martti I.: Karjalan kartat (Tammi, 1997)Kielletyt kartat. 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat (AtlasArt, 2007)Koponen, Paavo: Muistojemme Impilahti (Impiranta-säätiö, 1990)Laitinen, A. A. A.: Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia (1938)Miettinen, Helena: Vieläkö kukkivat omenapuut? : kadonnutta Pohjois-Inkeriä etsimässä (Inkerin... |
| Äiti- laulu 1970-1980- luvun taitteesta nuoren pojan laulamana. Kuka esitti, mikä laulu? Nauhoitin tämän aikoinaan kasetille, olen kuullut vain kerran sen… |
105 |
|
|
|
Laulu on Esko Koivumiehen (eli Esko Björkmanin) säveltämä ja sanoittama "Äiti", jonka esittää duo Hietalan Kaksoset. Äänitys on vuodelta 1979. Laulu alkaa: "Kun silmäni suljen, mä vielä nään". Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 114, 1 - 1980" (Musiikki Fazer, 1980). Laulu on kuunneltavissa suoratoistopalveluissa.Äänitteen tiedot Discogs-palvelussa:https://www.discogs.com/release/3243102-Hietalan-Kaksoset-%C3%84iti-Kou… |
| Herman Melvillen Moby Dickistä on olemassa käsittääkseni kaksi eri suomennosta. Miten luvun 41 kohta “All that most maddens and torments; all that stirs up… |
149 |
|
|
|
Herman Melvillen ”Moby Dick” on suomennettu oikeastaan ainakin neljä kertaa. Tosin lähes sadan vuoden takaiset käännökset ovat molemmat lyhennelmiä:Ensimmäinen näistä, ”Valkoinen valas” (1928), on Kustannusosakeyhtiö Kansanvallan julkaisema, ja sen suomentajaksi on ilmoitettu Arvi Nuormaa.Toinen saman aikakauden (1929) ”Valkoinen valas” on Gummeruksen niin kutsuttu nuorisopainos, jonka suomensi Eino Auer. Se on siis nuoremmalle lukijakunnalle suunnattu ja niin ikään lyhentäen suomennettu versio alkuperäisestä klassikosta. Ensimmäinen lyhentämätön suomenkielinen laitos on vuodelta 1956 ja Seppo Virtasen kääntämä; se kantaa nimeä "Moby Dick eli Valkoinen valas".Antero Tiusasen käsialaa oleva suomennos taas tunnetaan ytimekkäämmin... |
| Suomennetaanko Humpty Dumpty yleensä Lilleri Lalleriksi vai Tyyris Tylleröksi? |
466 |
|
|
|
Tyyris Tyllerö ja Lilleri Lalleri ovat eri suomentajien antamia nimiä vanhan englantilaisen lastenlorun Humpty Dumpty -hahmolle.Martti Haavion suomentamana loru kuuluu näin:Lilleri Lalleri laudalla makasi.Lilleri Lalleri laudalta putosi.Ei sitä ole koko Suomen maassa,joka Lilleri Lallerin parantaa.Aikaisin kirjastojen yhteisestä Finna-palvelusta löytämäni julkaisu tästä käännöksestä on teoksessa Aarteiden kirja 1 (1956). Se on julkaistu myös Kaarina Helakisan toimittamissa teoksissa Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen lasten runotar.Kirsi Kunnaksen käännös kuuluu näin:Tyyris Tyllerö muurille kipusi.Tyyris Tyllerö muurilta lipesi.Eikä Tyyris Tylleröä milloinkaankukaan voi parantaa.Tämä suomennos sisältyy Hanhiemon iloinen... |
| Missä Anni Polvan Tiina-kirjojen mummo asuu? |
95 |
|
|
|
Anni Polva sijoitti Tiina-kirjojensa kaupunkiosuudet oman lapsuutensa maisemiin Tampereen Tammelaan. Polvan oma mummola sijaitsi Lammilla, tarkemmin sanoen Lovojärven rannalla, joten on mahdollista, että se on toiminut esikuvana Tiinan mummolalle. Tietoa siitä, onko mummolan sijaintia kuvattu tarkemmin jossakin Tiina-kirjassa, en onnistunut löytämään.Lähteet:Hurme, Juha: Suomen nuijituin nainen : Anni Polvan elämä ja teokset (Teos, 2025) |
| Kuinka on Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulon eri suomennoksissa käännetty lausahdus "Obstinate, headstrong girl!"? |
110 |
|
|
|
O. A. Joutsen on kääntänyt ensimmäiseen, vuonna 1922 ilmestyneeseen suomennokseen repliikin näin: "Itsepäinen, tylsäjärkinen tyttö!"Runsaasti uusintapainoksia saanut, vuonna 1947 ensimmäisen kerran ilmestynyt Sirkka-Liisa Norko-Turjan käännös kuuluu: "Itsepäinen, uppiniskainen tyttö!"Tuorein, Kersti Juvan vuonna 2013 ilmestynyt käännös on ”Omapäinen, uppiniskainen tyttö!” |
| The Doors yhtyeen videolla Wild Child näkyy vanhaa intiaani dokumenttia jossa hahmoja karhu ja kotka mm.veneessä lähestyy rantaa. Mistä dokumentista pätkät… |
67 |
|
|
|
Samaa asiaa on kysytty englanninkielisellä Doors-keskustelupalstalla, ja vastauksen mukaan pätkät ovat Edward S. Curtisin elokuvasta "In the land of the head hunters" (1914):https://www.reddit.com/r/thedoors/comments/16rxqpt/original_source_of_the_american_native_pplElokuvasta käytetään myös nimeä "In the land of the war canoes". Tämä mykkäelokuva ei ole dokumenttielokuva. Se löytyy verkosta. Siitä on tehty myös restauroituja versioita. In the land of the head hunters (elokuvan kesto 40:05):https://www.youtube.com/watch?v=73u7eugbbu8 Elokuvan restauroitu versio, johon on lisätty John Brahamin elokuvan esitykseen säveltämä musiikki (elokuvan kesto 1:06:34):https://www.youtube.com/watch?v=IcRXw4fdyYE Return to the land of the... |
| Onkohan jossain suomalaisen kirjailijan tuotoksessa tarinaa haukkuvasta/seisovasta made (matikka) koirasta? |
66 |
|
|
|
Istuvasta tirolilaisesta matikkakoirasta kertoo ainakin Uuno Turhapuro elokuvassa Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy (1978). |
| Onko Reino Helismaan Laiska-Lassi -kuunnelmia saatavilla kuunneltaviksi? Olen etsinyt kissojen ja koirien kanssa mutta en vaan löydä. Muistan kuulleeni… |
107 |
|
|
|
Reino Helismaan kirjoittamia Laiska-Lassin seikkailuja lähetettiin radiossa vuosina 1954-1963 12 kappaletta:Laiska-Lassi ja kultakuumeLaiska-Lassi ja lapionvarsiLaiska-Lassi ja Villin Lännen postiLaiska-Lassi ja saluunan aarreLaiska-Lassi ja LunkentusLaiska-Lassi ja seitsemäs pykäläLaiska-Lassi ja Surma-Slimin orkesteriLaiska-Lassi ja Surma-Slimin eläintarhaLaiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjusLaiska-Lassi ja ”Lännen Ruusu”Laiska-Lassi ja Murto-Masonin satanenLaiska-Lassin poikaLaiska-Lassina esiintyi Kauko Käyhkö ja muissa rooleissa esimerkiksi Auvo Nuotio ja Teijo Joutsela. Ylen Areenassa näistä hupailuista ovat tällä hetkellä kuunneltavissa ”Laiska-Lassi ja Surma-Slimin orkesteri”, ”Laiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjus”, ”Laiska-Lassi ja... |
| Jämerää perusteosta Aleksis Kivestä |
70 |
|
|
|
Aleksis Kivestä on kirjoitettu paljon elämäkertateoksia, muun muassa seuraavat. Näistä sivumäärältään laajin on Viljo Tarkiaisen teos.Ekelund, Erik: Aleksis Kivi (Kajanti, 1966)Helttunen, Anne: Kaukana kavala maailma : Aleksis Kiven jäljillä (WSOY 2002)Keskisarja, Teemu: Saapasnahka-torni : Aleksis Kiven elämänkertomus (Siltala 2018) Koskenniemi, V. A.: Aleksis Kivi (WSOY 1934)Meri, Veijo: Aleksis Stenvallin elämä (Otava 1973); Elon saarel tääl : Aleksis Kiven taustoja (Otava 1984)Rahikainen, Esko: Metsän poika : Aleksis Kiven elämä (Ajatus 2004)Sihvo, Hannes: Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002)Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset (WSOY 1915, viimeisin uusintapainos 1984) (... |
| Tavutetaanko "al-man-ak-ka" vai "al-ma-nak-ka"? |
91 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankista löytyy ohjeita tavutukseen: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/tavutus/. Ohjeen mukaan tavuraja on yleensä konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä sekä sellaisten vokaalien välissä, jotka eivät muodosta diftongia. Näin ollen sana tavutetaan al-ma-nak-ka. |
| Löytyykö kirjastoista kirjaa nimeltä: Three soldiers, John Dos Passos? |
52 |
|
|
|
Kirjaa on saatavilla mm. Helmet- ja Vaski-kirjastoista sekä Varastokirjastosta. Tarvittaessa voit tilata sen oman kirjastosi kaukopalvelun kautta. Kaukolainat ovat maksullisia. |
| Mistä näen, mitkä kirjastot ovat jo tilanneet uutta kirjaani? |
87 |
|
|
|
Voit hakea kirjaa sen nimellä Finna-palvelusta: https://www.finna.fi/. Saatavuustiedot-kohdasta voit oikean kirjan löydettyäsi nähdä, minkä kirjastojen tai kirjastokimppojen valikoimiin se kuuluu. Valitsemalla kirjaston/kimpan näet tarkemmin, missä toimipisteessä kirjaa on. |
| Olisiko kirjoja suositella kohta 3-vuotiaalle kaveritaidoista? |
85 |
|
|
|
Tässä kirjaehdotuksia.Aittokoski, Metsämarja: Pikkuli oppii kaveritaitojaPöyhönen, Julia: Miu ottaa kädestäSousa, Ashe de: Miten saan ystäviä? |
| Koska Iso-Britannia (ja Skotlanti?) eivät enää ole EU-maita, niin tarvitseeko Suomen kansalainen hakeakseen sieltä töitä jonkin erityisen työluvan tms.? |
72 |
|
|
|
Tietoa ja ohjeita asiasta löytyy Gov.uk-sivustolta: https://www.gov.uk/guidance/the-uks-points-based-immigration-system-information-for-eu-citizens.fi |
| Kirja/kirjoja, joissa kerrotaan erilaisista luonnon selvitymistaktiikoista |
59 |
|
|
|
Tässä joitakin kirjavinkkejä. Ackerman, Jennifer: Lintujen ihmeellinen elämäAuvinen, Suvi: Maailman viimeinen eläinBecker, Geneviéve de: 100 eläinmaailman selviytyjääKettunen, Niko: Viikon eläimet : tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista + jatko-osatKoskimies, Pertti: Katoava talvi : pohjoisen eläimet ilmaston muuttuessaMancuso, Stefano: Kasvien vallankumousPihlajaniemi, Mari: Linnut & ilmasto : matka muuttuvaan luontoonSheldrake, Merlin: Näkymätön valtakunta : miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme Wohlleben, Peter: Luonnon salainen verkosto |
| Mistä kirjasta löytyisi Kehruuvalssin alkuperäiset suomenkieliset sanat? Tarvitsen tiedon suomennoksen lähdeviitteisiin. |
58 |
|
|
|
Vanhin löytämäni suomenkielinen sanoitus "Kehru-laulu" sisältyy Erik August Hagforsin nuottiin "Kaikuja Keski-Suomesta" (Weilin ja Göös, 1880; 2. lisätty painos). Laulu alkaa: "Kehrää, kehrää, tyttöni! Huomenna saat sulhosi". Säkeistöjä on kolme. Sama sanoitus sisältyy myös Taavi Hahlin toimittamaan nuottiin "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-äänisiä laulelmia. 7. vihko" (K. E. Holm, [1903]), mutta 1. ja 3. säkeistö ovat vaihtaneet paikkaa, joten laulu alkaa: "Impi istui kehräten". Tässä nuotissa on myös laulun ruotsinkielinen sanoitus ("Spinn-visa", "Spinn, spinn, spinn dotter min").Laulusta on hiukan erilaisia versioita eri julkaisuissa eri nimillä ja alkusanoilla (esimerkiksi "Kehrää, kehrää tyttönen", "Kehrää, kehrää tyttösein").... |
| Kuulin pappani laulavan 70-80-luvulla :"kuu kelemiä kaaamoskuu tuijotus kelmeän jäinen....matkasi päässä on muuten vainaa".Onkohan jostain kirjasta/kappaleesta? |
89 |
|
|
|
Laulu voisi olla Usko Kempin säveltämä ja sanoittama "Kaamoskuu". Laulu alkaa: "Kuu kylmänä kellotti kairan päällä". Kertosäkeessä lauletaan: "Kuu, himmeä kaamoskuu, tuijotus kelmeän jäinen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Hangelle jää muuten vainaa". Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21.Tapio Rautavaara: Kaamoskuu Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=TIJGSRP-y0g |
| Mikä on tämän lauluvihkon nimi ? Kansilehti on kadonnut, jäljellä sivut 3-30; koko siis 32 (tai 31) sivua. Sivun koko 105 * 152 mm. Laulujen sisältö… |
104 |
|
|
|
Tällaista lauluvihkoa en onnistunut tunnistamaan. Periaatteessa suomalaisten julkaisujen pitäisi sisältyä Kansalliskirjaston kokoelmaan, mutta kokoelmasta voi puuttua julkaisuja tai niitä ei ehkä ole kuvailtu niin tarkasti, että niitä voisi etsiä esimerkiksi niihin sisältyvien laulujen nimillä. Kysymyksestä ei selviä, onko vihkosessa pelkät laulujen sanat, jolloin se on kirja, vai sisältääkö se myös laulujen nuotinnokset, jolloin se on nuotti.Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi |
| Miten pääsisin lukemaan Hämeen Yhteistyö nimistä sanomalehtiä. |
56 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyseinen lehti mikrofilmattuna ajalta 7.1.1946-23.10.1992.Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (maks. 3 tuntia) ajanvarausohjelmassa. Ennen ensimmäistä käyttökertaa tulee varata maksuton henkilökohtainen opastus laitteiden käyttöön: https://elomake.tampere.fi/lomakkeet/24620/lomake.html. |