| Missä järjestyksessä ovat kirjoitettu Donald Westlaken, John Dortmunder kirjat? |
3063 |
|
|
|
Donald Westlaken Dortmunder-romaanien suomennosjärjestys noudattaa niiden englanninkielisten alkuperäislaitosten ilmestymisjärjestystä:
- Kuuma kivi, 1972 (The hot rock, 1970)
- Ottakaa pankki kiinni!, 1974 (Bank shot, 1972)
- Ihmisryöstön käsikirja, 1976 (Jimmy the kid, 1974)
- Kukaan ei ole täydellinen, 1982 (Nobody's perfect, 1977)
- Miksi juuri minä!, 1985 (Why me?, 1983)
- Käytös hyvä kymmenen, 1988 (Good behavior, 1985)
- Hukkuneita toiveita, 1992 (Drowned hopes, 1990)
- Älä turhia kysele, 1994 (Don't ask, 1993)
- Pahimmassa tapauksessa, 1999 (What's the worst that could happen?, 1996)
- Huonompi juttu, 2006 (Bad news, 2001)
- Turmion tiellä, 2007 (The road to ruin, 2004)
Vielä suomentamattomia Dortmunder-kirjoja ovat Watch your back... |
| Onko tilastoja saatavilla siitä, kuinka monta urheilijaa eri maissa on kärähtänyt ja tuomittu kilpailukielloilla dopinginkäytöstä ? Jos mahdollista, olisi… |
3400 |
|
|
|
WADA:n (World Anti-Doping Agency) verkkosivuilta kohdasta Resources löytyy kahdenlaisia tilastoja (Laboratory statistics, Testing statistics). Näissä tilastoissa tulokset on ryhmitelty pääasiassa urheilulajin tai kilpailun mukaan. Laboratory statistics -osastosta löytyvät tiedot vuodesta 2003 lähtien, Testing statistics -arkisto ulottuu vain vuoteen 2008.
http://www.wada-ama.org/en/Resources/Global-Statistics/testing-statisti…
IAAF:n verkkosivun Testing statistics -osioon on tilastoitu sen valvonnassa tehtyjen testien määrä. Historical Doping Control Statistics (1990-2010) -tilastossa on lisäksi mainittu yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa todettujen positiivisten testitulosten määrä.
http://www.iaaf.org/antidoping/statistics/index... |
| Jäin leskeksi 47-vuotiaana oltuani naimisissa 26 vuotta. Menetänkö leskeneläkkeen/perhe-eläkkeen, jos avioidun/rekisteröin parisuhteen nyt 56-vuotiaana? |
923 |
|
|
|
Hei!
Jos leski on yli 50-vuotias avioituessaan uudelleen, leskeneläke ei lakkaa.
lähde: Lakitiedon pikkujättiläinen v.2004
|
| Naisdekkaristi, jonka kirjojen tapahtumat sijoittuvat Lohjalle? |
1092 |
|
|
|
Ainakin Johanna Tuomola on kirjoittanut useita dekkareita, joiden tapahtumapaikkana on Lohja: Tummissa vesissä (2009), Sieppaus (2010), Petoksen anatomia (2011) ja Minkä taakseen jättää (2012).
|
| Kuinka suuri osa 1950-luvun alkuvuosina syntyneistä suomalaisista suoritti ylioppilastutkinnon? Oliko merkittävää vaikutusta ylioppilaiden osuuteen… |
2342 |
|
|
|
1970-luvun alkuvuosina ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyi nopeasti. Ikäluokittain tarkasteltaessa 50-luvun alussa syntyneistä kirjoitti ylioppilaaksi noin joka viides, mutta vuosikymmenen puolivälin paikkeilla syntyneistä jo joka neljäs.
Koko väestöstä ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä oli vuonna 1970 kohonnut 5,4%:iin (1950 vastaava luku oli 2,5%, 1995 jo 21%). Kotipaikka oli merkittävä koulutustasoon vaikuttava tekijä: tutkinnon suorittaneet asuivat etupäässä kaupungeissa, joiden väestöstä 7,9% oli ylioppilaita - maalaiskunnissa heitä oli vain 2,7%. Ylioppilaista asui kaupungeissa peräti kolme neljäsosaa.
Lähteet:
Mervi ja Pekka Kaarninen, Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia
Elävänä syntyneet... |
| Onko tietoa kynäjalava-puulajin nimen taustasta? Liittyykö jotenkin kynien valmistukseen? |
2185 |
|
|
|
Kynäjalavan nimen alkuosa ei liity kyniin, puun hyötykäyttöön kylläkin. Nimen taustalla on puun kansankielinen nimitys "kynneppää". Kynnäppää on Lönnrotin sanakirjan mukaan eläinruumiissa oleva paksu jänne. Yhteys kynäjalavan ja jänteen välille löytyy puun taipuisuudesta ja sitkeydestä. Nämä ominaisuudet ovat antaneet sille hyvin tärkeän erikoiskäytön: kynäjalavan rungoista tai suoramuotoisista oksista valmistettiin luokkeja (kaaria, joilla hevosen länget rahkeiden välityksellä kytkettiin aisoihin). Kynneppääluokkien sanottiin kestävän "niin kauan kuin ilkeää pitää" ja niistä maksettiin jopa 100 markkaa (1930-luvun hintatason mukaan).
Kynäjalava-nimi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1860 Lönnrotin Suomen kasvistossa.
Lähteet:
Pohjolan... |
| Kirjastonhoitaja, Haluaisin tietoa non-profit organisaatioiden markkinoinnista sekä siitä miten markkinoinnin avulla voidaan saada apua vapaaehtoisten… |
1061 |
|
|
|
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Joe Watersin teos Cause marketing for dummies vuodelta 2011. Siinä on kerrottu näiden yleishyödyllisten yhteisöjen markkinoinnista. Peter Druckerin teos Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden johtaminen vuodelta 2008 on yleisempi kirja aiheesta. Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=6B84939855FC88…
Yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy paljon enemmän tutkimuksia aiheesta, esimerkiksi teos The non nonprofit : for-profit thinking for nonprofit success / Steve Rothschild ; foreword by Bill George.
Rothschild, Steve. San Francisco : Jossey-Bass, cop. 2012.
Tekstiaineisto
Linda... |
| Mistä löydän runon Matin muijan kuolemasta, joka alkaa jotnkin näin: Sattui kerran sattumalta Matin muija kuolemaan, Matti tuosta rovastille murhemielin… |
1668 |
|
|
|
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen laajin kansan laulukirja toisesta niteestä (vuoden 1907 laitos). Hieman tästä poikkeava versio on julkaistu Erkki Ala-Könnin toimittamassa Alavuden laulukirjassa (1978).
|
| Olen seurannut joitakin kertoja lentoliikennettä http://www.flightradar24.com/ palvelusta, ja huomioni kiinnittyi esimerkiksi Japaniin menevien koneiden… |
2147 |
|
|
|
Flightradar24-sivuston tiedot perustuvat noin 500 yksityisen ADS-B-vastaanottimen välittämään informaatioon. Jotta jonkin tietyn alueen lennot näkyisivät palvelussa, alueella tulee olla vastaanotin, jonka tiedot syötetään edelleen Flightradariin. Japanin-lentojen katoamisessa Flightradarista ei siis ole kyse mistään sen salamyhkäisemmästä kuin palvelun vajavaisesta maantieteellisestä peitosta.
Flightradar24 kattaa noin 90% Euroopasta, mutta Euroopan ulkopuolisia alueita koskevat tiedot ovat satunnaisempia.
http://www.flightradar24.com/about
|
| Muistan lukeneeni lapsena 1980-luvulla Peppi Pitkätossu-kirjoja ja minua on jäänyt vaivaamaan niistä eräs asia. Ainakin silloin 80-luvulla Pepin isä oli… |
1867 |
|
|
|
Laila Järvisen alkuperäissuomennosten tarkistetuissa versioissa puhutaan neekerien asemesta "alkuasukkaista". Kristiina Rikmanin vuonna 2007 ilmestyneessä Peppi Pitkätossu -kirjan uudessa suomennoksessa vastaava sana on "hottentotti".
|
| Näyttelen harrastelijateatterissa ja mieleen juolahti tällainen kysymys. Koskaan ei meillä esitys mene niin hyvin, etteikö joku näyttelijöistä tarvitsisi… |
906 |
|
|
|
Vuonna 2005 suomalaisissa laitosteattereissa työskenteli yhteensä noin 50 kuiskaajaa; määrä on pysynyt samana pitkään. Täsmällisiä tilasto- tai faktatietoja kuiskaajien apuuntuloista esitysten aikana ei ole, vaikka nolostuttavat unohdukset tuntuvatkin olevan näyttelijähaastattelujen ja -muistelmien vakioaineistoa. Teatteritutkija Katri Tanskanen on kuiskaajien ammattikuntaa käsittelevässä artikkelissaan kuitenkin huomauttanut, että "kuiskaaminen esityksissä on hyvin harvinaista, mutta jo pelkkä tieto kuiskaajan olemassaolosta tuo turvallisuuden tunteen näyttelijöille". Suurin osa kuiskaajan työstä tapahtuukin harjoitusten aikana. Esityksissä näyttelijät pyrkivät ja useimmiten kykenevät itse tai vastanäyttelijän avulla selviytymään... |
| Mistä hyttynen saa sen viruksen jota se levittää ihmisiin,esim Dengue hyttynen? Noita hyttysia taitaa olla useampia lajeja Aedes-lajin hyttyset. |
1336 |
|
|
|
Hyttysten levittämät virukset ovat peräisin taudinkantajilta - joko ihmisiltä tai eläimiltä. Jos hyttynen pistää sairasta henkilöä ja sitten tervettä, siirtyy sairaasta peräisin oleva taudinaiheuttaja terveen verenkiertoon.
Päädyttyään hyttysen vatsaan loiset aloittavat monivaiheisen kehityksen, joka huipentuu lisääntymiseen. Tämän tuloksena syntyy muutaman päivän kuluttua uusi sukupolvi, joka siirtyy hyttysen sylkirauhasiin, valmiina iskeytymään uuteen isäntään hyttysen seuraavan aterian yhteydessä.
Eri ihmiset ja kokonaiset yhteisöt osoittavat hyvin erilaista alttiutta tartuntataudeille. Erot ovat joskus perinnöllisiä, mutta paljon useammin ne ovat tulosta aiemmista altistumisista hyökkääville tautiorganismeille. Monille endeemisten... |
| Mistä Tampereella Itsenäisyydenkaduksi muutettu Puolimatkankatu oli alunperin saanut nimensä? Siis nimen Puolimatkankatu. |
2045 |
|
|
|
Hei!
Jari Niemelän kirjan Onks tiatoo mukaan Puolimatkankadun nimi
johtunee kahdesta torpasta (Puolimatkan Fält ja Puolimatkan Ståhl),
jotka sijaitsivat vanhan Hippoksen tuntumassa, Tammerkoskelta Takahuhtiin johtaneen Kosken maantien varrella,tavallaan kahden asutuskeskuksen puolimatkassa.
|
| Olen selannut inernetistä löytyviä ihmisten sukutauluja joillain ihmisillä on kuolinsyynään "pistos". Mitä tuolla kuolinsyyllä tarkoitetaan, eli mikä sairaus… |
4957 |
|
|
|
Papit käyttivät kuolinsyytä merkittäessä väkilukutaulujen laadintaan saatuja tautimääräyksiä. Lääkäri on harvoin ollut paikalla kuolinsyytä määrittelemässä, joten pappi on tehnyt merkinnän esimerkiksi omaisilta saamansa tiedon perusteella. Sen vuoksi oire on usein vaikuttanut kuolinsyymerkintään.
Kuolinsyyn toteaminen on perustunut kansainväliseen tautitaulukkoon vuodesta 1929 ja papeilta lääkäreille se siirtyi kokonaan vasta vuonna 1936. Tätä edeltävänä aikana kuolinsyistä käytetyt termit eivät ole kovin täsmällisiä, vaikka niitä varten olikin laadittu tautitaulukkoja.
Esimerkiksi "pistos" (ruotsiksi stygn) on saattanut tarkoittaa hyvin montaa asiaa. Ehkä parhaan tulkinnan pistokselle on antanut kuolinsyitä 1700- ja 1800-lukujen... |
| Mikä on saastamoinen nimen alkujuuri |
4931 |
|
|
|
Saastamoinen-nimen alkuperää on jäljitetty täällä aikaisemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9cba51a6-79a…
Nimellä ei välttämättä ole yhteyttä saasta-sanaan (olkoonkin, että nimistöntutkijoista esimerkiksi Pertti Virtaranta on tällä kannalla), vaikka se esiintyy jo Agricolan sanastossa (Rucouskiria, 1544). Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hänen aikanaan sitä tavattiin etupäässä länsimurteissa, itämurteissa harvemmin. Saastamoisten valta-alueiden Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kirjakielestä sanan varhaisin esiintymä on kirjattu vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla (Christfried Ganander), lähes 150 vuotta ensimmäisten Saastamois-merkintöjen jälkeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-... |
| Onko Demokraatti -lehti entinen Uutispäivä Demari? Ja jos kyllä, niin milloin lehden nimi on muuttunut? |
1197 |
|
|
|
Uutispäivä Demarin viimeinen numero ilmestyi 29. helmikuuta 2012. Lehti on ilmestynyt Demokraatti-nimisenä maaliskuun alusta lähtien.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/5462-uutispaiva-demari-uudistuu…
|
| Asun Orivedellä. Voinko käydä lainaamassa kirjoja esimerkiksi Tampereen pääkirjasto Metsosta, jos käyn Tampereella ja palauttaa kirjat sitten Oriveden… |
977 |
|
|
|
Olet käsittänyt aivan oikein. Kuljetusmaksujen määräytymisperusteet PIKI-kirjastoissa ovat seuraavanlaiset:
- lainasta, joka palautetaan muuhun Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikkaan kuin siihen, josta se on lainattu tai jonka kokoelmiin se kuuluu, 1 €/laina
- palautuksesta, joka on lainattu muusta PIKI-yhteisjärjestelmän kunnankirjastosta, 2 €/laina
Samaiselle kahdella eurolla lainaa kohti on tietysti mahdollista tilata haluamansa kirjat seutuvarauksena Tampereelta Orivedelle. Tällaisessa tapauksessa lainat voi lisämaksutta palauttaa siihen toimipaikkaan, josta ne on lainattu.
|
| Mistäköhän sukunimi Karvonen tulee? Mikä on sen tarkoitus, merkitys ja alkuperä? Kiitos! |
3218 |
|
|
|
Laajalle levinneet nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen ovat kaikki samaa kantaa. Nimiryhmälle on esitetty useita erilaisia selityksiä, mutta nimen vanhimpien esiintymien jakautuminen ympäri maata ja pitkään jatkunut nimimuotojen vakiintumattomuus viitannee siihen, että kyseessä on germaaninen laina muinaissaksalaisesta Garva-nimikannasta.
Nimien taustaksi on esitetty myös nimenkantajan ulkonäöstä johtuneita Karva-lisänimiä (Karva, Karvainen). Ala-Satakunnan ja Perämeren rannikoilla tunnetaan sana 'karvo' (kivikkosaari, kari), mutta maantieteellisistä syistä se tuskin sopii nimen pohjaksi.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet (Otava, 2000)
|
| Mistä mistä Mirkka Rekolan kokoelmasta löytyy se runo, jossa on tämä säe: "Nouse, ole kirkas" Muuta en sitten muistakaan! |
1267 |
|
|
|
Kaivattu säe löytyy Rekolan aforismikokoelmasta Silmänkantama : aforismeja, merkintöjä, maisemia (1984) ja hänen aforistiset kokoelmansa yksiin kansiin kokoavasta kirjasta Tuoreessa muistissa kevät (1987).
"Nouse, ole kirkas. Et voi ellet nouse."
|
| Onko olemassa kirjaa tai nettisivua missä neuvotaan miten opettaa 4 v lasta uimaan? |
1035 |
|
|
|
Kirjoista hyödyllinen voisi olla Uimaopetuksen käsikirja (Docendo 2011, myös aiempia painoksia). Internetissäkin tietoa on, esim. Ylen Olotilasta löytyy 10-osainen artikkeli- ja videosarja Lasten uimakoulu: http://olotila.yle.fi/category/asiasanat/lasten-uimakoulu. Oman paikkakunnan liikuntatoimesta voi myös tiedustella, järjestetäänkö lähistöllä ohjattuja uimakouluja.
|