| Minkä arvoinen ja mitä metallia on englantilainen 10 pencen kolikko vuodelta 1977? |
1424 |
|
|
|
10 pencen kolikot valmistettiin 1977 - ja valmistetaan edelleen - metalliseoksesta, jossa on 75% kuparia ja 25% nikkeliä.
Desimaalijärjestelmän mukaista 10 pencen kolikkoa on lyöty vuodesta 1968 alkaen. Vuoteen 1981 saakka käytettiin alkuperäistä vuoden 1968 mallia (http://www.ukcoinpics.co.uk/dec/10/10_80.jpg), jossa on teksti "new pence".
Vuoden 1977 kolikot eivät ole järin arvokkaita. 2009 standard catalog of world coins -hakuteos listaa käyttämättömän (uncirculated) 10 pencen kolikon arvoksi 0,60 dollaria (noin 42 senttiä); erittäin hyväkuntoinen (extremely fine) käytössä ollut kolikko noteerataan vain 0,25 dollarin arvoiseksi (noin 18 senttiä).
|
| Kysyisin seuraavaa: On olemassa englanninkielinen satu "Gingerbread Man" ( tai Boy ). Alunperin kyse on venäläisestä kansansadusta "Kolobok". Kysymykseni onkin… |
2062 |
|
|
|
Venäläisen kansansadun kolobok ("kakkara") tehtiin sekalaisista jauhonrippeistä (tarinan versiosta ja käännöksestä riippuen joko aitan lattialta lakaistuista ja laarien nurkista kaavituista tai kopanpohjilta kokoilluista ja laarinlaudoilta lakaistuista jauhoista), joista tarinan eukko alusti taikinan smetanan kanssa ja paistoi voissa.
Tarina Kakkara löytyy suomeksi esimerkiksi kokoelmista Venäläisiä kansansatuja (Weilin + Göös, 1976) ja Taikasormus : venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista (Gummerus, 1990).
|
| Onko Karin Boyen runoa Visst gör det ont när knoppar brister suomennettu? |
3139 |
|
|
|
Alunperin kokoelmassa För trädets skull (1935) ilmestynyt Ja visst gör det ont löytyy Viljo Kajavan suomennoksena kokoelmasta Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946) nimellä Se on totta: kivulla puhkeevat nuput -.
|
| Onkohan tällaista kirjaa olemassakaan: "Praha lumessa", Karel Capek? Vai olisikohan se esim. yksittäinen tarina jossain kokoelmassa tms? |
474 |
|
|
|
Praha lumessa on alunperin kokoelmassa O nejblizsich vecech (1925) ilmestynyt essee. Eero Balkin suomennos siitä löytyy Böömin, Määrin ja Slovakian kulttuurien edistämisseura Bohemian lehden numerosta 4/2007 (http://www.kolumbus.fi/eero.balk/lehti.htm).
|
| Näkevätkö kissat (kotikissat) televisiokuvasta mitään? Arkikokemus on, että näkevät, mutta maisteristuttava väittää, ettei se ole mahdollista. Miten on?… |
3196 |
|
|
|
Kissat näkevät televisiokuvaa siinä kuin muutakin ympäristöään.
Kissojen silmät ovat mukautuneet näkemään hämärässä ja niille riittää vain kuudesosa meidän silmiemme tarvitsemasta valomäärästä samojen liikkeiden ja muotojen havaitsemiseksi. Toisaalta kissan silmät kykenevät mukautumaan häikäiseväänkin valoon paljon tarkemmin kuin minkään toisen eläimen silmät; supistamalla silmäteränsä raoiksi kissa pystyy säätelemään silmiinsä saapuvaa valomäärää.
Väri ei ole kissoille yhtä tärkeä kuin ihmisille. Vielä 1900-luvun alkupuolella tutkijat olivat vakuuttuneita kissojen täydellisestä värisokeudesta. Vasta vuosisadan jälkipuoliskolla pystyttiin osoittamaan, että kissat erottavat toisistaan punaisen ja vihreän, punaisen ja sinisen, punaisen ja... |
| Missä 60-luvun kansakoulukirjassa oli loru Anni Tanni Talleroinen? |
2953 |
|
|
|
Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958. 1967 siitä julkaistiin uudistettu painos, josta 2000-luvun alussa tehtyä näköispainosta on yhä saatavissa kirjakaupoista (ISBN 951-1-17995-0).
|
| Dekkari kirjailija joka tekee päivätyötään Helsingin Sanomien rikostoimittajana. Nimi hävöksissä. |
1199 |
|
|
|
Kotimaisista dekkaristeistamme Harri Nykänen työskenteli Helsingin Sanomien rikostoimittajana aina kesään 2001 saakka, jolloin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. (Ari Haasio, Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ Kirjastopalvelu, 2001)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=140
|
| Mistä vuosikymmenestä kertoo Hannu Salaman teos "Se tavallinen tarina"? |
3932 |
|
|
|
Pekka Tarkka kirjoittaa kirjassaan Salama (Otava, 1973): "On ilmeistä, että teoksen tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun alkuvuosiin, mutta Salaman miljöökuvaus ei pyri historialliseen eikä yhteiskunnalliseen edustavuuteen."
"Se tavallinen tarina kertoo Eelin elämän alusta loppuun. Ensi sivulla Eeli on sinertävä sikiönrääpäle, ja selvästikin epätoivottu. Hän kasvaa, hoitaa nuorempiaan kotona, on piikana isossa talossa, käy rippikoulun ja lähtee kaupunkiin puuvillatehtaaseen. Nämä varhaisvuodet on kuvattu lyhyesti ja viitteellisesti."
"Kaksi kolmannesta romaanista keskittyy kuvaamaan noin kaksikymmenvuotiaan Eelin kohtalon ratkaisuvaiheita yhden kesän mittaan."
Yksi kirjan tapahtumien ajoittamista helpottava konkreettinen tapaus, johon... |
| Haluaisin tietää onko Rilken seuraavaa runoa suomennettu, ruono käsittelee avioliittoa, Gott är det äktenskap där var och en utser den andra till väktare av… |
948 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei ole peräisin Rilken runotuotannosta, vaan kirjeestä Emanuel von Bodmanille 17.8.1901 (http://www.rilke.de/briefe/170801.htm).
Rilken kirjeenvaihtoa on suomennettu perin niukasti: Kirjeitä nuorelle runoilijalle [vastaanottajana Franz Kappus] (Tai-teos, 1993) sekä Hiljainen taiteen sisin : kirjeitä vuosilta 1900-1926 (Tai-teos, 1997), valikoima taidefilosofiaa ja estetiikkaa käsitteleviä kirjeitä.
|
| Hae kirjan nimeä, kyseessä on kaunokirjallisuus, ja nimessä oli jotain traktorin historiasta. |
1415 |
|
|
|
Haettu kirja lienee Marina Lewyckan Traktorien lyhyt historia ukrainaksi (Sammakko, 2006).
|
| Tiedustelen sukunimen Lamminen (Satakunnassa) alkuperää. Onko ko. sukunimi käytössä usealla henkilöllä? Kiitos etukäteen. |
1407 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet mukaan sukunimi Lamminen levittäytyy lähes 40 Länsi- ja Keski-Suomen paikkakunnalle; eniten Lammisia asuu Porissa, Tampereella, Turussa, Ruovedellä, Alajärvellä ja Salossa.
Etymologialtaan Lamminen kuuluu sukunimistömme lampi-kantaisiin nimiin. Mikkonen ja Paikkala: "Murteissamme sana lampi vaihtelee: Itä-Suomessa se on lampi, lännempänä lammi, Keski-Pohjanmaalla lamppi. Taivutettaessa sitä voidaan sanoa esim. lemmella, lammilla (yleisin) tai lampilla. Tämän kirjavuuden pohjalta on kehittynyt joukko talonnimiä ja niistä sukunimiä: Lammi, Lampi, Lammila, Lammela, Lampila, Lampela, Lamminen ja Lampinen."
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default... |
| Onko suomennettu Alexander Blokin runoa jonka ruots. nimi on Den Okända (kääntäjä Lars Erik Blomqvist) Haen säettä joka kuluu: Det finns ett gömsle i mitt… |
2073 |
|
|
|
Blokin runo löytyy Lauri Viljasen suomennoksena kokoelmista Venäjän runotar (Otava, 1946) ja Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (WSOY, 1951) nimellä Tuntematon nainen. Samannimisenä runo esiintyy myös kokoelmassa Neuvostolyriikkaa I (Tammi, 1975) Anna-Maija Raittilan suomentamana (Natalia Baschmakoffin ja Pekka Pesosen raakakäännöksistä).
Viljanen:
Omani aarre jumalainen on
ja avain mulle annettiin.
Raittila:
Sisällä lepää aarre kätkössään,
sain haltuuni sen avaimen.
|
| Löytyisikö sellaista kirjaa missä on kuvin neuvottu tuoreen kalan käsittely ruoaksi? Tarkoitan esim. ahvenen fileointia. |
1016 |
|
|
|
Kuvitettuja ohjeita tuoreen kalan käsittelystä löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
RASMUSSON, Birgitta, Herkutellaan kalalla : maukkaita kala- ja äyriäisruokia (Gummerus, 2001)
- Tuoreen kalan perkaaminen ja fileoiminen (s. 21-26)
HANSEN, Finn Edwin, Kalaherkut : merestä, joesta ja järvestä (Perhemediat, 2005)
- Fileointi (s. 16-19)
SUURI kala- ja äyriäiskeittokirja (Könemann, 2000)
- Pyöreän kalan perkaus ja fileointi (s. 24)
|
| Missä tämä runo olisi, pätkä kuuluu näin: "Olipa kerran mummo, joka nielaisi kärpäsen ja kompastui koiraan, joka pakeni kissaa, joka säikähti hevosta". Onko… |
5085 |
|
|
|
Täsmälleen kysymyksen esittämässä muodossa runo löytyy Lucy Cousinsin kirjasta Maisa käy kirjastossa.
Runo yhdistelee aineksia kahdesta perinteisestä englantilaisesta lastenlorusta: kärpäsen nielemisaihe tulee lorusta There was an old lady who swallowed a fly (eukko nielee kärpäsen, sitten hämähäkin pyydystämään kärpäsen, linnun pyydystämään hämähäkin ja niin edelleen, aina hevoseen saakka, jonka nieleminen koituukin sitten eukon kuolemaksi), kun taas liki loputtomiin jatkettavissa oleva toisiinsa johtavien tapahtumien ketju on kenties tutuin lorusta This is the house that Jack built (suomeksi Jussin talo, vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti Kirsi Kunnaksen riimittelemänä kirjassa Hanhiemon iloinen lipas), tyyliin "... |
| Mistä UKK-reitti alkaa ja mihin se loppuu? Onko siitä olemassa karttoja ja ylläpidetäänkö reittiä retkeilijöitä varten? |
3084 |
|
|
|
UKK-reitin päätepisteet ovat etelässä Lieksan Kolilla ja pohjoisessa Savukosken Tulppiossa. (http://fi.wikipedia.org/wiki/UKK-reitti)
Lisätietoja reitistä ja siihen liittyvistä kartoista:
http://www.saunalahti.fi/eeromari/vaelletaansuomessa/ukk_reitti.html
|
| Hesarin haastattelussa "Nimiä tänään" (29.8.) Eeva Tikka siteeraa omaa runoaan: "Siinä minä lepään, siinä mitä en tiedä". Mistähän runosta/kokoelmasta tämä… |
1232 |
|
|
|
Siteerattu runo on Yö värähtelee tähtien taajuudella kokoelmasta Odotus ja ilo (2003).
Kokoelma koostuu seitsemästä runosarjasta; yksittäisiä runoja ei ole varsinaisesti nimetty muualle kuin sisällysluetteloon ensimmäisen säkeen tai alkusanojen mukaan. Yö värähtelee tähtien taajuudella on kokoelman viimeisen sarjan (Sanantuojat) viimeinen runo (s. 89).
|
| Kukahan tai missä olisi julkaistu sanat lauluun Minä menen Amerikkaan, kun sinne menee kaikki? Miten sanat oikeasti menevät, kun tuntuu olevan useita versioita? |
2685 |
|
|
|
Laulu "Minä menen Amerikkaan..." löytyy Amerikan laulu -nimisenä Pertti Uotilan kokoaman kirjan Kansan kantele : Suomen kansan vanhempaa ja uudempaa laulurunoutta I osasta Eteläpohjalaisia, satakuntalaisia ja hämäläisiä lauluja (Uotila, 1925). Tässä teoksessa julkaistussa Amerikan laulussa on kaikkiaan 24 säkeistöä; eri versioissa saattaa toki olla kyse vain pitkän laulun eri tavoin toteutetuista lyhennelmistä, mutta kansanperinneaineistosta puhuttaessa rinnakkaisten, toisistaan poikkeavien versioiden olemassaolo on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, eikä ankarasti ottaen liene mahdollista osoittaa yhtä versiota toista "oikeammaksi". Julkaistut kansanrunot ja -laulut ovatkin monesti koosteita saman laulun eri toisinnoista. Uotila huomauttaa... |
| Markku Envall käsittelee esseessään Kuutiotuuma tilaa (kokoelmassa Asumaton huone) Walt Whitmanin lausetta "every cubic inch of space is a miracle". Lause on… |
983 |
|
|
|
Envallin Whitman-sitaatti on peräisin runosta Miracles.
Miracles löytyy Whitmanin kokoelmasta Leaves of grass. Tästä Whitmanin maineikkaimmasta runokokoelmasta puhuttaessa on kuitenkin huomautettava, että siitä on olemassa useita eri laitoksia, sillä Whitman hioi ja muutteli tätä suurtyötään koko elämänsä ajan (ks. http://www.whitmanarchive.org/published/LG/index.html), ja yksittäisten runojen versiot saattavat poiketa melkoisestikin toisistaan. Envallin siteeraama "every cubic inch of space is a miracle", esimerkiksi, esiintyy tässä muodossa vasta 1871-72 -laitoksessa; tätä edeltävissä versioissa mainittu säe on muodossa "every inch of space is a miracle". - Leaves of grassin monista laitoksista voinee jonkinlaisena standardiversiona... |
| Hyvä kirjastonhoitaja En valitettavasti ole löytänyt mistään tietoa seuraavasta asiasta: Onko yhdysvaltalaisen näytelmäkirjailija Arthur Millerin (1915-2005)… |
1270 |
|
|
|
Arthur Millerin The price on suomennettu kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo alkuperäistekstin ensiesitysvuonna 1968 (Sirpa Kauppinen) ja uudelleen 2003 (Sisko Hallavainio). Molempien suomenkielisten versioiden nimi on Hinta. Kirjana Millerin näytelmää ei suomeksi ole julkaistu - molemmat käännökset on tehty teatterikäyttöön.
Teatterintekijöille tarkoitettua näytelmäkirjastoa ylläpitää Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Helsingissä.
|
| Kuulin serkultani nuorisokirjasta nimeltä "Lofootin tai Lofoottien Liisa", jonka hän on lukenut joskus 1940-luvulla. Kirjailija ei ole tiedossa. Mistähän… |
2152 |
|
|
|
Kyseessä on Otavan Tyttöjen kirjastossa 1943 ilmestynyt tanskalaisen Estrid Ottin (1900-67) Lofotin Liisa : kertomus tytöille. Kirjassa 13-vuotias Liisa matkustaa talveksi sukulaistensa luo Norjaan, missä hän tutustuu kalastajakylän arkeen Lofooteilla ja kokee erilaisia seikkailuja serkkunsa Livin kanssa.
Lofotin Liisaa löytyy lukuisista kirjastoista eri puolilta Suomea.
|