| Tarvitaan runoa, joka kertoo koirasta nimeltä Sulo. Muistissa olevat avainsanat: "Viet minut", "kinoksiin" ja "makaat patterilla kuin märkä rätti". |
27 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamaasi runoa. Välitin kysymyksen myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien postituslistalle, mutta sitäkään kautta vastausta ei löytynyt. Jos vinkki vielä tulee, palaan asiaan!
|
| Tavallisen kuljettamisen jälkeen Dr. Pepper -virvoitusjuoma kuohuu pulloa avattaessa yli paljon herkemmin kuin muut virvoitusjuomat. Minkä takia? |
1049 |
|
|
|
Tätä ja vastaavia ongelmia näyttää käsitellyn runsaasti Internetin kysymys- ja keskustelupalstoilla. Tutkailemieni verkkokeskustelujen perusteella vaikuttaisi siltä, ettei yhtä virvoitusjuomamerkkiä ole sitovasti todistettavissa muita kuohuvammaksi.
Hiilihappopitoisten juomien kuohu tai vaahto syntyy hiilidioksidikaasusta, jota neste ei pysty enää pidättämään liukoisena paineen pienentyessä. Siksi se purkautuu nesteestä ylös ja ulos. Paine pullon sisällä on kovempi kuin sen ulkopuolella. Korkin avaaminen aiheuttaa äkillisen paineen laskun, ja liuennutta kaasua vapautuu kuplina.
Nesteeseen liukenevan kaasun määrä riippuu paineesta ja lämpötilasta. Kylmään nesteeseen liukenee enemmän kaasuja kuin lämpimään, ja paineen kasvu lisää liukenevan... |
| Mikä on sukunimen SAINIO,alkuperä ja mitä se tarkoittaa? |
2559 |
|
|
|
Sukunimi Sainio voitaneen lukea kuuluvaksi niihin uusiin nimiin, joita otettiin käyttöön kansallisuusaatteen alullepaneman 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun sukunimien suomalaistamisen yhtyedessä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti maamme lounaisosassa vuonna 1906, jonkin verran myös Itä-Suomessa.
Sainiota muistuttavia nimiä on kirjattu eri puolilla Suomea jo 1400- ja 1500-luvuilla (Saynyola, Sainoin), mutta Sainio-muodossa siitä tunnetaan esiintymiä vasta 1800-luvulta. Haukiputaalta on kirjattu Abr: Johs: Sainio vuonna 1844. Varhaisimpia nimensä Sainioksi suomentaneita oli vuonna 1876 porilainen Frans Viktor Sillberg (s. 1852).
Sana "sainio" kuuluu... |
| Oliko Vaahteramäen Eemelin pässin nimi todella Jaana? Ja mikä oli sen lätäkön nimi, johon pässi upposi ahdistettuaan Pöperö-Maijan kiviaidalle? Ruotsiksihan se… |
998 |
|
|
|
Kerttu Piskosen suomentamassa Eemeli ja pikku Iidan metku -kirjassa (WSOY, 1985) Kissankulman vihaisen pässin nimi on Jaara. Syvä vesikuoppa, jossa Eemeli ja Iida tapasivat uittaa kaarnaveneitä, oli ristitty Attilantiksi.
|
| Kenen kirjoittamia lasten eläinrunokirjoja ovat Koiran saappaat (kuninkaalta kerran kai koira kultasaappaat sai..) harakan tossut (kirjava harakka hangella… |
865 |
|
|
|
Koiran saappaat, Harakan tossut, Karhun yskä ja Kanaperhe matkustaa ovat kaikki peräisin Nanny Rantamäen ohjelmistokirjasta Harakan tossut (Lasten keskus, 1986).
Kirjassa on kaikkiaan parisenkymmentä runoa ja niihin liittyvää virikeaineistoa: leikkejä, satuvoimisteluohjeita, luku- ja kuunteluvirikkeitä, askarteluvihjeitä, näytelmiä jne.
|
| Mistä johtuu nimi Lappeenranta? |
4546 |
|
|
|
Kaupungin alkuperäinen nimi oli Villmanstrand eli Villimiehenranta.
Tuo nimi johtui kuningatar Kristiinan kaupungille antamasta sinetistä,
jossa oli kuvattu villi metsäläinen. Sama kuva on edelleen kaupungin
vaakunassa. Lappeenranta sai kaupunkioikeudet vuonna 1649.
Suomalainen paikannimikirja (2007)kertoo: "[Kartoissa] Lapwestrandh, Lappestrandz stad 1652, Lappeenrannan 1844. Nimeä oli jo aiemmin käytetty Lappeen pitäjässä Saimaan rannalla olleesta markkinapaikasta, joka nyt siis sai kaupunkioikeudet. Nimi on syntynyt kaupungin emäpitäjän Lappeen nimen pohjalta. Suomenkielinen nimiasu Lappeenranta esiintyi kaupungin asemakaavassa ensi kerran vuonna 1892."
|
| Mikä kuvitettu oletettavasti suomalainen lastenkirja on kyseessä? Kirjassa kerrotaan suolla asuvista noidista, joilla on vihreät silmät. Kerran kuitenkin… |
1216 |
|
|
|
Kaivattu lastenkirja on Kaarina Huhtisen Mitä tapahtui Velhosuolla (Sanoma, 1979).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä:
"Velhosuolla, piilossa mättäiden välissä ja vaivaiskoivujen alla nököttää harmaita, sammalkattoisia tupia. Niissä asuvat Velhosuon noidat.
Päivisin he nukkuvat, mutta öisin heillä on tapana istua hiilivalkean ympärillä kertomassa toisilleen vanhoja taruja tai ratsastaa luudillaan etsimässä sammakoita talven varalle. Kerran vuodessa he lentävät Kyöpelinvuorelle tanssimaan peikkojen kanssa. Kaikilla noidilla on vihreät yösilmät, jotka hehkuvat fosforista valoa.
Mutta kerran eräälle velhoäidille syntyy tytär, jonka silmät ovat harmaat ja joka valvoo päivät ja nukkuu yöt. Muut noidat eivät hyväksy häntä... |
| Löytyisikö jatkoa näihin sanoihin: Sunnuntaina huhtikuun kello kymmenen illalla, kapteeni seisoi, kerrotaan, laivan komentosillalla .... |
923 |
|
|
|
Kysymyksessä siteeratut sanat kuuluvat Titanicin uppoamisesta kertovan kansanlaulun Nyt murheen viesti kertoo kolmanteen säkeistöön.
"Sunnuntaina huhtikuun
kello kymmenen illalla,
vaikka johtajat seisoi - kerrotaan -
laivan komentosillalla.
Niin liian myöhään huomattiin
jäävuori edessä,
joka uiskenteli vapaasti
Atlantin vedessä."
FM Leena Koivu tallensi laulun rouva Alina Vaittiselta Turussa vuonna 1967. Kokonaisuudessaan teksti löytyy Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön vuonna 1974 julkaisemasta kansanlaulukokoelmasta Kansanlauluja Viipurin seudulta.
|
| Sota-ajan lauluista ? haastateltavani (93 v.) muisti laulun sanat näin: Kunnaan kukat armaat syksyn halla kaikki vei. Jälkeen jäi vain korret harmaat, niitä… |
885 |
|
|
|
Laulu saattaa olla nimeltään Elon lunnaat. Tämänniminen laulu alkaa: "Kunnahan kukat armaat". Laulun säveltäjäksi on Viola-tietokannassa merkitty T. Ranta ja sanoittajaksi Valto Tynnilä. Viola-tietokanta on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia (https://viola.linneanet.fi). Laulun nuotti (melodia ja sanat) löytyy julkaisusta Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 35 (V. Tynnilä, 1936). Tämä nuotti on Kansalliskirjastossa Helsingissä. Viola-tietokannasta ei löytynyt tietoa, että laulu olisi levytetty.
|
| Antti-Jussi Annila vuonna 2008 ilmestyneessä elokuvassa "Sauna" Eerik-niminen mies sanoo venäläiselle sotilaalle, että "Kapteenia harmittaa, kun ei päässyt… |
1085 |
|
|
|
Homoseksuaalisuus-sana on ollut käytössä vasta noin 150 vuoden ajan, joten "homostelusta" puhuminen 1500-luvulla ei tunnu kovin todennäköiseltä.
Kaiken kaikkiaan homoseksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä asenteista tämän ajan Suomessa ei ole paljonkaan tietoja saatavissa. Kenties perusteellisimmin suomalaisen sukupuolimoraalin historiaa tutkinut Armas Nieminenkin sivuuttaa aiheen varsin vähin äänin. Hänen huomionsa antavat kuitenkin jonkinlaisen käsityksen asiasta: "Homoseksuaalisuus ja eläimeen sekaantuminen l. sodomia on ankarasti tuomittu kauhistuttavana aistillisuutena ja huoruutena. Raamatussa apostoli Paavali suhtautuu kammolla homoseksuaalisuuteen. Tästä tavasta meillä menneinä aikoina emme ole tavanneet paljon tietoja. -- [K]... |
| Sakari Pälsin Fallesmannin Arvo tarinoissa esiintyy sana "pikanttipoika", pohdimme sitä vanhuksille pitämässäni lukupiirissä. Google ei tunne sanaa, mutta… |
1638 |
|
|
|
Pikentti, pikenttipoika, pikettipoika, pitenttipoika, pitsentti ja Pälsin pikanttipoika ovat kaikki ruotsin palvelijaa ja käskyläistä merkitsevästä betjänt-sanasta muotoutuneita lainasanoja. Pikanttipoika on siis - aivan niin kuin kysymyksessä arvellaan - apupoika, palveluspoika, juoksupoika, käskyläinen.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3, [pamata-roska]. Suomalais-ugrilainen seura, 1962
|
| Kaipaisin lukuvinkkiä klassikko-statuksen omaavaan kirjaan. Jo lukemistani olen erityisen tykästynyt seuraaviin: Vuonna 1984, Eläinten vallankumous, Teurastamo… |
481 |
|
|
|
Tässä joitakin ehdotuksia uudemmista ja vanhemmista klassikoista.
Asimov, Isaac: Säätiö-trilogia
Atwood, Margaret: Orjattaresi
Bradbury, Ray: Fahrenheit 451
Brink, André: Valkoinen kuiva kausi
Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan
Gogol, Nikolai: Kuolleet sielut
Golding, William: Kärpästen herra
Herbert, Frank: Dyyni-sarja
Huxley, Aldous: Uljas uusi maailma
Hugo, Victor: Kurjat
Le Guin, Ursula K.: Pimeyden vasen käsi
Steinbeck, John: Vihan hedelmät
Saramago, José: Kertomus sokeista, Kertomus näkevistä
|
| Onkohan Langston Hughesin runoja mahdollisesti suomennettu? Etsin suomennosta runolle "Dream deferred". |
913 |
|
|
|
Langston Hughesin runoja on suomennettu vähänlaisesti. Yksi harvoista Hughes-suomennoksista on juuri A dream deferred, joka löytyy Hannu Tarmion kääntämänä nimellä Harlem antologiasta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Langston Hughes -suomennokset Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
|
| Minä etsin Jylhän suomennosta seuraavalle Oscar Wilde -katkelmalle: The vilest deeds, like poison weeds Bloom well in prison air; It is only what is good in… |
937 |
|
|
|
Yrjö Jylhän kääntämänä kysymyksen katkelma Oscar Wilden runosta Balladi Readingin vankilasta kuuluu seuraavasti:
Joka konnantyö kuin myrkky syö
ja puhtaimmankin likaa,
hyvän tähteetkin siellä miehest' on
pois ruoskittu tuotapikaa;
--
Jylhän suomennos on ilmestynyt ainakin seuraavissa kirjoissa:
"Hallitse Britannia!" : englantilaista runoutta. WSOY, 1929
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta. WSOY, 1954
Tämän runon haluaisin kuulla. Tammi, 1978
Jyrinkoski, Yrjö, Runomuistelmat : ohjelmistoa 20 vuoden ajalta. Weilin+Göös, 1981
Wilde, Oscar, De profundis. Otava, 1997
|
| Kenen ja mikä runo? Minä mahdun, musti, mirri, Vaan äiti, eipä äiti mahdukkaan - ei suuremmaks voi taivaanportti tulla, täytyy pienemmäksi tulla ihmisen. |
2245 |
|
|
|
Etsitty runo on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Se ilmestyi alunperin Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Tämän lisäksi runo on mukana antologiassa Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) ja ensimmäisessä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjassa (Tammi, 1978).
|
| Etsin 80-luvun puolivälistä(?) kappaletta jossa mies-ääni laulaa "musta joutsen ui, vierelläni vanha nainen siihen rakastui" jotenkin noin mennee sanoitus… |
1942 |
|
|
|
Kappale on nimeltään Musta timantti. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Neumann. Sen esittää Aika-niminen yhtye, johon Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan kuuluvat Markku Honkanen, Petri Peltola, Hannu Miettinen, Kyösti Isberg ja Ville Borgersen.
Kappale alkaa: "Katson synkkään veteen, jossa musta joutsen ui. Vierelläni vanha nainen siihen rakastui."
Kappale on julkaistu äänilevyllä vuonna 1986 (A-puoli, vinyylilevy, 45 rpm, Sonet Polar SOPOX 100). Äänilevyn B-puolella on Katuvalot-niminen kappale. Kappale löytyy myös YouTubesta.
|
| Haluaisin kysyä nimestä Soila. Olen kuullut että se on saamelainen? Eräs nimikirja kertoi että se tarkoittaa revontulen loimua. Onko näin? |
2347 |
|
|
|
Soila, Soile ja Soili ovat rinnakkaisnimiä, joista Soile on ilmeisesti varhaisin. Sitä on käytetty jo 1800-luvulla. Soila-nimeä suositteli kouluneuvos Yrjö Karilas vuonna 1919. Nimen merkitys on epävarma, mutta lähtökohtana saattaa olla "soile, soilu", joka tarkoittaa revontulten loimua. Sanalla on ilmaistu myös auringon säteitä puunrunkojen välissä. Soilua-verbi taas merkitsee veden pinnan ja aaltojen liikettä. Luontoaiheisesta nimestä on siis kyse, mutta ei saamelaisesta.
Lähde: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
|
| Moikka! Olisin todella kiinnostunut Kaisan 1995 -julkaistusta levystä Tuli, ilma, vesi, maa.. Voisin ostaa sen tai ainakin vähintään lainata, mutta en ollut… |
601 |
|
|
|
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) mukaan kyseinen CD-levy löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston äänitekokoelmista. Kumpikaan kirjasto ei lainaa ääniteaineistoaan, mutta paikan päällä kuunteleminen onnistuu. Näistä linkeistä saat lisätietoa kyseisten kirjastojen lainauskäytännöistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik…
http://www.jyu.fi/musica/kirjasto/
|
| Olen kuullut joskus runon, joka päättyy sanoihin "on siinä pisara minunkin hunajaa" (ei ehkä tarkka muistikuva). Runo kuvasi mielestäni yhteistyötä, oliisiko… |
2181 |
|
|
|
Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen.
Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset:
"Tiedän kyllä, en saa kunniaa
mutta kennoja katsellessani ilon saan:
on siellä pisara minunkin hunajaa!"
|
| Mitä kaikkia materiaaleja yms. Auringonvalo haalistaa? (Lähinnä kiinnostaa haalistuuko peltikyltit, missä on käytetty värejä) |
1425 |
|
|
|
Haalistumista aiheuttaa auringosta tuleva ultraviolettisäteily. Värimuutosten kannalta materiaalia ratkaisevampi tekijä ovat käytetyt värit. Kaikki värit eivät ole yhtä herkkiä ultraviolettisäteilylle. Erityisen alttiita hajoamiselle ovat tehdasvalmisteiset orgaaniset molekyylit, joihin monet teollisuusvärit pohjautuvat.
Myös loisteputket säteilevät ultravioletin aallonpituusalueella. Taidemuseoissa havahduttiin uhkaavaan vaaraan, kun todettiin, että tauluista oli hävinnyt väriloistoa - tutkijat osoittivat, että syynä olivat juuri loisteputket.
Lähde:
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille
|
Kysy kirjastonhoitajalta
