Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7353 osumaa haulle. Näytetään tulokset 4441–4460.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Missäpäin käytetään sanaa "ylttyä" ylettämiseen? Itse olen Vantaalta ja aina käyttänyt "ylttyä", mutta helsinkiläinen mieheni ihmettelee, kun käytän sitä… 1350 Terho Itkosen ja kumppanien Muoto-opin keruuopas lisävihkoineen mainitsee ylttyä-verbin esimerkkinä muissa kuin lounaismurteissa tavattavista sisäheittotapauksista, täsmentämättä kuitenkaan, miltä murrealueelta sana mahdollisesti on peräisin. Muista tutkimistani lähdeteoksista ei ollut apua. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjankin työstäminen on edennyt vasta l-kirjaimeen saakka (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja). Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme avulla voisimme onnistua kartoittamaan, missä päin Suomea sana on tai on ollut käytössä.
Mistä löytäisin tietoa Väinö Linnan ansaitsemista palkinnoista? 747 Kansallisbiografia (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701) listaa "Kunnianosoitukset"-osiossa seuraavat Väinö Linnalle myönnetyt palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1948, 1954, 1967; Johannes Linnankosken palkinto 1958; Aleksis Kiven rahaston palkinto 1960; valtion kirjallisuuspalkinto 1960, 1961; Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1963; Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto 1974.
Onko Josif Stalin julkaissut runoteoksia ja onko niitä mahdollisesti suomennettu? 919 Stalinin runotuotanto on peräisin ajalta ennen Stalinia. Hän herätti huomiota runoilijana jo teini-ikäisenä ja hänen töitään julkaistiin maineikkaassa georgialaisessa sanomalehdessä, Iveriassa. Maan suurin runoilija, ruhtinas Ilja Tšavtšavadze ihaili nuoren runoilijan säkeitä ja valitsi niistä viisi julkaistavaksi. Iveria julkaisi Stalinin runot tämän lempinimellä "Soselo", ja ne saivat laajan lukijakunnan. Näitä pieniä georgialaisia klassikoita julkaistiin sittemmin maan parhaan runouden antologioissa ennen kuin kukaan oli "Stalinista" kuullutkaan. Tuleva diktaattori kuitenkin kadotti halun runojen kirjoittamiseen, "koska se vaatii ihmisen kaiken huomion - helvetin paljon kärsivällisyyttä. Ja tuohon aikaan olin vilkas kuin...
Mari Mörön Joulukiihdytin 778 Mari Mörön Joulukiihdytin löytyy Koululaisen numerosta 11/99.
Löytyisikö Einon Leinon Sinikan laulun lopusta tulkintaa; mitä voisi tarkoittaa "Milloin heikon haavehahden?" 800 "Heikko haavehahti" tarkoittanee "heikkoa haaveiden laivaa" eli kyseessä on yksi Sinikan laulun monista laivoihin liittyvistä kielikuvista samoin kuin "tuonen pursi" ja "unten haaksi". Leino on yhdyssanaansa muotoillessaan käyttänyt runoilijan vapauttaan ja pudottanut haahdesta toisen a:n saadakseen loppusoinnutettua sen kahden-sanan kanssa. Haahti tarkoittaa samaa kuin haaksi, joka on "alusta, laivaa, venettä, purtta" tarkoittava runollinen ilmaus.
Mikä on seuraavan Rembrandtin maalauksen nimi suomeksi: Englanniksi se on Christ in the Storm on the Sea of Galilee. Koulussa luettiin kertomusta Jeesus… 842 Christopher Wrightin kirjassa Rembrandt, jonka ovat suomentaneet Leena Talvio ja Eija Kämäräinen, maalauksen suomenkieliseksi nimeksi on annettu "Kristus myrskyssä Gennesaretinjärvellä". Verkkolähteissä siihen näytetään tavallisimmin viittaavan nimellä "Myrsky Galilean merellä". Raamatun mukaan Jeesus sanoi Pietarille (Matt. 14:31): "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?" (vanha käännös) tai "Vähäinenpä on uskosi! Miksi aloit epäillä" (uusi käännös). Jatko kuuluu seuraavasti (Matt. 14:32, 33): "Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli. Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: 'Totisesti sinä olet Jumalan Poika'." (vanha käännös); "Kun he olivat nousseet veneeseen, tuuli tyyntyi. Ja kaikki, jotka...
Olen yrittänyt etsiä jo kauan aikaa erästä kirjaa mutta en muista sen kirjoittajaa tai nimeä. Olisittekohan te voineet auttaa minua? Juoni meni näin: Paikkana… 499 Etsitty kirja saattaisi olla Ruth Rendellin Krokotiilinvartija (WSOY, 1995). https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12043
Mistä voisi löytyä hengellisen ylistuslaulut sanat, jossa sanotaan" menneitä ei muistella " tai "menneitä ei muisteta"? 1041 Tarkoitatko Suhe Live -kollektiivin esittämää laulua "Lunastajani elää" (tai "Tiedän Lunastajani elää"), joka alkaa: "Hän luo uuden maan hän luo uuden taivaan, jossa ei menneitä muistella"? Suhe Live toimii osana Suur-Helsingin seurakuntayhteisöä tai seurakuntaa. Kollektiivin kotisivulta löytyvässä nuotissa laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Jarkko Stenroth. Nuotissa on myös laulun sanat. Laulu sisältyy Suhe Live EP:lle. Verkosta löytyy myös muita sivuja, joilla on laulun sanat tai esitys tai molemmat. http://suhe.net/suhelive/
Mistä kokoelmasta löytäisin L.Onervan runon, joka alkaa näin: Soi sieluissain myrsky yltiöpäänä, sit kenkään ei kuule, ei nää. Mut muotoni kuori kivenä jäänä… 522 Vuodelta 1947 peräisin oleva runo Myrsky ja hiljaisuus sisältyy L. Onervan alkuperäiskokoelmien ulkopuolelle jääneestä lyriikasta koottuun valikoimaan Siivet : runoja vuosilta 1945-1952 (Otava, 2004).
Minulla on vuoden 1867 10 pennin kolikko joka ainakin vaikuttaa hopeiselta. Sellaista rahaa ei pitäisi olla olemassa. Hopeoitu kuparikolikko on yksi vaihtoehto… 544 Suomen suurruhtinaskunnan 10 pennin kolikkoa valmistettiin pääsääntöisesti vain kuparista. Muista materiaaleista lyötyjä koerahoja ja työnäytteitä on kyllä olemassa (1867 10-penninen kullasta, 1890 ja 1917 nikkelistä), mutta hopeista ei luetteloista löydy. Arvelisin, että se, joka on rahan rei'ittänyt, on sen hopeoinutkin. Reiän sijaintiin en osaa ottaa kantaa. Lähteet: Suomessa käytetyt rahat Ismo Parikka, Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
TuureKilpeläisen esittämään lauluun Jäähyväiset haluaisin nuotin. Samalla nimellä on useita lauluja kirjastoissa mutta tässä sanat alkavat: "tämä on illan… 1984 Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Onko "enenee" hyvää suomen kieltä, vai pitäisikö sanoa "lisääntyy"? Muistan, kun serkut väittivät minulle joskus, kun olimme lapsia, kun käytin tuota enetä… 1202 Enetä on ollut käypä suomen kirjakielen sana Agricolan ajoista lähtien ja edelleen sanakirjakelpoinen, niin kuin sen mukanaolo vuonna 2012 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjan viimeisimmässä painetussa versiossa vastaansanomattomasti osoittaa. Kyllähän sitä siis käyttää sopii. Erilaisiin sanoihin turvautuminen samaan asiaan viitattaessa  - synonyymien käyttö -  yleensä rikastaa kielellistä ilmaisua, joten voisihan sen käytön enentämistä tähän vedoten jopa suositella. Lähteet: Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K
Mistä löydän suomalaista 2000-luvun puolella sävellettyä lied-musiikkia nuotinnettuna mezzosopraanolle ja pianolle? 1272 Music Finlandin sivulta voi etsiä suomalaisten säveltäjien teoksia tarkennetulla haulla (Advanced search) myös sävellysvuoden (esim. 2000-2018), esityskokoonpanon (esim. mezzo-soprano, piano tai vocal, piano, koska äänialaa ei aina ole erikseen mainittu), esiintyjien lukumäärän (esim. 2) ja teostyypin (esim. Vocal and choral works) mukaan. Jos teos on kustannettu, kustantajan nimi näkyy teoksen tiedoissa, jolloin sitä voi etsiä kirjastojen luetteloista tai kaupoista. Kustantamattomia teoksia voi ostaa palvelun kautta. Suurin osa nuoteista on digitaalisessa muodossa, ja joitakin teoksia voi esikatsella. Hakutuloksen voi järjestää esimerkiksi sävellysvuoden mukaan. Tällä hetkellä palvelun kautta löytyy 17 vuonna 2000 tai sen jälkeen...
Pallen kevätlaulussa on kohta, josta en ole saanut selvää. Se menee: Intiahan lähetettiin itse herra mikä?, se kommunistisöör joll'on mitä? 562 Intiaan lähetettiin herra "Crippsi". Stafford Cripps oli brittipoliitikko, joka keväällä 1942 johti Britannian Intian-suhteita hoitamaan nimitettyä lähetystöä. Crippsin nimen kanssa riimitetty sana lienee "tulipunalipsi", englannin huulia merkitsevästä lips-sanasta johdettu väännös tulipunahuulista - olkoonkin, että Matti Jurvan levyttämässä versiossa se kuulostaa enemmän "tunipunalipsiltä". Tulipunalla on kaiketi haluttu vihjata "kommunistisöörin" aatteen palavuuteen; lipsi on ehkä mukana vain loppusoinnun vuoksi, vaikka voihan siinä toki halutessaan kuulla viittauksen peribrittiläiseen "jäykkään ylähuuleen" (stiff upper lip).
Etsin kirjaa, josta on sitaatti "hän on kuin minä ja minä pidän minusta", tarkka sanamuoto voi hieman poiketa tuosta. Kirja on nuortenkirja, luultavasti… 181 Annetut vihjeet eivät valitettavasti riittäneet johdattamaan kaivatun kirjan äärelle.
Olen kauan etsinyt yhtä kirjaa joka on fiktionaalinen tarina maahan ujuttautuneista olennoista, jotka on leikelty muistuttamaan ihmistä mm. leikkaamalla pois… 387 Etsitty kirja saattaisi olla Michael Faberin Lihaa ja verta (Tammi, 2001). Kirjan päähenkilön nimi on Isserley, mikä saattaisi selittää tuon "Esserlichin". Isserleyn tehtävänä on hankkia miesten lihaa ravinnoksi ulkoavaruudessa eläville lajitovereilleen. Puoleensavetävältä naiselta näyttävä Isserley operoi Skotlannin ylänköteillä ja poimii kyytiinsä yksinäisiä miehiä, jotka sitten kuljettaa syrjäiselle maatilalle "kypsytettäviksi". https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6572
Mitä oli öljysora? Mistä se oli tehty? Kuinka kauan meillä oli öljysorateitä ennen asfalttiteitä? 3474 Tieverkkomme laajamittainen päällystäminen pääsi toden teolla vauhtiin 1950- ja 60-lukujen taitteessa. Vuonna 1954 asetettu tielaitoskomitea piti tiestömme kestopäällystämistä välttämättömänä. Suomessa oli tuolloin 179 kilometriä kestopäällystettä, pääasiassa Helsingin ympäristössä, mutta joitakin lyhyitä välejä myös muiden kaupunkien ympärillä. Varojen puutteessa riittävän laaja asfaltointi ei ollut mahdollista, joten ns. korkean luokan kestopäällysteitä edullisemmat vaihtoehdot olivat tarpeen. Öljysora ei ollut asfaltin edeltäjä, vaan yksi sen rinnalle kehitetyistä vaihtoehtoisista tienpäällysteistä. Se oli ruotsalainen keksintö, ja Ruotsissa rakennettiin öljysorateitä vuodesta 1956 alkaen. Kokeet sitä varten oli aloitettu vuonna...
Heinäkuussa 1944 Gerda Ryti esitti radiossa rukousvetoomuksen. Hän liitti sen Turun tuomiokirkon kellojen puolenpäivän lyönteihin, jotka olivat alkaneet kuulua… 1081 Sunnuntaina 16.7.1944, Turun tuomiokirkon kellojen löytyä kaksitoista lyöntiään, Gerda Ryti aloitti vakavalla äänellä puheen Suomen kansalle. Puolustuksemme tähden oli koottava koko kansa rukoilemaan ja avuksihuutamaan pelastusta kuoleman kidasta. Puheensa loppuosassa rouva Ryti liitti vetoomuksensa tuomiokirkon kellonlyönteihin ja esitti, että juuri nämä kahdentoista lyönnin hetket sopivat rukoukselle synnyinmaan edestä. Ajatus Turun tuomiokirkon kellonlyöntien radioinnista oli peräisin Hufvudstadsbladetissa 5. toukokuuta julkaistusta Amos Anderssonin runosta. Siinä Andersson toi esiin ajatuksen, että kellonlyöntien avulla voitaisiin lievittää kansalaisten ahdistuneita tuntoja, kun kellojen syvät soinnut nivoisivat nykyhetken Suomen...
Milloin pyöräilykypäriä alkoi tulla myyntiin? 1175 Nykyaikaisten polkupyöräilijöille tarkoitettujen polystyreenikypärien esi-isät keksittiin Amerikassa 1970-luvun puolivälissä. Suomeen ne tulivat 80-luvulla ja seuraavan vuosikymmenen aikana niiden käyttö maassamme vähitellen yleistyi. Euroopassa myytävien pyöräilykypärien ominaisuuksia säätelevä standardi EN 1078 on vuodelta 1997. Varhaisin löytämäni pyöräilykypäräaiheinen lehtiartikkeli on Lapset ja yhteiskunta -lehdestä vuodelta 1984. Sen tiedot perustuvat Ruotsissa saatuihin kokemuksiin eikä siinä mainita, että tässä vaiheessa kypäriä olisi ollut saatavilla kotimaisilta markkinoilta. Seuraavana vuonna Suomen lääkärilehdessä ilmestyi tiukkasävyinen mielipidekirjoitus, jossa paheksuttiin "tv:n A-studion erikoistoimittajan vitsailua...
Jos kaikki maailman varat jaettaisiin tasan kaikkien ihmisten kesken, minkä ajan kuluttua tilanne olisi sama kuin ennen varojen jakamista? 1349 Öljymiljardööri Jean Paul Getty (1892-1976), eläessään yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, pohti tätä kysymystä vuonna 1976 julkaistussa omaelämäkerrassaan As I see it. Moni Gettyn kirjassaan esittämä tulevaisuutta koskeva spekulaatio ja ennustus on sittemmin osoittautunut melko paikkansapitäväksi, joten hän saa kelvata auktoriteetiksi tässäkin asiassa. Jos maailman rahat ja omaisuus jaettaisiin tasan, Gettyn mukaan jo puolen tunnin kuluttua saajien taloudellisissa oloissa olisi huomattavia eroja. Yhdeksänkymmenen vuorokauden kuluttua erot olisivat jo hätkähdyttäviä, ja vuoden  - tai enintään kahden -  kuluttua omaisuus jakautuisi lähes täsmälleen samoin kuin aiemmin.