| Olisin kysynyt mistä Tampereen uusilta sivuilta pääsee luomaan nimimerkin kirja-arvosteluita varten ja mistä arvostelu-keskustelu löytyy? |
1116 |
|
|
|
Käyttötunnuksen tekeminen Tampereen kaupunginkirjaston uuteen verkkokirjastoon onnistuu seuraavasti.
Käyttääksesi uutta verkkokirjastoa sinun pitää aluksi luoda itsellesi käyttäjätunnus, joka näkyy verkkokirjastossa esim. tekemiesi arviointien nimimerkkinä. Tunnuksen luomiseen tarvitset siis kirjastokortin numeroa ja sen tunnusluvun. Palveluun voivat tehdä käyttäjätunnuksen ne, joilla on Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Jos sinulla ei ole tunnuslukua tai olet unohtanut sen, saat uuden asioimalla henkilökohtaisesti kirjastossa.
Paina kirjautumisikkunassa Luo uusi käyttäjätunnus -linkkiä, joka on sisäänkirjautumisikkunassa sivun oikeassa reunassa.
Pääset sivulle, jossa pitää painaa Luo... |
| Miten löydetyn, yli kaksi viikkoa kuolleena olleen ruumiin kuolinaika pystytään selvittämään päivälleen? |
5070 |
|
|
|
Alansa suomenkielinen peruslähdeteos Oikeuslääketiede (Duodecim, 2000) sen paremmin kuin sen edeltäjä Oikeuslääketieteen perusteet (Duodecim, 1993) ei anna yksiselitteistä vastausta esitettyyn kysymykseen. Kuolinajan määrittäminen on jossakin määrin yhtä ongelmallista kuin luotettavan sääennusteen antaminen, sillä huomioonotettavia tekijöitä on paljon ja havaintoja voi olla niukasti. Toisinaan, jos kuolemasta on kulunut jo pidempi aika, on lähes täysin mahdotonta esittää arviota tarkemmin kuin päivän tai viikkojen tarkkuudella.
Mätänemismuutosten, kuolemanjälkeisen hajoamisen ja muiden varsinaisten lääketieteellisten havaintojen - kuten hyönteisten ja eläinten aiheuttaman tuhon - lisäksi kuolinhetken ajoituksessa tärkeitä ovat muut... |
| Etsin Yrjö Jylhän runoa Kohtaus metsässä englanniksi. Ilmeisesti runon on kääntänyt Cid Erik Tallqvist (Meeting in the Woods), mutta netistä olen löytänyt… |
1932 |
|
|
|
C. E. Tallqvistin Jylhä-käännös Meeting in the woods löytyy ainakin Elli Tompurin toimittamasta antologiasta Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish (Sanoma, 1947).
|
| Mietimme tässä esikois tyttärellemme nimeä ja nyt meillä on kaksi "kokonaisuutta" valmiina ja haluaisimme tietää nimien alkuperää, merkitystä jne. 1.Mette… |
1149 |
|
|
|
Hei!
Anne Saarikallen kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mukaan
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen Mechtild-nimeen, jonka alkuosa merkitsee voimaa ja loppuosa taistelua.
Saman teoksen mukaan Minja-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Kyseessä voi olla muunnos nimestä Mina (joka taas on johdettu Vilhelmiinasta ja se miesten nimestä Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa).
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka alkuperäinen kreikankielinen muoto on Mariam. Sen on arveltu tarkoittavan toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta.
Carita on alkuaan italialainen nimi, joka tulee latinan sanasta caritas
(rakkaus, lempeys).
Catalinaa en löytänyt nimikirjoista. Olisiko se johdos Catarinasta? Kreikan katharos... |
| Mikä on synkältä kuulostavan RISTINARKKU-nimen alkuperä, tarkoitus? Siis Tampereen itäinen kaupunginosa, entistä Messukylän aluetta. |
7020 |
|
|
|
Maija Louhivaara esittää kirjassaan Tampereen kadunnimet (Tampereen kaupunki, 1999), että synkältä kuulostavan Ristinarkku-nimen pohjana on ollut nimi Ristinorko. Nimen alkuosa viittaa kylän teiden risteykseen, "raitinristiin", ja loppuosa sen viereiseen notkoon raivattuun peltoon, "orkoon". Orko, "notko, notkoon raivattu niitty tai pelto", oli yleinen sana keskiaikaisissa kylännimissä. Orko-sanan muuttumisessa arkuksi lienee kyse ns. kirjurinetymologiasta: kirjuri, jolle sana orko oli tuntematon, korvasi sen mielestään ymmärrettävämmällä sanalla arkku. Louhivaara kertoo vastaavasta tapauksesta Vuoksen alueelta, jossa paikannimi Arkuntanhua esiintyy asiakirjoissa ensin muodossa Orkotanhua ja myöhemmin muodossa Arku(n)tanhua, joka sitten... |
| Mikä novellikokoelma? Kirjoittajana ainakin 80-luvulla kuuluisa jännityskirjailija, jonka nimeä en saa päähäni. Yksi novelleista kertoo etelänmatkaajasta, joka… |
1357 |
|
|
|
Etsitty novellikokoelma on Frederick Forsythin Tunnollinen tappaja (Otava, 1982). Palkkamurhaajatarina on kokoelman niminovelli, Mauritiukselle sijoittuvan kalastuskertomuksen nimi on Keisari.
|
| Löytyisiköhän sellaisen kirjan nimi, jossa on nainen, ja sillä on 2 kilpakosijaa, ja ne molemmat yrittää ruuan avulla saada sen naisen itselleen? |
1177 |
|
|
|
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Andreas Staikosin Herkullisia suhteita.
Kirjan takakannen esittelyteksti tiivistää tarinan juonen seuraavasti: "Kreikkalaiskirjailijan veikeässä pikku romaanissa Nanan kaksi rakastajaa, Damoklis ja Dimitris, hemmottelevat lemmittyään herkkuaterioita valmistamalla. Vaikka he ovat naapureita, he eivät aluksi tiedä toisistaan. Kun totuus paljastuu, kilpailu Nanan suosiosta kiihtyy jännittäväksi."
Toiseksi vaihtoehdoksi on ehdotettu Anthony Capellan romaania Ruokaa amore.
"Laura on kaunis amerikkalainen opiskelija, joka joutuu italialaismiesten piirittämäksi auringon lämpöä ja historiaa huokuvassa Roomassa. Kuumaveriset Tommaso ja Bruno taistelevat Lauran rakkaudesta valmistamalla hänelle toinen... |
| Milloin Helsingin Mikaelinkadun nimi muuttui Mikonkaduksi? |
1948 |
|
|
|
Helsingin kadunnimet -kirja (Helsingin kaupunki, 1970) kertoo, että keisari Aleksanteri I:n veljen suuriruhtinas Mikaelin (1798-1849) mukaan nimetyn Mikonkadun jo 1880-luvulla käytössä ollut nykyinen suomenkielinen nimi vahvistettiin virallisesti vuonna 1928.
Katu sai nykyisen pituutensa ja muotonsa 1830. Vuonna 1820 kadun nimi oli muodossa Michaels Gatan. Vuoden 1866 kartassa ruotsinkielinen nimi oli asussa Mikaelsgatan ja kartan liitteessä suomenkielisenä vastineena oli Mikkelinkatu. Nimiasut Mikaels gatan - Mikaelinkatu vahvistettiin virallisesti 1909.
|
| Etsin satua, jonka muistan lapsuudestani, mutta jonka nimeä en millään muista. Sadussa oli tyttö (ehkä prinsessa), joka oli jonkinlaisella matkalla. Muistan,… |
2164 |
|
|
|
Hei!
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutissa tiedettiin satu: Hanhityttö tai Hanhipiika.
Sen löytää mm. teoksista
Kultainen hanhi ja muita Grimmin satuja / kuv. Anastasia Arhipova ; [suom. Helmi Krohn ja Pirjo Santonen]. Kustannus-Mäkelä, 1987.
Grimmin satuja : suomennos / [Jacob ja Wilhelm Grimm] ; kuvat piirtänyt Rie Cramer. - [Uusi p.]. Otava, 1982.
Grimmin sadut / suomentaneet ja toimittaneet Raija Jänicke ja Oili Suominen ; [kuvitus: Otto Ubbelohde ...]. I : Ruusunen. Tammi, 1999.
|
| Tiedustelisin seuraavaa: Löytyykö mistään tietoa Helsingin naistenklinikan synnytyspuolen olosta vuosina 1939-1940 sotaa paossa Oriveden Opistolla? Itse olen… |
3447 |
|
|
|
Kirjastostamme ei löytynyt kuin pari teosta, jossa mainitaan Naistenklinikan toimineen Orivedellä toisen maailmansodan aikana. Ne löytyvät alla olevasta listasta. Siinä on myös muutama osoite, joista voisi etsiä tietoa / kysellä lisää.
Tutkin myös erilaisista tietokannoista (Helmet, Linda, Arto, Pirkitta) niin HYKSin kuin Oriveden opiston historiaa toisen maailmansodan ajalta – tuloksetta.
Oriveden opisto 1909-1959 : 50 vuotta kansanopistotyötä / kirjoittanut Arvo Oksanen. - Vammala : Oriveden opisto, 1959
s. 56-57 muutaman kappaleen selostus Naistenklinikan toiminnasta opistolla.
Orivesi : maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi / Hannu Sinisalo. - [Orivesi] : Oriveden kaupunki, 1990
s. 218 muutama sana naistenklinikasta; viitataan... |
| Mikähän on Wahlenbergia gloriosa -kasvin suomenkielinen nimi, jos sellaista on? Ainakin joillekin Wahlenbergia-kukille nimi pitäisi löytyä. Kyseessä on… |
2275 |
|
|
|
Wahlenbergia gloriosa (Royal Bluebell) kuuluu Campanulae-sukuun. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Wahlenbergia_gloriosa) laji on villikasvi, joka kasvaa Australian sateisilla vuoristoalueilla. Suomenkielisissä lähteissä Campanulae-suvulla tarkoitetaan pääasiassa avomaalla kasvatettavaa, monivuotista, ruohovartista koristekasvia. Viljelykasvien nimistöstä (1996) ei Wahlenbergia-kasvien suomenkielistä termiä löydy, ja apua ei ole myöskään Puutarhakasvien nimistöstä (1975). Sulokello joissakin Internet-lähteissä viittaa Wahlenbergia hederacea -lajiin. Toisaalta Puutarhakasvien nimistön mukaan sulokellon tai kauluskellon tieteellinen nimi on Adenophora.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981), kertoo Wahlenbergia... |
| Löytyisikö sanat lauluun Pikku neiti porvoolainen? |
3960 |
|
|
|
Tässä Pikku neiti porvoolaisen sanat (lähde: Toivelauluja: iskelmien aarreaitta. 64. - Hki: Fazer, 1965).
Kohdannut oon BB:n,
tavannut myös CC:n,
tunnen melkein kaikki kauniit naiset maailman.
Sydämet vain ovat
heillä kovin kovat,
siksi kotiin tultuani
pääni pyörälle jo pani
tyttö, joka minusta on kaikkein kaunehin.
Pikku neiti porvoolainen
pisamainen
tämän vuoden missi on!
Miehet lankee hurmioon
ja mä yksi heistä oon.
Pikku neiti porvoolaisen
ihanaisen
tukka kullankeltainen
on kuin laineet rukiin uusimaalaisen.
Hän on niin kuin haltiatar tämän maan
eikä Italiaan sopis ollenkaan.
Hän on suurta rauhaa metsien
ja järvi sininen.
Kun hän hymyilee kuin suvi suloinen
minä tunnen sydämessäin rakkauden.
Häntä palvon vain ja ihannoin
ja sanoa nyt... |
| Onko tosiaan niin kuin väitetään, että Reykjavik olisi Islannin ainoa kaupunki? |
4113 |
|
|
|
Islannin suurlähetystön ylläpitämillä internetsivuilla (http://www.iceland.org/fi/suurlahetysto/tietoa-islannista/maa-ja-kansa/…) on runsaasti tietoa Islannista. Kaupunkiasioista siellä kerrotaan näin:
"Islannin suurin kaupunki on Reykjavík, jossa on noin 114 000 asukasta. Pääkaupunki ja sen lähikaupungit Mosfellsbær, Kópavogur, Garðarbær, Seltjarnarnes ja Hafnarfjörður muodostavat tiheimminasutun, yhteensä noin 185 000 asukkaan taajaman. Noin 60 % islantilaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Muut suuret keskukset ovat: Akureyri pohjoisessa (16 086; 2003), Keflavík 50 kilometrin päässä Reykjavíkista (10 907; 2003) ja Vestmannasaaret etelärannikolla (4 344; 2003). Keflavikin lentokentälle laskeutuvat kaikki ulkomailta saapuvat lentokoneet.... |
| Voisiko kukaan auttaa? Löysin eräästä kuolinilmoituksesta runon, joka alkaa: "Tiet on kuljettu. Tiet. polut kaukaiset..." ja loppuu:" ...tuoksun jo tunnen… |
1923 |
|
|
|
Etsitty runo on Maaria Leinosen Tiet on kuljettu kokoelmasta Ja tähdet niin kirkkaat (Kirjapaja, 1993).
|
| Tiedustelisin munkki - sanan etymologiaa. Eli liittyykö munkkirinkilä millään tavoin luostarilaitokseen. Luostariveli lienee munk ruotsiksi, eli se on… |
6496 |
|
|
|
Munkki-sana on tosiaankin lainattu suomeen ruotsin sanasta munk, joka saksan välityksellä juontuu latinan sanasta monachus ja edelleen kreikan sanasta monakhós, joka on johdos sanasta mónos, 'yksi', ja merkitsee sananmukaisesti yksinäistä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan (WSOY, 2004) mukaan munkki-sanan merkityksen laajentuma "rasvassa keitetty leivonnainen" perustuu sanan vertauskuvalliseen käyttöön: kun nokare munkkitaikinaa pannaan kuumaan rasvaan, se pullistuu nopeasti hyvinvoivan ruskeakaapuisen munkin kaltaiseksi. Leivonnaisen merkityksessä sana on mainittu Ericus Schroderuksen sanakirjassa Lexicon Latino-Scondicum jo vuonna 1637.
|
| Aamulehdessä oli joskus vuosia sitten kilpailu jossa valittiin Suomen synkin runo. Mitkä runot siinä äänestyksessä saivat eniten ääniä ja milloin artikkeli… |
1870 |
|
|
|
Helsingin Sanomat järjesti vuonna 2006 äänestyksen Suomen synkimmästä laulusta. Runoista en onnistunut vastaavaa äänestystä löytämään - Aamulehdestäkään.
Näistä lauluista äänestettiin: http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/%C3%84%C3%A4nest%C3%A…
Kymmenen kärki:
http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/Helismaan+teksti+vei+…
|
| Mikä mahtaa olla Jorge Luis Borgesin runo, jossa hän kirjoittaa jotain hetkestä, jolloin mielellään jättää tämän olemassaolon painon? Voinko saada koko runon… |
1568 |
|
|
|
Etsitty Borgesin runo lienee Tríada kokoelmasta Los conjurados (1985); suomeksi se löytyy nimellä Triadi Pentti Saaritsan suomentamana kokoelmasta Peilin edessä ja takana : runoja vuosilta 1923-1985 (WSOY, 1998).
Runon viimeinen säe tiivistää "olemassaolon painon" jättämisen ajatuksen näin: "Millaista helpotusta tunnemmekaan sinä ja minä hetkellä juuri ennen kuolemaa, kun kohtalo päästää meidät murheellisesta tottumuksesta olla joku, ja koko universumin painosta."
|
| Tiedustelen erästä runoa, jonka alkuperästä minulla ei ole kovin tarkkaa muistikuvaa, mutta se on melko varmasti suomalainen. Runo on humoristisen kepeä… |
1823 |
|
|
|
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi runoksi saattaisi olla Aaro Hellaakosken Viinamäen virsi kokoelmasta Runoja (1916) - olkoonkin, että tässä puhutaan viinasta eikä viinistä; Bakkus ja mettiäiset kyllä mainitaan.
|
| Mikä olisi hyvä kasviopas kirja, kun haluaisin tutustua pihapiirin ja teiden varsien kasveihin? Mitähän mahtaa olla nuo voikukan ja horsman vieruskaverit. |
2688 |
|
|
|
Hyviä perusoppaita yleisimpien kotimaisten kasvilajien tunnistamiseen on olemassa useita, tässä muutama esimerkiksi:
BRUHN MØLLER, Kirsten, Kukat väri väriltä
-650 luonnonvaraista kasvia, jaottelu värien mukaan
FEILBERG, Jon, Kielo ja kissankello : Suomen ja Pohjolan kasveja
- 740 ruohoa, varpua ja heinää sekä 51 puuta ja pensasta eli lähes kaikki tärkeimmät luonnonkasvit systemaattisessa järjestyksessä; järjestetty niin, että toisiaan muistuttavia lajeja voidaan vertailla samalla aukeamalla
Otavan värikasvio
- vuodesta toiseen kenties suosituin kasvikirja; 869 lajia
PIIRAINEN, Mikko, Kotimaan luonnonkasvit
- 500 Suomen yleisintä kasvilajia kasvien sukulaisuussuhteisiin perustuvassa järjestyksessä
PIIRAINEN, Mikko, Luonnonkukat
- lähes 200... |
| Kysyisin mitä suomennettuja chicklit-kirjailijoita on Keyesin ja Kellyn lisäksi? Varmaan olen lukenut muitakin, mutta pidän heidän kirjoitustyylistään (Picoult… |
3717 |
|
|
|
Sopivia kirjoja ja kirjailijoita voisit löytää vaikkapa tästä joukosta:
Cecelia Ahern: mm. Ps. Rakastan sinua, Lahja, Suoraan sydämestä
Rajaa Alsanea: Riadin tytöt
Candace Bushnell: Sinkkuelämää, Reittä pitkin, Kynsin hampain
Kirsti Ellilä: Miehen tuoksu, Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin
Helen Fielding: Bridget Jones - elämäni sinkkuna, Bridget Jones - elämä jatkuu
Emily Giffin: Rakkaus lainassa, Rakkauden pudotuspeli, Vauvanpitävä
Jane Green: mm. Avioliittoallergia, Hiekkalinnoja, Kirjaflirttiä
Niina Hakalahti: Uimataito
Laura Honkasalo: Tyttökerho
Kajsa Ingemarsson: Keltaisten sitruunoiden kahvila
Kate Jacobs: Pieni lankakauppa -sarja
Lisa Jewell: Hyvät bileet, Oikeenlaista kemiaa, Se ainoa oikea
Sophie Kinsella: Himoshoppaaja-sarja... |