Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7182 osumaa haulle. Näytetään tulokset 4441–4460.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Muistan lainanneeni Helmet stä joku vuosi sitten kirjan, jonka oli kirjojttanut 2 miestä: toinen kokki ja toinen antropologi (?). Kirja kattoi maailman eri… 414 Kaivattu kirja lienee Niklas Ekstedtin ja Henrik Ennartin Maailman paras keittokirja : pitkän ja onnellisen elämän ruokaa (Atena, 2016). "Maailmassa on niin kutsuttuja blue zone -alueita, joilla ihmiset elävät paitsi hyvin myös poikkeuksellisen pitkään. Näillä sinisillä alueilla Italiassa, Kreikassa, Japanissa, Keski-Amerikassa ja Skandinaviassa syödään niin hyvin ja terveellisesti, että satavuotiaita on enemmän kuin muualla maailmassa. Tässä kirjassa tiedetoimittaja Henrik Ennart selvittää, mitä sinisten alueiden asukkaat syövät ja mistä raaka-aineista ja miten he ovat ruokansa valmistaneet. Ennartin löytöjen perusteella huippukokki Niklas Ekstedt on laatinut yli viisikymmentä herkullista ruokaohjetta." Helmet -- Maailman paras...
Miksi numeromerkit 6 ja 9 näyttävät toisiltaan ylösalaisin? 794 Nykyään käytössä olevat arabialaiset numerosymbolimme ovat pitkällisen ja monivaiheisen kehityksen tulosta. Niiden alkuperä on intialaisen Bráhmî-aakkoston merkeissä, joita käytettiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Bráhmî-aakkosissa oli lukuja 1-9 tarkoittavat erityiset numeromerkit, joissa voidaan jo havaita selviä yhtäläisyyksiä meidän numeroihimme 6, 7, 8 ja 9. Bráhmî-numeroiden 6 ja 9 eivät ole keskenään niin samanlaisia kuin arabialaiset numerot 6 ja 9, mutta kumpaisenkin tuleva hahmo näissä on kuitenkin nähtävissä. Perimmäiseen kysymykseen siitä, miksi nämä intialaiset numeromerkit sitten ovat sellaisia kuin ovat, ei valitettavasti ole annettavissa yksiselitteistä vastausta - useita keskenään kilpailevia teorioita kyllä...
Vuonna 1938 syntynyt ystävä kertoi, että koulun äidinkielen tunneilla 1940-luvulla tai 1950-luvun alussa opettaja luki otteita suorasanaisesta Kalevalasta… 401 Arvelisin, että kyseessä olisi saattanut olla Sakari Kuusen laatima Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937). Se on - tekijänsä sanoin - "pääasiallisesti suorasanainen, vain sarjan runohelmiä käsittävä esitys". Kirjasta julkaistiin uudet painokset vuosina 1951, 1954 ja 1960, eli se oli käytössä varsin pitkään. Helmet -- Kalevala kansakouluja varten
Mistä Tommy Tabermannin runokokoelmasta löytyy runo, joka alkaa "Uskalla laskea olkapäät ja kyynärpäät, omasikin. Kumpia löytyy enemmän?" 656 Tommy Tabermannin runo Kuinka monta? sisältyy kokoelmaan Valitusvirsiä valkoisille heteroille (Gummerus, 2005). Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy runon puolivälin paikkeilta. Se alkaa sanoin "Kuinka monta löytyy maailmasta / olkapäätä / ja kuinka monta / kyynärpäätä?"
Mikä kirja mahtaa olla, jossa on hieno munkinsyöntiin liittyvä lause: "Elämäntilanne oli sellainen että hilloa ei havaittu"? Muisteltiin Liimattaa tai Lipastia… 313 Kaivattu lause löytyy Tommi Liimatan Avainlastu-kokoelmasta: "-- ostin kaupasta munkin jossa ei ollut hilloa / valitin kuluttajansuojaviranomaiselle / oli siinä hilloa / mutta elämäntilanteestani johtuen se jäi havaitsematta."
Mikä kirja ja kuka kirjailija on kysymyksessä seuraavan sitaatin perusteella?: "Sodan alussa isä, joka oli siihen aikaan jo viimeisllä kurssilla ja suoritti… 444 Sitaatti on Viktor Jerofejevin kirjasta Hyvä Stalin (Like, 2007), s. 58-59.
Mikä se on se pussauskoppi? Monissa loruissa ja lauluissa sellainen on, mutta onko sellaista koskaan ollut olemassa, mistä siis sana tulee? 5378 Oikeata pussauskoppia ei liene ollut olemassa. Lorujen ja laulujen pussauskoppi taas on olennainen osa lasten kiusoitteluperinnettä, ja on mahdollista, että "koppi" on päätynyt tähän käyttöön pelkän loppusoinnun vuoksi. Lastenperinnettä paljon tutkinut Leea Virtanen kirjoittaa kiusoittelusta Tytöt, pojat ja tykkääminen -kirjassaan ja esittää, että sitä on kahdentyyppistä: väärään viiteryhmään samaistumisen korostamista ja eroottis- tai seksuaalissävytteistä. Pussauskoppi liittyy näistä jälkimmäiseen: sävyltään eroottinen tai seksuaalinen kiusoittelu vaihtelee pelkästä nimiparin yhdistämisestä pitkiin loruihin, joissa asianomaisia kuvaillaan sukupuoliyhdynnässä tai onnellisina vanhempina. Virtasen kirjaansa varten tutkima...
Kuka on kirjoittanut "Titanikin laulun"? 943 Titanicin laulu on arkkiveisu eli myytäväksi tarkoitettu pieneen lehtiseen painettu laulu. Arkkiveisuina (joskus myös nimellä arkkiviisu tai arkkivirsi) julkaistiin sekä hengellisiä että maallisia lauluja. Jälkimmäiset kertoivat usein traagisista rakkaustarinoista, murhatapauksista tai muista kuohuttavista uutisista. Arkkiveisuja levittivät muun muassa kirjansitojat, kiertävät kaupustelijat ja torimyyjät. Suositut laulut levisivät myös suusta suuhun. Osassa arkeista mainittiin tekstin kirjoittaja, osassa ei. Nuotteja oli mukana vain harvoin. Arkkiveisut riimiteltiin jonkun tutun, olemassa olevan laulun (usein virren tai kansanlaulun) säveleen, ja arkissa saatettiin mainita, millä sävelellä se on tarkoitettu laulettavaksi. Titanicin...
Olen lukenut kauan sitten erään kirjan, mutta en muista sen nimeä enkä myöskään kirjailijaa. Muistan vain, että kirjan kansi on pinkki/punainen ja siinä oli … 374 Kyseessä saattaisi olla Julie Halpernin Matkalla nörttiyden ytimeen. Matkalla nörttiyden ytimeen | Kirjasampo.fi
Minun pitäisi tarkistaa yksi sitaatti Veikko Huovisen kirjasta "Konstan Pylkkerö" (1961); olen sen aikanaan muistiin merkinnyt, mutta se pitäisi nyt… 670 Kaivattu sitaatti sisältyy tarinaan Konsta Pylkkänen hankkii tietokirjoja (Konstan Pylkkerö, s. 108). Koko lailla tarkkaan se on muistiin merkityn mukainen: "Ja yksi on hyvä puoli kirjassa, että saapi lisätä tai vähentää omassa mielessään kirjoittajan rivien välissä aina sen mukaan, näyttääkö kirjoittaja olleen olennaisesti kiihtyksissä vai unisella päällä. Eikähän se kirjojen paljous, vaan se miten tarkasti ne lukee ja mielessään puntaroi ajatukset!"
Miksi Juice Leskinen ei käynyt armeijaa ja miten hän sai sieltä vapautuksen? 3020 Juice Leskinen vapautettiin armeijasta mielenterveydellisistä syistä. Antti Heikkinen kirjoittaa Juice-elämäkerrassaan Risainen elämä asiasta näin: "-- 1974 oli pakko marssia mielenterveystoimistoon hakemaan armeijastavapauttamispapereita. Masennus ei johtunut Juicen mukaan vääristä elämäntavoista -- mutta maailman ahdistavuus teki pahaa." Kirjassa (s. 191) on kuva Leskisen 16. joulukuuta 1974 päivätystä kutsuntatodistuksesta, jonka mukaan hänet on "lääkärintarkastusohjesäännön 300.99 nojalla vapautettu palvelemasta vakinaisessa väessä rauhan aikana ja siirretty nostoväen II luokkaan". Tuohon aikaan käytössä olleen tautiluokituksen mukaan numerotunnus 300.99 merkitsi "luonteen sairaalloisuutta" (persona pathologica).
Haluaisin läytää iskelmään/lauluun Sataman valot Annikki Tähti ja Kai Lind laulavat näillä sanoilla. Laulu alkaa sanoilla Nään illan tummuvan ja valot… 1131 "Sataman valot" -laulun sanoitus, joka alkaa "Nään illan tummuvan", löytyy laulujen sanoituksia sisältävästä vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta", osasta 37 (Fazerin musiikkikauppa, 1959) ja Kai Tarpoman kokoamasta "Laulukirjasta" (Weilin + Göös, 1982). Kummassakaan kirjassa ei siis ole nuotteja, vain laulun sanat. Tämän sanoituksen on tehnyt Solja Tuuli eli Sauvo Puhtila. Laulun alkuperäinen nimi on "Harbour lights" ja sen on säveltänyt Hugh Williams eli Wilhelm Grosz.
S24 Lieksan palstalla kirjoitetaan mm. seuraavanlaista, joten löytyisikö asiaan varmistettua tietoa virallisilta tahoilta? "Ensimmäinen Lieksan kirkko… 895 Kysymyksessä esitetyt Lieksan kirkkorakennusten vaiheet näyttävät pitävän yhtä kirjallisista lähteistä löytyvien tietojen kanssa. Vuonna 1667 valmistuneen ensimmäisen kirkon arvoesineiden kohtalolle ei sen sijaan löytynyt vahvistusta - ei suuntaan eikä toiseen. Kirkon omaisuuteen kuului mm. saarnastuoli, alttaripöytä, vanha puulaiva, joukko kuvia (kolme taulua - joista ensimmäinen esitti apostolien kiusaamista, toinen luomista ja kolmas Vapahtajaa - sekä kolme lahjoitettua henkilökuvaa), vanha pellavaliina, vanha villainen messukaapu, kulunut sekä uusi messukaapu, uusi kullattu hopeakalkki ja silkkinen kalkkiliina, vaatimaton puinen öylättilaatikko, tinainen kynttilänjalka, messinkinen kynttilänjalka, kaksi rautaista 7-haaraista...
Aikanaan koulun joulujuhlassa esitettiin kynttilät kädessä jouluruno. Muutama oppilas oli sitä lavalla lausumassa. Itselleni sattui tämä osuus: "Jeesus-lapsen… 1422 Etsitty jouluruno voisi olla Ester Ahokaisen Viisi kynttilää, joka on julkaistu ainakin kirjassa Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille (Valistus, 1963). Esitysohjeen mukaisesti se on tarkoitettu viiden valkopukuisen tytön lausuttavaksi, kullakin palava kynttilä kädessä. Runon aloittaa ja päättää kaikkien yhdessä lausuma säkeistö, ja keskellä on viisi säkeistöä, yksi kullekin lausujalle - tai kynttilälle: isän, äidin, joulupukin, orvon ja Jeesuslapsen. Viidennen kynttilän osuus on juuri kysymyksessä muistellun kaltainen: "Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää, / joka kotiin joulun tuoda, / jouluilon puhtaan luoda. / Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää."
Minkähän niminen on kirja, psykologinen trilleri, missä naishenkilö aamulla herätessään ei tiedä kuka on ja kuka on mies jonka vierestä hän juuri on herännyt… 830 Kaivattu kirja saattaisi olla S. J. Watsonin Kun suljen silmäni (Bazar, 2012). "Christine herää joka aamu vieressään vieras mies, joka kertoo olevansa hänen aviomiehensä. Lisäksi mies kertoo, että Christine on 47-vuotias ja että hän oli 20 vuotta sitten auto-onnettomuudessa, joka vaurioitti hänen muistiaan pahasti. Joka ilta kun Christine nukahtaa, hänen muistonsa kuluneesta päivästä pyyhkiytyvät pois. Christinellä ei ole muuta kiintopistettä kuin muutama valokuva ja päiväkirja, jota hän kirjoittaa neurologinsa neuvosta ja salassa mieheltään. Päiväkirja auttaa häntä kokoamaan elämänsä sirpaleisia paloja kokoon, kun hän alkaa pikkuhiljaa muistaa mennyttä. Menneisyys näyttää kuitenkin aivan erilaiselta kuin mitä Christinen aviomies hänelle...
Oon lukenu joskus kirjan joka kertoi sukupolvien synnytyksistä alkaen tosi kaukaa ja jatkuen ihan 2000-luvulle. Tarvisin sitä kirjaa nyt vaan kun en muista… 288 Kysymyksessä ei täsmennetä, etsitäänkö kaunokirjallista teosta vai tietokirjaa, joten tarjoan parhaiten annettuja vihjeitä vastaavaa kirjaa kiinnittämättä huomiota kirjallisuuslajiin: Minna Anderssonin Seitsemän tytärtä : äidiksi tulon tunnelmia 1840-luvulta nykypäivään (Karisto, 2007). "Tämä lämminhenkinen kotimainen teos kertoo erään kuvitteellisen suomalaisen suvun seitsemän tyttären syntymän. Äidit kertovat kukin vuorollaan, mitä ajattelevat ennen synnytystä, saadessaan lapsensa ensi kertaa syliin ja miten arki asettuu jälleen omiin uomiinsa. Päällisin puolin arkisen oloiset tarinat tulevat huomaamattaan kertoneeksi jotakin väkevää ja ainutlaatuista suomalaisen äidin luonteenlaadusta. Ajallisesti liikutaan vuodesta 1840 vuoteen...
Kysymykseni koskee ihanaa kieltämme ja sen lukuisia mahdollisuuksia. Haluaisin teidän näkemyksenne työporukkaamme piinaavaan pulmaan: miten sanoa yhdellä… 728 Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Asiakkaamme etsii nuotteja lauluun Nyt onnentoivotuksen mä sulle laulaa saan. Löytyisikö mistään? 1901 Ilmeisesti kysymyksessä on laulu, jonka melodia on sama kuin laulussa "Sunnuntaiaamuna". Sen on säveltänyt tamperelainen kirkkomuusikko ja säveltäjä Hjalmar Backman (1882-1935) Simo Korpelan (1863-1936) runoon. Laulu alkaa: "On kesän kirkas huomen". Laulun melodia siis löytyy monesta nuotista nimellä "Sunnuntaiaamuna" tai "On kesän kirkas huomen", esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 1. En löytänyt laulua etsityillä sanoilla mistään nuotista tai äänitteeltä. YouTubessa on kuitenkin Aila Nikolan esitys "Nyt onnentoivotuksen mä sulle laulaa saan" (https://www.youtube.com/watch?v=5aIr9Hb3yQQ). Sen tiedoissa sanoittajaksi mainitaan Inkeri Kataja. En löytänyt hänestä mitään tietoja. YouTubessa on myös Viestiveljien esitys...
Miten kauan mahtoi höyrylaivan matka Helsingistä Lontooseen kestää vuonna 1892 tai suunnilleen noihin aikoihin, 1800-luvun loppupuolella? 1910 Säännöllisen laivaliikenteen Suomesta Iso-Britanniaan aloitti vuonna Wasa-Nordsjö Ångbåts-A/B vuonna 1874. Tässä vaiheessa edestakaiseen matkaan Vaasasta kului jopa yli neljä viikkoa - matkantekoa hidasti se, että tarvittaessa poikettiin myös muissa Länsi-Suomen satamissa. Edullisen sijaintinsa vuoksi suomalaislaivojen tärkeimmäksi määräsatamaksi valikoitui Hull, jonne matkattiin Kööpenhaminan kautta. Merkittävin varustamo Suomen ulkomaanliikenteessä oli kuitenkin vuonna 1883 perustettu Finska Ångfartygs A/B, jonka ensimmäinen alus Sirius aloitti kesällä 1884 liikennöinnin linjalla Helsinki-Turku-Hull. Siriuksen sisaralus Orion asetettiin muutamaa kuukautta myöhemmin liikennöimään samalle reitille, ja näin...
Onko Riikka Pulkkisen kirjassa Raja esiintyvä runo hänen omansa vai kuka on tekijä? "Yhtenä päivänä irtoamme kaikesta. Tunnemme kuoleman ilman siipien alla ja… 855 Säkeet Riikka Pulkkisen Rajan sivulla 36 ovat Tomas Tranströmerin runosta Lentolehtinen, joka sisältyy Brita Polttilan suomentamaan kokoelmaan Eläville ja kuolleille (Tammi, 1990).